Palomäen NHL-kolumni: Näin NHL:n parhaat ketjut on rakennettu – Jarmo Kekäläinen jätti jälkeensä uskomattoman jäähyväislahjan!

Jaden Schwartz ja Vladimir Tarasenko.
Jaden Schwartz ja Vladimir Tarasenko, Jarmo Kekäläisen viimeiset palvelukset St. Louis Bluesille. Kuva: Billy Hurst / All Over Press

Kun NHL-kausi lähestyy siirtotakarajaa, kauppahuhut kasvavat. Mestaruutta tavoittelevat joukkueet vahvistavat joukkueitaan, ja sarjataulukon toisessa päässä alkaa laivan tyhjentäminen.

NHL:ssä tyhjennysmyynneillä on paljon hyväksytympi maine kuin esimerkiksi SM-liigassa. Se johtuu siitä, että NHL:n varausjärjestelmä palkitsee huonosta kaudesta korkeammalla varausvuorolla – eli lähtökohtaisesti paremmilla pelaajilla.

Yleinen käsitys on, että varmin tapa nousta alemmasta keskikastista on räjäyttää koko roska ja aloittaa totaalinen uudelleenrakennus. Sen puolesta on vahvat näytöt – mutta sitä vastaankin on helppo argumentoida vaikkapa nyt Buffalo Sabresilla.

Kun laittaa NHL:n tämän kauden kymmenen parasta ketjua riviin, huomaa, että eliittiluokan ykkösketjuja voi muodostaa yllättävän monella tavalla. Aikainen varausvuoro antaa ehkä parhaat todennäköisyydet onnistua, mutta missään nimessä se ei ole ollut historian saatossa välttämättömyys.

Koska kyseessä on kolumni, kauden parhaat ketjut on valittu täysin mielivaltaisesti yli 300:n tällä kaudella katsotun NHL-ottelun otannan antamalla perspektiivillä. Mukaan ei ole kelpuutettu esimerkiksi Connor McDavidin hinaamaa Edmonton Oilersin tai Sidney Crosbyn hinaamaa Pittsburgh Penguinsin ykkösketjua, koska tässä on haettu nimenomaan toimivaa ketjua.

Ai miksi vain kymmenen joukkueen ykkösketju? Koska tässä haetaan näyttöä sellaisista pelaajista, joita kannattaa yrittää haalia joukkueeseensa. Kukapa sitä NHL:n huonointa ykkösketjua haluaisi rakentaa?

Ja vielä sellainen huomio, että kaikki näistä ketjuista eivät luonnollisesti ole olleet koko kautta yhdessä. Osa ei ole tällä hetkelläkään, mutta arviossa on painotettu tähän mennessä pelattua lähes 60 ottelun jaksoa joukkuetta kohden.

***

Brad Marchand.
Brad Marchand oli huima löytö entiseltä Bruinsin GM:ltä Peter Chiarellilta. Kuva: NHL

Brad Marchand – Patrice Bergeron – David Pastrňák, Boston Bruins

NHL:n tämän kauden kokonaisvaltaisesti paras ketju on mestarillinen osoitus pitkäaikaisesta osaamisesta varaustilaisuuksissa. Bergeronin Bruins varasi jo kesällä 2003, toisella kierroksella numerolla 45.

Marchand oli vielä kovempi löytö, sillä hän tarttui mukaan kesällä 2006 kolmannella kierroksella numerolla 71. Kyseinen varaustilaisuus oli GM:n pestissään tuolloin juuri aloittaneelta GM Peter Chiarellilta massiivinen taidonnäyte, sillä ennen Marchandia hän oli jo varannut Phil Kesselin ja Milan Lucicin.

Pastrňák on kolmikon tuorein lisäys. Myös hän on tällä kaudella rajun kritiikin kohteena Edmonton Oilersissa olleen Chiarellin löytö, sillä Bruins varasi Pastrňákin ensimmäisen kierroksen lopulla (numerolla 25) Chiarellin viimeisessä Bruins-draftissa 2014.

