Palomäen NHL-ennakko: Predatorsin paha tapa uhkaa Pekka Rinteen NHL-unelmaa – ja kaikki sataa suoraan Patrik Laineen laariin

Pekka Rinne.
Pekka Rinne joutuu kovan haasteen eteen, kun vastaan luistelee Winnipeg Jets. Kuva: Danny Murphy / All Over Press

Nashville Predators – Winnipeg Jets

ASETELMA: Molemmat selvittivät ensimmäisen kierroksen suuremmitta vaivoitta. Predators joutui huhkimaan Colorado Avalanchea vastaan yhden ottelun enemmän, mutta kuormituksen kannalta sen merkitys lienee kosmeettinen. Ylimääräinen ottelu saattaa jopa palvella Predatorsia, sillä se joutui ärsytettynä kaivamaan A-pelinsä esiin jo sarjan kuutospeliin. Se vaihde on täten jo löytynyt.

Vastakkain on kaksi mestarisuosikkia, joten edessä on mieletön ottelusarja. Predators on Jetsiä enemmän ”voita nyt” -mentaliteetissa, mutta nuorekas Jets ratsastaa seurahistorian ensimmäisen ottelusarjavoiton nostattamalla aallonharjalla. Tästä ottelusarjasta ei vauhtia puutu.

KRIITTINEN PISTE: Molemmilla on niin laajat miehistöt, että laatua riittää viiteen kentälliseen. Kummallakin löytyy vauhtia ja ratkaisukykyä laidoilta sekä tasapainoa ja taitoa rytmittää peliä keskikaistalta. Kun yhtälöön lisätään vielä laadukkaat pakistot ja Vezina-ehdokkaat (Pekka Rinne ja Connor Hellebuyck) molemmille maaleille, lähtökohta on erittäin tasainen.

Koska molemmat joukkueet luottavat neljän kentän rotaatioon, peluutusetu ei näyttele todennäköisesti kovin merkittävää roolia ottelusarjassa. Jos esimerkiksi Predators laittaa Avalanche-ottelusarjansa parhaan ketjunsa, Nick Boninon johtaman kolmosen, pelaamaan Mark Scheifelen ketjua vastaan, herää kysymys, ketä vastaan Paul Stastnyn johtama ketju pelaa.

Sen sijaan puolustajien peluutus näyttelee suurta roolia. Predatorsilla on huikea luksus, kun sillä on peräti kaksi parillista NHL:n eliittipuolustajia (Roman Josi-Ryan Ellis ja Mattias Ekholm-P.K. Subban). Jets pyrkii vuorenvarmasti hyödyntämään niitä hetkiä, kun kaukalossa on kolmospari. Jetsin alakerta on laadukas, mutta ei yhtä laadukas – tai varsinkaan leveä – kuin Predatorsilla.

Koko ottelusarja on taistelua hyökkäysajasta, joten kiekko on vallanväline. Se joukkue, joka pystyy hyökkäämään jouhevammin ja varmemmin, saa riistopelinsä rullaamaan paremmin ja sitä kautta pelin virtauksen haltuunsa. Ja se, joka pelin virtausta hallitsee, on seitsemän ottelun mittaisella maratonilla lähtökohtaisesti vahvempi – olettaen, että joukkueen laatu riittää säätelemään riskikertoimia säntillisesti.

Myös kurinalaisuus nousee arvoon arvaamattomaan. Predatorsilla on ollut pitkin kautta paha tapa ottaa tarpeettoman paljon jäähyjä. Coloradoa vastaan siihen oli vielä varaa, mutta Patrik Laineen johtama Winnipegin ylivoima laittaa maksamaan hölmöilystä hintaa. Erikoistilannetaistelu on muutenkin Predatorsille haastava, sillä sen ylivoimatehot kuihtuivat pahasti Coloradoa vastaan loppua kohden.

AVAINHAHMO: Predators pystyi luomaan maalipaikkoja leveällä rintamalla Coloradoa vastaan, mutta ennen kuudetta ottelua kenttätasapaino ei ollut ihan timanttista. Erityisesti Kyle Turrisin johtamalle ketjulle ottelusarja oli vaikea; tulosta ei tullut ja viisi maalipaikkaa (tasakentällisin) omiin ottelua kohti Coloradoa vastaan ei lupaa hyvää tulivoimaista Jetsiä vastaan.

