Uskottava se on - HIFK on nyt aidosti suosikki

HIFK on yhtäkkiä kuskin paikalla ottelusarjassaan TPS:ää vastaan. Kuva: Europhoto/Jukka Rautio

TPS–HIFK-ottelusarjan ensimmäiset 140 Turussa pelattua minuuttia eivät antaneet mitään syytä uskoa, että HIFK:lla olisi asiaa välieriin. IFK jäi rumasti alakynteen kahdessa ensimmäisessä vierasottelussaan, eikä keskiviikon ottelun ensimmäinen eräkään paljoa luvannut. TPS johti 2–0 ja näytti taas kruisailevan autopilotilla yhteen kotivoittoon.

Sitten tapahtui se, mitä HIFK:lta on koko sarjan ajan toivottu, muttei henkeä pidätellen odotettu. Toiseen erään tuli aivan eri joukkue. Kolmannen erän alussa lukemat olivat jo 4–2, ja loppuillan IFK piti vastustajansa hallitusti kurissa. HIFK pääsi vihdoin samalle tasolle kuin ajoittain kotiotteluissaan – ellei ajoittain pistänyt paremmaksikin.

Ottelun jälkeen suosikin viitta ei HIFK:n väelle kelvannut.

–En minä tiedä, ollaanko suosikkeja. Perjantaina on peli, se lähtee nollista ja silloin katkaistaan kaula. Sen pitää näkyä heti ensimmäisestä vaihdosta, sanoi päävalmentaja Antti Törmänen.

–Olen tosi ylpeä, että kairasimme voiton vaikeasta paikasta, mutta homma on vielä kesken, komppasi Juuso Puustinen.

–Tottakai voitto antaa hirveän buustin, päästään kotona katkaisemaan sarjaa. Mutta kaveri lyö kaiken pelliin, ei meille heleppo ilta oo tulossa, lisäsi Juhamatti Aaltonen (kukapa muukaan).

–En lähde spekuloimaan, kuka on suosikki. Lähdetään perjantaina pelaamaan niin kuin nyt ollaan pelattu pari peliä, kierteli kolmannen erän pisterohmu Roope Hintz.

Ollaan kuitenkin rehellisiä: keskiviikon jälkeen HIFK on väistämättä suosikki, eikä pelkästään siksi, että se johtaa ottelusarjaa. Tähän oli vaikea uskoa sen jälkeen, kun TPS vei ensimmäisessä ottelussa vastustajaansa käytännössä miten huvitti. Käänne kiteytyy kuitenkin siihen, että HIFK on kasvanut sarjan aikana.

Törmänen vaikutti paljastavan paljon rivien välistä keskiviikon ottelun jälkeen. Päävalmentajan kommenteista oli luettavissa, että jokaisen IFK-pelaajan asenne ei ole ollut valmennuksen mieleen.

HIFK-pelaajisto näyttää ottaneen onkeensa viimeisillä mahdollisilla hetkillä. Samalla joukkue on vihdoin alkanut löytää seköä luonnetta että joukkuepelaamisen peruskiviä. Keskiviikkona HIFK puolusti keskialuetta paremmin kuin kertaakaan aiemmin tässä sarjassa ja sai tukittua TPS:n hyökkäykseenlähtöjä. Se johti suoraan siihen, että joukkue oli hyvissä asemissa jo puolustusalueelle tultaessa.

Kun pelitavalliset asiat alkavat olla edes säädyllisessä kunnossa eikä TPS saa ylivoimaista pelitapaetua, HIFK:n kova materiaali alkaa vihdoin päästä oikeuksiinsa. Absurdeinta on, että HIFK johtaa sarjaa, vaikka sen ylivoima on sitä tasoa, että Törmänenkin kuittasi koko homman huumorilla. Juuri tällä hetkellä IFK:n leveys uhkaa tehdä selvää tästä sarjasta.

Törmänen on koko sarjan ajan peluuttanut joukkojaan tasaisemmin kuin kollegansa Ari-Pekka Selin. Se vaatii nyt veronsa.

Muun muassa Eric Perrinin, Tomi Kallion ja Henrik Tallinderin rooli on tällä hetkellä liian kuluttava. Mitä luultavimmin TPS-valmennus tiedostaa sen itsekin, mutta käsi sydämellä: kuinka paljon TPS:n nykyrosterissa on sellaisia pelaajia, joiden hartioille voi sälyttää vastuun tärkeiden maalien tekemisestä tiukoissa play-off-peleissä? Mitä muuta TPS voisi tehdä kun kuormittaa harvoja kärkimiehiään? Dave Spinaa ja Ilkka Pikkaraista on juuri nyt kova ikävä, kun joukkueen kapeus alkaa vaatia veronsa.

Samaan aikaan IFK pystyy pyörittämään neljällä ketjulla ja tarvittaessa hakemaan uutta voimaa reservistäkin. Jotkin Törmäsen peluutusratkaisut antavat välillä ymmärtää, että jokainen IFK-pelaaja ei kurvaile kaukalossa ihan sataprosenttisessa kunnossa, mutta ainakin he pystyvät pelaamaan. HIFK saa lisävirtaa vielä henkisellekin puolelle, kun joukkue tuntee olevansa vastustajaansa energisempi.

Kotietu on ensimmäistä kertaa HIFK:lla, todistustaakka TPS:llä. HIFK ei enää anna TPS:lle jättimäistä pelitapaetua, joten nyt pelataan enemmän materiaali materiaalia vastaan. TPS:n moraalinen selkäranka on kivikova eikä johtajuuskaan lopu kesken, mutta loppuuko energia?

HIFK:lta tuskin ainakaan loppuu. Perjantai-iltana saatetaan yhtäkkiä olla tilanteessa, jossa Tappara ja TPS ovat ulkona, mutta HIFK ja Ilves välierissä. Jo monesti tuhoon tuomitulla IFK:lla olisi yhtäkkiä kaista auki vaikka päätyyn asti.

Siinä sitä olisi kasvutarinaa.