Pihtaaminen ja pilkkaaminen jääkiekkoilussa

Töyhtöhyyppä ja pihtaaminen ovat olleet Lukon kahden viime ottelu ”teemoja”. Ja kun tiedetään, että sinikeltaiset ovat viiden ottelun voittopuolessa, teemat ovat – omituisuudesta huolimatta – selkeästi osuneet kohdalleen.

Molemmat kiekkotermit lanseerasi Risto Dufva, joka oli teemoitellut viime lauantain erinomaisen Kärpät-kamppailun pihtaamiseksi. Tuloksen perusteella (Lukko 1, Kärpät 0 ja Zapolski 10:s) voisi kuvitella, että termillä ja vähämaalisuudella oli läheistä tekemistä keskenään.

Vuosien varrella kiekkotermejä on kuultu RD:ltä sen verran runsaasti, että joku toivottavasti kokoaa hänen termistöstään oman versionsa sitten, kun Juti-suomi–Juti-sanakirja menee pois muodista. Jos klassikkoteos nyt milloinkaan voi sitä tehdä.

Kaakon kiertue on Lukolle elintärkeä kilpajuoksussa kuuden joukkoon. Jäljellä olevissa viidessä pelissä otetaan lähtöasetelmat playoffeihin. Jos joukkueella kulkee, myös yksilöt pääsevät esille. Ville Vahalahti (10 peliä 4+8=12) oli helmikuun tehokkain liigapelaaja. Tammikuun tehokkain Aaron Gagnon ”taantui” helmikuussa toiseksi (3+8=11) .

Kymmenen pisteen miehiä oli neljä: Kärppien Sebastian Aho, Sportin Charles Bertrand, HIFK: Joonas Rask ja KalPan Mikael Ruohomaa. Aho ja Rask pelasivat kahdeksan peli, muut kymmenen.
Viime kuun kovimmat maalinsylkijät olivat kuudella maalillaan Teemu Nurmi, Tomas Zaborsky ja Vojtech Polak.

Lukko-luotsi Dufvan teemojen vaihteluväli on sen verran väljä, että ei ole kovin helppo ennustaa, mitkä ovat runkosarjan viiden jäljellä olevan ottelun teemat. Jos aakkosjärjestyksessä edettäisiin, vaihtoehdoiksi voisi ehdottaa pintsaamista tai pilkkaamista. Mutta koska ne molemmat ovat jo käytössä, pitää veikata että baskerista voi nousta ihan mitä vaan.

Mitä tekemistä pilkkaamisella muutenkaan on Lukon kanssa?

Ei varsinaisesti mitään, ainakaan jos tarkastelu rajataan pelkästään Liiga-Lukkoon. Jos taas suurennuslasin alle otetaan myös A-nuoret, Tosin molemmat liittyvät jääkiekkoiluun. Mutta kumpi oli ensin, pilkkaaminen vai pihtaaminen. Ajan määrittelyssä ero on vaivainen vuorokausi. Pihtaaminen ilmestyi sinikeltaiseen sanastoon lauantaina, pilkkaamisesta saatiin näyte sunnuntaina – ei tosin edustusjoukkueen, vaan A-junnujen Lukko Teamin ottelussa.

Jääkiekon virallinen sääntökirja 2014–2018 määrittelee pilkkaamisen seuraavalla tavalla:

SÄÄNTÖ 163 – PILKKAAMINEN

MÄÄRITELMÄ: Kenttäpelaaja juhlii maalia tai pilkkaa vastustajaa luistellen vastustajanpelaajapenkin editse tehden juhlivia, pilkallisia tai ivallisia eleitä tai provosoivia ilmaisuja pilkatakseen tai ärsyttääkseen vastustajaa.

i. Liiallinen juhlinta tai pelaajapenkillä olevien vastustajien ivaaminen millä tavoin tahansa aiheuttaa tekijälle käytösrangaistuksen

Pilkkaaminen löytyy säännöistä heti jalkapyyhkäisyn, keihästyksen ja sylkemisen jälkeen. Pelicansin Vili Sopanen sai viime kaudella kyseenalaisen kunnian olla ensimmäinen pyyhkäisystä pihalle lentänyt liigapelaaja, Lukon Sheldon Brookbank lensi puolitoista viikkoa sitten Tampereella pihalle kyseenalaisesti tuomitusta keihästyksestä, ja sylkäisyksi ei kaiketi lasketa niitä kitalaen yläosassa kröhimällä kehiteltyjä klimppejä, jotka roiskaistaan – tai pahassa tapauksessa omille rinnuksille niin kuin vähän nimekkäimmillekin pelimiehille on käynyt Joonas Järvisestä lähtien Nelonen Pron hidastuksiin päätyneissä koosteissa.

Ennen viime viikonloppua en ollut koskaan ennen päässyt todistamaan livenä pilkkaamisesta puhallettua rangaistusta. No, nyt sellaisessakin ottelussa on tullut käytyä.
Nokian Pyryn ja Lukko Teamin välinen A-nuorten Suomi-sarjan kärkikamppailu jää mieleen juuri tuosta pilkkaamis-pykälän käyttämisestä. Ottelu oli niin sanottu klassinen neljän pisteen kamppailu, sillä sarjakärki Pyry oli ennen ottelua 15 pisteessä, Lukko paunan perässä kakkosena 14:ssä. Keltapaitojen voitto olisi nostanut Lukon viivan päälle 16:een pisteeseen eli karsijan paikalle A:n Mestikseen.

Sääntö 163 päätyi pöytäkirjaan, kun Lukko oli vähän aiemmin kaventanut kamppailun 4–3:een ja haki raivoisasti tasoitusta. Pyryn pelaaja pyyhälsi Lukon maalille ja jarrutti hileet veskarin päälle. Ei mikään runollinen ratkaisu, eikä ehkä edes ihan sääntökirjan määritelmän mukaan annettu. No, ainakaan pilkka ei osunut omaan nilkkaan, raumalaiset eivät saaneetkaan ylivoimalla tasoitusta.

PS. Entäpä liiga-Lukko ja pilkkaaminen. Tässä vaiheessa vuotta lienee turha muistuttaa, että Rauman ulkopuolella siitä tulee loppu vasta, kun vuodesta 1963 kertova viiri saa vierensä kaverin.