Vladislav Namestnikov – Steven Stamkos – Nikita Kutšerov, Tampa Bay Lightning

Toinen hyvä osoitus oman varaamisen tärkeydestä. Stamkosin Tampa sai kesällä 2008 toki lahjana, sillä mikä tahansa joukkue osaa varata hyvin, kun pääsee valitsemaan koko varaustilaisuuden ensimmäisenä.

Namestnikov ja Kutšerov ovat ennen kaikkea osoituksia GM Steve Yzermanin rohkeudesta. Kesällä 2011 elettiin aikakautta, jolloin venäläispelaajia ei uskallettu varata, koska KHL-peikko kummitteli niin voimakkaana taustalla. Yzerman uskalsi. Namestnikovin hän otti ensimmäisellä kierroksella (#27) ja Kutšerovin toisella kierroksella (#58). Tulokset ovat olleet tällä kaudella nähtävissä.

Jaden Schwartz – Brayden Schenn – Vladimir Tarasenko, St. Louis Blues

Ykkössenttereitä on harvoin tarjolla pelaajakauppojen kautta, mutta Blues onnistui sellaisen kaupan tekemään. Jo vuonna 2009 junioritähtenä numerolla viisi varattu Schenn kaupattiin hänet varanneesta Los Angeles Kingsistä Philadelphiaan jo kesällä 2011. Flyersissa Schennin läpimurtoa odotettiin monta vuotta turhaan, mutta St. Louisissa ovat kesän kaupan jälkeen palaset loksahtaneet kohdilleen.

Ketjun laiturit kulkevat nimellä ”Jarmo Kekäläisen jäähyväislahja”. Kekäläinen oli jo sopinut siirtyvänsä Jokerien toimitusjohtajaksi keväällä 2010, mutta hän hoiti St. Louis Bluesin varatoimitusjohtajana vielä kesän varaustilaisuuden. Schwartz tarttui numerolla 14 ja Tarasenko hetkeä myöhemmin numerolla 16. Kuten Tampaa, myös Bluesia voi onnitella rohkeudesta valita venäläispelaaja valtavirtaa vastaan.

Jamie Benn.
Jamie Benn on yksi viime vuosien kovimmista ryöstöistä NHL:n varaustilaisuuksissa. Kuva: NHL

Jamie Benn – Tyler Seguin – Aleksandr Radulov, Dallas Stars

Dallasin ykkösketju on hankintatavaltaan äärimmäisen harvinainen. Kolmikosta ainoastaan Jamie Benn on Starsin oma varaus, ja entinen NHL:n pistekuningas varattiin vasta viidennellä kierroksella numerolla 129 kesän 2007 varaustilaisuudessa. Melkoinen löytö!

Seguin oli kohuttu nuorisolupaus, jonka Boston Bruins varasi numerolla kaksi kesällä 2010. Bruins kyllästyi odottamaan Seguinin kypsymistä, ja kauppasi hänet Dallasiin kesällä 2013. Kauppa oli yksi syy Peter Chiarellin potkuihin Bostonista, sillä vastine Seguinista, Rich Peverleystä ja Ryan Buttonista oli surkea; Loui Eriksson, Reilly Smith, Matt Fraser ja Joe Morrow ovat jo jatkaneet matkaansa Bostonista eteenpäin.

Radulovin Stars naarasi menneenä kesänä vapailta markkinoilta. NHL:n eliittiluokan ykkösketjutason pelaajia on aniharvoin tarjolla vapailta markkinoilta.

Claude Giroux – Sean Couturier – Travis Konecny, Philadelphia Flyers

Harvinainen on myös Flyersin ykkösketju, vaikka todennäköisyydet nousta menestyväksi ykkösketjun pelaajaksi ovat yksittäisistä pelaajista puhuttaessa suurimmat aina ykköskierroksen varauksilla. Harvoin kuitenkaan joukkueen ykkösketju muodostuu pelkästään omista ykköskierroksen varauksista.

Ihan itsestäänselvistä valinnoista ei voi kuitenkaan puhua, vaan ketju on pitkäaikaisen varaamisosaamisen tuotosta. Konecnyn Flyers varasi numerolla 24 kesällä 2015 ja Couturierin numerolla kahdeksan kesällä 2011.

