NHL-kovanyrkin poika muutti Blues-kaupungista Jazz-pitäjään

Philip McRae on ehtinyt esiintyä Ässissa nyt kertaallaan valkoisissa ja kertaalleen punaisissa. Aamun avaus Lukkoa vastaan ei tuonut vielä tehopisteitä, rankkarikisan ratkaisuyritys päätyi Kaapo Kähkösen räpylään. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto



Pitsiturnauksella on kiveen hakattu asemansa Suomi-kiekon virallisena kesäkokoontumisena. Missään muualla ei ole ahtautuneena pienen omakotitalon kokoiselle alueelle yhtä paljon ammattilaiskiekkoilijoita kuin Kivikylän areenan vieraspäädyssä.

Viisi joukkuetta ja toistasataa pro-pelaajaa luovat Äijäsuolle tungosta muuallekin kuin katsomoon ja käytäville. Ruuhkan sai kokea myös Ässien tuore amerikkalaisvahvistus Philip McRae, joka joutui haastattelualueella väistelemään vähän väliä, jotta jäälle marssineet HPK:n ja Sportin pelanneet eivät olisi jyränneet yli.

Kaukalossa McRae (188 cm ja 88 kg) on sen verran jykevä ja liukkaasti luisteleva, että jäällä hän ei jalkoihin jäänyt, vaikka Lukko kurittikin Ässiä perinteisessä aamuottelussa.

”Sen verran jykevä” vaatii pienen täsmennyksen, jotta McRaen roolista ei vetäisi suoraa viivaa hänen NHL:ssä pelanneeseen isään Basiliin. McRae vanhempi tuskn olisi urallaan väistänyt ketään edes koppikäytävällä. Kivinyrkkinä tunnettu Basil McRae pelasi omalla urallaan maailman kovimmasssa kiekkoliigassa 576 ottelua, joissa hän keräsi lähes 2500 jäähyminuuttia.

Pojan tapauksessa omena ei ole pudonnut ihan puun juurelle.

Kolmen viime kauden yhteissaldo AHL:stä on 77 tehopistettä ja 74 rangaistusminuuttia. Kumpikaan ei ole järisyttävä lukema. Siksi tavoitteet tulevat McRaelta kuin apteekin hyllyltä.

– Olen nyt pelannut kahdeksan vuotta ammattilaisena. Uskon ja odotan edelleen, että pystyn nostamaan itseni seuraavalle tasolle.

McRae osasi olla valmis porilaisjoukkueen ja entuudestaan tutun päävalmentajan Jyrki Ahon luistelutreeneihin.

– Halusin tulla mahdollisimman aikaisin Suomeen ja Poriin, että pystyn viettämään joukkueen kanssa mahdollisimman paljon aikaa. Olen täynnä motivaatiota, McRae kertoi.

SM-liiga on McRaelle tuttu sarja. Kaudella 2013–14 amerikkalaishyökkääjä kantoi sekä Tapparan että Bluesin paitaa. Tampereella otteet olivat lupaavia vielä European Trophy –otteluissa, mutta kahdeksan liigapelin saldoksi jäi yksi syöttöpiste. Espoossa juoni löytyi paremmin, mutta miksikään Blues-ikoniksi sentteri ei Tapiolan kulmilla kohonnut. McRae keräsi 45 kamppailussa 20 (8+12) tehopistettä.

– Jyrki on kova ja vaativa valmentaja, ja se on hyvä asia. Siksi myös tiedän, mitä hän odottaa ja mitä on odotettavissa.

Yhteydenpito on ollut Espoon-jakson jälkeenkin säännöllistä.

– Olemme olleet kontakteissa koko ajan, ja siitä syystä tein sopimuksenkin jo alkukesällä. Samalla tiesin, että Suomessa pelataan jo elokuun alussa ja osasin treenata sen mukaisesti, McRae sanoo.

McRae asuu vaimonsa kanssa St. Louisissa, ja siellä hän on myös kesäajan treenannut.

– St. Louisista on kovaa kyytiä tullut kiekkokaupunki. Kahden viime kesän NHL-drafteissa sieltä on varattu viisi nuorta lupausta ykköskierroksella. Tällaisessa nuorten innokkaiden kavereiden ryhmässä minäkin olen harjoitellut. Olemme olleet kesällä paljon jäällä, 27-vuotias McRae sanoo.

Vaikka McRae on kiekkoilijaksi vasta keski-ikäinen, hänen omasta varauksestaan on jo yhdeksän vuotta. Jo rauenneen varauksen teki kesällä 2008 juuri St. Louis Blues.

Viime kaudella hän pelasi AHL:ssa Hartford Wolf Packsissa. Nuori joukkue oli kokonaisuutena arvioiden sarjan heikoimpia. Samalla McRaen omakin panos jäi vaisuksi, plusmiinuslukema oli 29 pakkasella.

–Se oli kaikilla tavoin raskas kausi. Osa joukkueista pelaa AHL:ssä enemmän kasvatusmielessä kuin tulosten takia. Meillä oli juuri sellainen tilanne Hartfordissa. Hieman vanhemmalle pelaajalle se ei tietenkään ole optimaalinen juttu.

–Juuri siksi halusin tulla Suomeen, uutta ponnahduslautaa hakeva McRae sanoo.

Aamun Lukko-ottelussa päävalmentaja Jyrki Aho oli istuttanut McRaen kakkosketjun keskelle. Pelintekijän laidoilla pelasivat alkulohkon molemmissa otteluissa samat miehet, Lukosta palannut Sami Lähteenmäki ja Ässien viime kauden toiseksi paras pistemies Ville Korhonen.

Toisessa kamppailussa SaiPaa vastaan kolmikko oli – ainakin paperilla – porilaisten ykkösketjuna. Tehoja ei vielä kertynyt, eikä McRae edes uhoa tavoittelevansa pistepörssin terävimpiä sijoja.

– Haluan olla mahdollisimman monipuolinen pelaaja. Yritän olla hyvä pienissä asioissa. Tiedän, että minulta odotetaan pisteitä, ja odotan niitä myös itse, mutta joukkueen menestys merkitsee paljon enemmän kuin omat pisteeni, McRae pohti.

– Ässissä kyse on ennen kaikkea voittamisesta, ja voittavaa jääkiekkoa minä haluan pelata, McRae vakuuttaa.

Halliremontista irtoaa vuolaat kehut.

– Porissa halli on uusittu, pukukopit ovat täysin uudet ja olosuhteet todellakin kunnossa.

Viikon treenijakson perusteella McRae on jo ehtinyt panna merkille, että pitkän sivun mittainen seisomakatsomo on Isomäen hallissa edelleen paikoillaan.

– Koska olen jo pelannut kauden SM-liigassa, tiedän myös sen, miten hienon tunnelman Ässien kannattajat pystyvät luomaan. Nyt kun itse pelaan Ässissä, seisomakatsomon tuesta saa myös enemmän irti kuin vierailijana, hyökkääjä hymyilee.

Lisää aiheesta