Pakkovoitto

Eihän tämän ihan näin pitänyt mennä. Rauman Lukko on kahden ottelun jälkeen edelleen ilman voittoa, vaikka pistetili avautukin avauspelissä Äijänsuolla Ässiä vastaan.

Eikä Lukko olisi voittoa ansainnutkaan. Tiivistetysti sanottuna peli on ollut takalukossa.

Lukkolaisten peli näyttää hitaalta. Janne Niskalan kaltaiset kokeneet pelimiehet hermoilevat ja kiekko polttaa lavassa, vaikka taitoa olisi suvereniin dominointiin.

Lukon ylivoimapeli näyttää siltä, että taitoa on melkein liikaa. Kiekkoa on helppo kierrättää sektorin ulkopuolella suurentuneella hyökkäysalueella. Pelaajat siirtävät vastuuta ja odottavat, että taitava joukkuekaveri ratkaisee.

Ei se kaveri mitään ratkaise. Itse pitää hommat tehdä.

Jääkiekkoilijakin on inhimillinen olento. Vaikka olisit kiertänyt kaikki maailman liigat ja kokenut kaiken mahdollisen, ennakkosuosikin asema on aina hankala.

Kaikki odottavat Lukkoa sarjan kärkeen. Vaikka pelaajat toisin väittävät, kova ennakkohehkutus ei voi olla vaikuttamatta peliesityksiin.

Pitäisikö Lukon kannattajien sitten olla huolissaan? Ei. Ei Lukon joukkueessa ole edelleenkään mitään varsinaista vikaa. Pelaajien vaan pitää lopettaa turha miettiminen ja alkaa pelata kiekkoa.

”Pakkovoitto” on yksi monista kummallisista jääkiekkotermeistä. Sen käyttö on kiekkokielessä yhtä höllässä kuin termit ”kriisi” ja ”katastrofi”.

Kun orastava tappioputki hiipii kulman takana, todetaan usein, että nyt joukkue on pakkovoiton edessä.

Pakkovoitto suhteessa mihin? Kokoontuuko Suomen hallitus ylimääräiseen kokoukseen, jos Lukko häviää? Aloittaako Putin ydinsodan? Loppuuko syväraumalaisen lapsiperheen pöydästä välittämästi ruoka, jos Vahalahti tai Kousa eivät saa one-timeriä sisään ylivoimalla? Ehtyykö kanaalista vesi?

Maailmassa voi olla monia pakkotilanteita, mutta yhdenkään jääkiekkopelin voittaminen tai häviäminen ei kuulu niihin. Ne oikeat pakot ovat jossain ihan muualla. Eikä vanhan sanonnan mukaan pakko ei ole kuin rekisteröidä nimi ja maksaa veroja – eikä kaikkien välttämättä niitäkään. 

Ei Lukon ole mikään pakko voittaa. Elämä jatkuu, vaikka he häviäisivät 60 peliä putkeen tällä kaudella. Aamu avautuu silti ja Laaksosen Peku saapuu lukkolippis päässä pystökaffelle.

Sen pakottomuuden kun pelaajat tajuavat, alkaa pisteitäkin ropista. Jääkiekko on peliä, ei sen enempää.