Giroux’n Flyers varasi jo kesällä 2006 numerolla 22. Sportsnetin toimittaja Jeff Marek paljasti taannoin podcastissaan, että Flyersin silloinen GM Bobby Clarke olisi halunnut Giroux’n sijaan varata joko pitkäaikaisen Kings-hyökkääjän Trevor Lewisin tai ikuiseksi puolustajalupaukseksi jääneen Bobby Sanguinettin, mutta heidät varattiin jo edeltävillä vuoroilla. Flyersin kannalta onni onnettomuudessa.

Gabriel Landeskog – Nathan MacKinnon – Mikko Rantanen, Colorado Avalanche

Kuten Flyersin ykkösketju, myös Avalanchen ykkösketju koostuu täysin omista ykköskierroksen varauksista. Tähän kolmikkoon on kuitenkin tarvittu varausosaamisen sijaan ennen kaikkea vuosikausien kyntämistä, joka on palkittu aikaisilla varausvuoroilla.

Landeskogin varausnumero kesällä 2011 oli kaksi ja MacKinnonin yksi pari kesää myöhemmin. Rantaseen joutui sentään tekemään vähän työtäkin, sillä hänet huudettiin numerolla kymmenen kesällä 2015.

Johnny Gaudreau – Sean Monahan – Michael Ferland, Calgary Flames

Myös Flamesin ykkösketju koostuu omista varauksista, mutta coloradoavalanchemainen pumpuli puuttuu tästä ketjusta. Tai no, Sean Monahan oli toki kuutosvaraus MacKinnonin ja kumppanien imussa kesällä 2013, mutta laiturit ovat tulleet paljon pienempien todennäköisyyksien kautta huipulle.

Kun Flames varasi Johnny Gaudreau’n neljännellä kierroksella numerolla 2011, Boston Bruins oli juuri voittanut Stanley Cupin, ja NHL:ssä elettiin panssarivaunujen aikaa. 174-senttistä taskurakettia pidettiin longshot-varauksena, jonka ei koskaan uskottu NHL:ssä pelaavan. Toisin kävi.

Ferland oli varattu jo vuotta ennen kuin Gaudreau – kesällä 2010 viidennellä kierroksella numerolla 133. Kiekkoareenan Marko Leppänen kirjoitti kattavammin hänen pitkästä tiestään nykyiseen asemaansa taannoin. 

William Karlsson.
William Karlsson ui suoraan Vegas Golden Knightsin katiskaan. Kuva: NHL

Reilly Smith – William Karlsson – Jonathan Marchessault, Vegas Golden Knights

Vegas on tälläkin listalla ihan oma tarinansa. Karlssonin Golden Knights poimi laajennusvaraustilaisuudessa Columbuksesta ja Marchessault’n Floridasta. Lisäksi Florida kauppasi Smithin Vegasiin vaihdossa neljännen kierroksen varausoikeuteen.

Tuskin kukaan uskalsi tuossa vaiheessa edes unelmoida, että kyseinen ketju olisi mukana tällaisella listalla. Kaiken hyvän lisäksi Vegasista olisi voinut ottaa toisenkin samanlaisen ketjun, David Perron – Erik Haula – James Neal. Noh, eipä ole ainoa yllätys Vegasin kaudessa.

Anders Lee – John Tavares – Josh Bailey, New York Islanders

Koko kolmikko on pitkäaikaisen GM:n Garth Snow’n varauksia. Tavares oli yksi NHL-historian kohutuimmista ykkösvarauksista kesällä 2009, ja hänet olisivat valinneet sillä vuorolla kaikki muutkin NHL-joukkueet. Myös Bailey (#9 kesällä 2008) oli aikainen varaus.

Vuoden 2009 varaustilaisuus oli kuitenkin Snow’lta muutenkin onnistunut. Tavaresin lisäksi haaviin tarttuivat nykyisistä Islanders-pelaajista Calvin de Haan, Casey Cizikas sekä Lee, jonka Snow huusi numerolla 152. NHL:n maalineduspelaajien eliittiin lukeutuva Lee on kivunnut hitaasti, mutta varmasti vakituiseksi yli 30 maalin mieheksi, mikä on kova temppu kuudennen kierroksen varaukselta.

