HIFK muistaa uusintaottelua 50 vuotta sitten

Tällä joukkueella HIFK nousi SM-sarjaan.

HIFK juhlistaa hiukan etuajassa kuuluisaa uusintaottelua Töölön Vesaa vastaan kukittamalla noita pelaajia lauantaina ennen Lukko-peliä. Kohta on kulunut 50 vuotta siitä, kun HIFK voitti tuon dramaattisen uusintapelin ja nousi silloiseen SM-sarjaan.

Se tärkeä ottelu pelattiin 27. helmikuuta 1967. Pelkkä lähtöasetelma oli herkullinen, sillä Helsingissä oli käytössä maan toinen jäähalli eli Nordenskiöldinkadun halli, joka nykyään tunnetaan yksinkertaisesti nimellä ”Nordis”. Ensimmäinenhän oli ollut vuoden 1965 MM-kotikisoihin pikavauhdilla rakennettu Tampereen Hakametsä.

Mutta tuossa hallissa ei pelattu SM-sarjaa. Edellisellä kaudella juuri ennen hallin valmistumista niin HIFK kuin HJK olivat pudonneet SM-sarjasta. Hallissa pelasivat Suomen sarjan itälohkossa noiden kahden lisäksi myös Karhu-Kissat ja Töölön Vesa. Kahdeksan seuran sarjassa olivat lisäksi Joensuu kahdella joukkueella, Lappeenrannan kakkosjoukkue LaPa sekä MP Mikkelistä.

Vaikka JoKP pelasikin hyvän sarjan, niin voittajan tiedettiin tulevan Helsingistä. Ja voittajalle oli tiedossa hyvä etulyöntiasema uuden hallin ensimmäisenä SM-sarjajoukkueena. Pitkään tuo voittaja näytti olevan HIFK, mutta sitten se hävisi toiseksi viimeisimmän ottelunsa Karhu-Kissoille ja Vesa nousi tasapisteisiin. Kun kumpikin voitti viimeisen pelinsä, niin jouduttiin uusintaotteluun.

HIFK:lla oli hyvä joukkue, jonka ”ykkösnyrkki” oli M-ketju, jossa pelasivat Matti Murto, Jaakko Marttinen sekä pelaajavalmentaja Danny Malone. Kakkosessa olivat Christer Thun, Jorma ”Joppe” Thusberg sekä Esko ”Eetu” Rekomaa, jonka uran piti päättyä jo sarjan myötä, mutta uusintaottelusta tulikin yksi peli lisää. Maalissa oli Henrik Granholm ja puolustuksen ykkösparissa Ulf Lindholm ja Heikki Järn. Myöhempi kuuluisuus Matti ”Väisä” Väisänen oli kakkosparissa. Silloin pelattiin vielä kolmella ketjulla ja kahdella puolustajaparilla.

Myös Vesalla on erittäin hyvä joukkue, jossa oli jo ”nallipyssyketju” eli Timo Turunen, Pentti Hiiros ja Timo Kyntölä, joka tosin ei pelannut uusintaottelussa. Maalissa oli Timo Relas ja puolustuksen selkeä ykkösnimi oli Osmo ”Osku” Kuusisto.

Turunen vei ensin Vesa 1–0-johtoon, jonka Thun tasoitti. Ensimmäisessä erässä Pentti Simola vei Vesan uudestaan johtoon Järnin pahasta virhesyötöstä. Mutta toinen erä oli HIFK:n. Ensin Murto tasoitti, sitten Järn teki voittomaalin ja lopulta Lindholm luvuiksi 4–2. Kun kolmas erä oli maaliton, niin HIFK nousi SM-sarjaan.

Näin Göran Stubbin johtama HIFK sai etulyönnin SM-sarjaan ja pääsi näin sekä hyötymään tilanteesta että kokoamaan ensimmäisen huippujoukkueensa. Juha Rantasilan ja Esa Isakssonin tiedettiin tulevan Helsinkiin opiskelemaan ja valitsevan joukkueen, joka nousee. HIFK:n riveissä Isaksson voitti kaksi ja Rantasila kolme mestaruutta.

Stubb teki tulevaisuuden kannalta tärkeimmän hankintansa samana keväänä, kun palkkasi Wienin MM-kisoissa NHL:n entisen tähtipuolustajan Carl Brewerin. Hänellä oli jo sopimus IHL:ään, mutta tuli tuon yhden kauden jälkeen ja mullisti HIFK:n mestariksi ja vaikutti suuresti koko Suomen jääkiekkoiluun.

Niin Tommi Salmelainen kuin Heikki ”Hexi” Riihiranta tekivät maalin Karhu-Kissoille siinä Suomi sarjan toiseksi viimeisessä pelissä. Kumpikin oli jo silloin tehnyt sopimuksen HIFK:hon siirtymisestä ja he olivat täydessä Jäähallissa katsomassa uusintaottelua. Hexi oli silloin vielä laitahyökkääjä ja siirtyi puolustajaksi vasta HIFK:ssa Brewerin aikana. Molemmat tekivät pitkän uran HIFK:ssa niin pelaajana kuin myöhemmin johtotehtävissä. Voi vain arvailla, miten kummankin uran olisi käynyt, jos HIFK olisi hävinnyt tuon pelin.

Mutta HIFK voitti ja loi perinteen, joka on kantanut siitä lähtien. Nuo pelaajat ovat kukkansa ansainneet. Ja aitoa Carl Brewerin perinnettä on se, että HIFK kukittaa myös Vesan pelaajat.