Vuoron alkaa olla pakko siirtyä seuraavalle

Juha Vuori on kovassa paikassa. Lukon peli ei toimi. Kuva: Juha Sinisalo

Alkuun on pakko kehua Juha Vuorta. Vaikka mies on saanut viime viikot päälleen sontaa ovista ja ikkunoista, hän hoitelee tietyt asiat mallikelpoisesti.

Vuori ei ole kiukutellut, vaan hän on hoitanut suoraselkäisesti ja jämäkästi kommentointivastuunsa pelien jälkeen.

Samoin Vuori vastasi puheluuni sunnuntai-iltana, kun hänelle soitin. Hän keskusteli tilanteestaan avoimesti ja kertoi valmistelevansa maanantain harjoituksia.

Vuori käyttäytyy jopa häkellyttävän rauhallisesti, kun ottaa huomioon, millaisessa tilanteessa hän on. Kahdeksan vuoden valmistautuminen päävalmentajan vaativaan tehtävään on valumassa hiekkaan. Pelissä on pahimmassa tapauksessa koko hänen uransa.

Toisaalta hän on käymässä parhaillaan todellista jääkiekkovalmentamisen korkeakoulua. Harvassa ovat ne kovat tekijät, jotka eivät ole jossain vaiheessa olleet tiukassa paikassa.

Ja sellaisessa Vuori todellakin on.

Se, että Lukko on sarjajumbona, näyttää kylmästi toteen, ettei Vuori ole onnistunut siinä tärkeimmässä tehtävässään eli joukkueen valmentamisessa.

Jukureita vastaan Lukko pelasi kammottavan ottelun. Kuuden maalin kotitappio on sellainen, mitä Raumalla ei ole taidettu nähdä kymmeneen vuoteen.

Oikeastaan tulos ei ollut edes pahin asia Äijänsuon synkässä illassa. Sen ohitse nousi ilmapiiri.

Moni katsoja poistui paikalta toisen erän alussa, ja pelin jälkeen Lukon kannattajat buuasivat omilleen.

Jo pelkkä ulkoinen paine on niin kova, että Lukon on pakko reagoida jotenkin. Sarjasijoitustakin tärkeämpää on ilmapiiri, joka seuran ympärillä velloo.

Mikäli nykyinen tilanne kestää koko kauden, kolme isoa kulmapalasta on varsin hataralla pohjalla: kausikorttimyynti, sponsorineuvottelut ja pelaajaneuvottelut.

Ja on vaikea kuvitella mitään muuta tapaa purkaa tilannetta kuin vaihtaa valmentajaa.

Mikäli se on Lukon seurajohdon ratkaisu, sen on syytä olla tarkkaan puntaroitu. Kyse ei ole vain tästä kaudesta, vaan myös seuran tulevaisuudesta.

Potkuja ei voi – eikä ainakaan kannata – antaa ennen pätevän korvaajan löytymistä.

Kotimaiset valmentajamarkkinat eivät pursua herkullisia vaihtoehtoja, vaan suurin osa kärkinimistä on kiinni jo omissa pesteissään.

Vapaana olevista timantti olisi Raumalta eteenpäin ponnistanut Erkka Westerlund, joka kuin sattumalta oli perjantaina Lahdessa seuraamassa Pelicansin ja Lukon peliä.

Ainakin omien sanojensa mukaan kyse oli hänelle kauden ensimmäisestä liigapelistä.

Vapaana ovat myös kokenut Pekka Rautakallio ja nuoremman polven valmentajista Tuomas Tuokkola.

Kuluva kausi on katastrofi, joka ainakin jollakin tavalla näkyy myös taloudellisesti. Edellisen kerran Lukko vaihtoi valmentajaa kaudella 2011–12, jolloin Rauli Urama vaihtui juuri Juha Vuoreen.

Tuolloin Lukko yritti korjata kurssia pelaajahankinnoilla ja ylitti pelaajabudjettinsa 605 000 eurolla. Lopputulos oli silti huono, sillä kesäloma koitti säälipleijareiden kautta.

Kylmä fakta on sekin, etteivät valmentajan potkut useinkaan riitä korjaamaan kurssia. Selvästi Lukon joukkue on henkisesti todella hauraassa tilassa, ja sen kokoaminen henkisesti vahvaksi ryhmäksi vaatii paljon.

Elämää on kuitenkin tämän kauden jälkeenkin. Risto Dufva oli vahva johtaja, joka hilasi Lukkoa eteenpäin neljän vuoden ajan.

Hän rakensi joukkueensa itse ja siinä varsin hyvin myös onnistui. Kolme peräkkäistä välieräpaikkaa on kotimaisessa liigakiekossa menestymistä, vaikka Raumalla toki janotaan edelleen vain mestaruutta.

Dufvan lähdöstä on kulunut vain puoli vuotta ja käsissä on kaaos. Se ei varmasti johdu yhdestä virheestä, mutta virheitä todellakin on jossain kohtaa tehty.

Joukkueen on rakentanut nyt Juha Vuori yhdessä pelaajakoordinaattori Hannu Vanhatalon kanssa. Selvää on, että rakennustyö on epäonnistunut.

Lukko ei ole saanut pelaajia, jotka olisivat pystyneet toteuttamaan Juha Vuoren pelitapaa.

Toisaalta ne pelaajat, jotka Dufvan joukkueista ovat jatkaneet, ovat joutuneet sisäistämään uudenlaisen tavan pelata. Ja moni näistä pelaajista on epäonnistunut.

Tullaan ison kysymyksen äärelle, joka on aiemminkin ollut esillä. Pitäisikö Lukon hiljalleen palkata urheilutoimenjohtaja?

Vahva persoona, joka määrittelisi lukkolaisen linjan pelata ja olisi selvästi vastuussa urheilusta. Ettei yhden valmentajan valtakauden jälkeen tehtäisi pelillistä täyskäännöstä, räjäytettäisi palettia uusiksi ja yritettäisi samalla kynsin hampain menestyä.

Nyt se on tehty, ja Lukosta puhutaan koko kiekko-Suomessa kriisiseurana.