Jonathan Huberdeau – Aleksander Barkov – Jevgeni Dadonov, Florida Panthers

Huberdeau ja Barkov ovat selkeitä palkintoja vuosikausien kyntämisestä. Huberdeau’n Panthers sai numerolla kolme kesällä 2011 ja Barkovin numerolla kaksi pari vuotta myöhemmin.

Dadonov on oma mielenkiintoinen tarinansa, sillä hänet Panthers varasi aikanaan vuonna 2007 kolmannella kierroksella. Venäläishyökkääjä kävi pyörähtämässä Pohjois-Amerikassa ja ehti vaihtaa seuraakin, kunnes palasi Venäjälle. Viime kesänä Panthers sai houkuteltua hänet takaisin vapaana agenttina.

***

Lyhyt katsaus tuloksiin. Otanta on siis 30 pelaajan kokoinen.

  • Ykkösvarauksia: 2
  • Varattu numeroilla 2-10: 8
  • Muita ykköskierroksen varauksia: 6
  • Myöhempien kierroksien varauksia: 7
  • Pelaajakaupan kautta: 3
  • Vapailta markkinoilta: 2
  • Laajennusvaraustilaisuuden kautta: 2

Omia ykköskierroksen varauksia on siis hieman yli puolet, eli 16. Huomattavaa on kuitenkin, että vain kolmasosa pelaajista (kymmenen) on varattu kymmenen ensimmäisen pelaajan joukossa. Eli siis kaksi kolmasosaa NHL:n huippuketjujen pelaajista on hankittu seuraan muuta kautta kuin palkintona ”tankkaamisesta”.

John Tavares.
John Tavaresin tasoinen pelaaja on harvoin tarjolla. Sen takia hänestä kohistaankin niin paljon. Kuva: NHL

Otanta kertoo myös siitä, että ykkösketjujen pelaajia on erittäin vaikea löytää pelaajakaupan kautta tai vapailta markkinoilta. Listalla mainituista pelaajista John Tavares saattaa tämän kauden jälkeen – tai jopa tämän kevään aikana – siirtyä jommallakummalla tavalla jonnekin. Sen takia hänestä on niin paljon kohistukin, koska tilanne on niin harvinainen.

Huomio kiinnittyy ennen kaikkea kahteen lukuun. Peräti viidesosa NHL:n eliittiluokan ykkösketjujen pelaajista on varattu ensimmäisen kierroksen keskivaiheilla tai myöhäisemmässä vaiheessa avauskierrosta.

Näillä varausnumeroilla puhutaan pelaajista, jotka eivät ole takuuvarmoja NHL-pelaajia, saati sitten varmoja huippupelaajia. Vuoroilla 11-31 varaavilla on siinä mielessä samanlainen lähtökohta, että he valitsevat tasaisemmasta pelaajamassasta kuin kymmenen kärjessä varaavat. Toki edeltävät valinnat vaikuttavat väistämättä omiin, mutta erot pelaajien välillä ovat enää minimaalisia.

Näillä varausnumeroilla onkin mahdollista erottautua varaamalla hyvin. Esimerkiksi kesän 2010 ensimmäisellä kierroksella on varattu todella iso määrä sellaisia pelaajia, jotka eivät enää pelaa NHL:ssä tai pelaavat siellä marginaalirooleissa. Kun pystyy samasta massasta poimimaan kaksi helmeä, Schwartzin ja Tarasenkon, puhutaan käänteentekevästä työstä.

Vielä kovempi temppu on varata myöhemmillä kierroksilla helmiä. Näistä 30 pelaajasta kuitenkin peräti seitsemän on varattu myöhemmillä kierroksilla, joten sieltäkin on löydettävissä arvoa. Esimerkiksi Boston Bruins tuskin tavoittelisi tosissaan Stanley Cupia keväällä 2018 ilman Patrice Bergeronia ja Brad Marchandia.