Turrisin on ketjuineen nostettava tasoa, tai peli menee vaikeaksi. Jetsillä on heittää vastaan ainakin kolme laadukkaampaa ketjua kuin Colorado-sarjassa, sillä Turris ei pelannut käytännössä vaihtoakaan Nathan MacKinnonin ketjua vastaan. Kun molemmat menevät neljän kentän rotaatiolla, heikkoja lenkkejä ei kestä, sillä vastustaja käyttää niitä surutta hyväkseen.

ARVIO: Predators jatkoon voitoin 4-3.

Joe Pavelski.
Joe Pavelskin ketjun esitys ottelusarjassa Anaheim Ducksia vastaan jätti kysymysmerkkejä. Kuva: NHL

Vegas Golden Knights – San Jose Sharks

ASETELMA: Vastakkain kaksi erittäin hyvin levännyttä joukkuetta. Panoksia korottaa entisestään se, että voittajalle voi olla tarjolla kaikkien aikojen mahdollisuus Stanley Cup -finaaliin. Jos toisen kierroksen pystyy läpäisemään neljässä tai viidessä ottelussa, todennäköisesti saa järkyttävän lepoedun konferenssifinaaliin, sillä kaikki merkit viittaavat siihen, että Nashville ja Winnipeg imevät mehut toisistaan.

Vegasin tuhkimotarinaa on päivitelty kohta jo seitsemän kuukautta. Viimeistään Kings-ottelusarja (voitot 4-0) osoitti, että tätä joukkuetta pitää käsitellä aivan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin jatkossa olevia joukkueita. Haaste kuitenkin kasvaa, sillä Sharks oli äärimmäisen vakuuttava omassa ottelusarjassaan Anaheim Ducksia vastaan (voitot niin ikään 4-0).

KRIITTINEN PISTE: Kriittinen piste on oikeastaan jokaisen ottelun jokainen hetki. Vegas päästi avauskierroksella kolme maalia, Sharks neljä. Molemmat joukkueet pelaavat niin tiivistä viisikkopeliä kahteen suuntaan, että maalit ovat erittäin tiukassa. Täten virhemarginaali on puolin ja toisin ohut.

Paperilla etu on Sharksilla, lähinnä NHL:n eliittiin lukeutuvan pakiston kautta. Marc-Edouard Vlasic on NHL:n paras shutdown-puolustaja, Brent Burns puolestaan NHL:n vaarallisimpia puolustajia hyökkäyssuuntaan. Justin Braun on aliarvostettu huippupuolustaja, eikä kuusikosta löydy heikkoja lenkkejä.

Golden Knights on kuitenkin uhmannut paperiennustuksia syksystä lähtien, joten niillä voidaan pyyhkiä lattiaa. Myös tässä ottelusarjassa taistelu hyökkäysalueella vietetystä ajasta on avainasemassa, sillä pitkillä hyökkäyksillä vastustajan pohjakolmikko väsyy, ja virhemahdollisuus kasvaa. Myös avausmaalin merkitys on valtava; etenkin Sharksia on vaikea horjuttaa, kun se pääsee johtoasemaan.

Sharksilla on ohut etu myös vaarallisen ylivoimapelinsä kautta. Golden Knightsin kurinalaisuudella erikoistilanteet tuskin näyttelevät suurta roolia, mutta ainakin se etu antaa Sharksille lisenssin puolustaa vähän enemmän riskirajoilla karheuden suhteen. Ilkeys voi olla Sharksin ase.

AVAINHAHMO: Kummankaan joukkueen ei tarvitse olla huolissaan alemmista ketjuistaan. Vegasin Cody Eakinin ja Pierre-Edouard Bellemaren johtamat ketjut pelasivat maalipaikoilla mitaten plusmerkkistä lätkää Kingsiä vastaan, samoin kuin Chris Tierneyn ja Eric Fehrin ketjut Anaheim Ducksia vastaan.

Bonusmaali siellä täällä on molemmille alemmista ketjuista plussaa, mutta todellinen titaanien taistelu käydään kärkiketjuissa. William Karlssonin ketju pimensi jo Anže Kopitarin. Ducks loi Joe Pavelskin ketjua vastaan tasakentällisin neljässä ottelussa peräti 21 paikkaa, kun muita Sharks-ketjuja vastaan se loi yhteensä vain 19. Pavelskin ketju on vaarallinen – mutta myös mahdollisuus Vegasille.

Ja edelleen on muistettava, että Sharksilla on sairastuvan puolella, hiljalleen pelikuntoon toipumassa normaalitilanteen ykkössentteri Joe Thornton. Sharks-luotsi Peter DeBoerilla on siis ässä hihassaan.

ARVIO: Sharks jatkoon voitoin 4-2.