Ulos vaan, jos ulostuttaa

Siirrettävät 13 000 ihmisen putkikatsomot, läpinäkyvät laidat, tolkulliset lippujen hinnat, aivan kaukalon laidan läheltä alkavat seisomapaikat ja talvisen raikas ilma.

Siinä ovat Liigan, Ilveksen, Tapparan ja HIFK:n ensi joulukuussa pelattavaksi ilmoitetun ”Ulkojäät2016”-tapahtuman tunnusmerkit.

Ensin tamperelaiset pelaavat oman derbynsä perjantai-illalla, lauantaina Sorsapuiston tekojäälle luistelevat Ilves ja HIFK. Pakkasrajaa ei ole, tai sitä ei ainakaan kerrottu, eli isoilla miinuskeleillä stadilaiset saattavat pelata säärikarvat huurussa. Pitkät kalsarit eli tykit eivät näet perinteisesti istu HIFK-henkeen.

Tapahtuma vaatii tietysti onnistuakseen monenlaisia järjestelyjä. Yksi helpoimmista oli sopia siitä, että SM-liiga sai poikkeusluvan pelata samana päivänä, kun Leijonat pelaa Moskovassa A-maaottelua. Muiden järjestelyjen takeena on läpinäkyvän kaukalon omistava ruotsalaisfirma, joka on onnistuneesti järjestänyt vastaavia tapahtumia läntisessä naapurimaassa.

Liigan vt. toimitusjohtaja Juha Kuosa paljasti, että myös muut liigaseurat kuin Ilves ovat olleet kiinnostuneita tästä konseptista ja tehneet jopa varauksia tuleville vuosille. Uteluista huolimatta ”muut” jäivät muiksi eli Liigan edustajat eivät halunneet paljastaa, missä seuraavaksi pelataan ilman kattoa.

Miltä kuulostaisi ajatus Satakunnan ulkoilmaottelusta?

Ottaisiko ajatus tuulta taakseen? Mikä olisi pelipaikka, jos Lukko ja Ässät kohtaisivat taivasalla? Katsomoonsa katteen saava Otanlahti? Porin pesäpallostadion tai viereinen ikuisen tuulen stadion?
Vai löytyisikö kenties Euroopan kalleimmalta rakennustyömaalta olkiluodosta sellainen ”hornankattila”, että sinne voitaisiin roudata ilman suojelupoliisin selvitystyötä muutama tuhat raumalaista ja saman verran porilaisia?

Viimeinen kysymys antaa myös vastauksen. Eipä taida kannattaa. Eiköhän ole fiksuinta jättää tuo liikeidea tamperelaisten ja helsinkiläisten rahasammoksi? Sekä Raumalla että varsinkin Porissa on remonttien peruja sen verran tuoreet muistijäljet päätyseinättömistä ja tuulisista jäähalleista, että nyt kannattaa nauttia priimaluokan areenaolosuhteista.

Samalla kannattaa varata aikaa kiekkobisnestä tukevien sivuliiketoimintojen kehittämiseen. Niillä on monesti kauaskantoisemmat vaikutukset, kuin kovan työmäärän vaativalla kertaluokan suurtapahtumalla – joka tuskin kokoaisi siltikään enemmän väkeä ulkokatsomoon kuin Ässien torijuhlat keväällä 2013.

Lähivuodet voidaan kiskoa kiekkoa punaiselta päätyyn katon alla ilman, että kenenkään täytyy olla huolissaan 10 vuorokauden sääennusteista. Ehkä sitten ensi vuosikymmenellä, kun idea ei kuulosta eilisen hernekeiton uudelleenlämmittämiseltä.

Tai mistä sen tietää, vaikka Lukko ja Ässät onnistuisivatkin luomaan tapahtumasta ikimuistoisen. Ei hernekeittokaan ole uudelleenlämmitettynä mitenkään vastenmielistä syötävää.

PS. Jos joku miettii, miksi Tampereen ulkoilmaottelut pelataan Sorsapuistossa, eikä Ratinassa niin kuin viimeksi Open Ice –tapahtuman aikaan, vastaus on selvä. Ratina on Suomi-futiksen ykkösareena niin kauan kun Olympiastadion on remontissa. Ja niin kauan kuin Huuhkajilla on jälleen sauma selvitä karsinnoista johonkin arvokisoihin, sitä saumaa ei haluta pilata.

Kirjoittajan twitter-tilin taustakuva on SM-liigan ensimmäisestä ulkoilmaottelusta, talviklassikosta.