#entiedä2015


Amerikassa osataan tehdä vähän joka asiasta show. Yksi esimerkki on NHL:n siirtotakarajan lähestyminen.
Televisiossa pyörii koko illan kestävä ohjelma, jossa seurataan reaaliaikaisesti siirtojen toteutumista. Spekuloidaan seuraavilla siirroilla ja haastatellaan treidattuja pelaajia.
Joukkueiden ytimeen on sijoitettu toimittajia, jotka raportoivat liikkeistä reaaliajassa. Ja kansa viihtyy.
Suomalainen siirtotakarajashow on jokseenkin koruttomampi. Kommenttien rivien välistä voi lukea, että vähän kuin seurat häpeäisivät koko siirtorajaa ja sen ympärillä pyöriviä pelaajasiirtoja.
Voisiko suomalaiseenkin treidisirkukseen lisätä pökköä? Seurasta toiseen siirtyminen voi olla kova paikka yksittäiselle pelaajalle, mutta kiekkoyleisölle se on hyväää hupia.

Shot'ta latistaa se, että pelaajamarkkinat ovat jonkin verran niukemmat kuin esimerkiksi viimeisimmän NHL:n työtaistelun aikaan. Silloin meininki oli kuin penkkareissa: kassit mukaan ja keräämään parhaat ilmoille heitetyt karkit.
Pelaajamarkkinatilanteeseen peilaten Lukko voi olla tyytyväinen, että se sai edes Joonas Komulaisen. Ei hän Aaron Gagnonin veroinen pelimies ole, mutta helpottaa kuitenkin sentteripulaa selkeästi.
Silti Lukon ympärillä liikkuu vähän liikaa kysymysmerkkejä.
Maalivahti Ryan Zapolski ei ole ollut viime aikoina oma itsensä. Pelin taso on laskenut salakavalasti hyvän syksyn jälkeen.
Lukko on markkinoinut itseään sosiaalisessa mediassa tunnuksella #Tiedän2015. Ehkä se pitäisi muuttaa muotoon #Entiedä2015.

Tulee väkisinkin mieleen Rauli Uraman ajan supersyksy, jolloin Lukko eteni voitosta voittoon ja murskasi ennätyksiä. Taso tippui hiljalleen, ja pudotuspeleissä tuli heti ensimmäisellä kierroksella vastaan TPS-niminen seinä.
Valmentaja Risto Dufva on vannonut joukkuehengen ja sitoutumisen nimeen. Nyt sitä tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Jos aletaan tehdä vartailuja pelaaja pelaajalta, esimerkiksi Lukas Kasparilla ja Ben Maxwellilla vahvistunutta Kärppien joukkuetta vastaan Lukolla ei ole mitään mahdollisuuksia.