Palomäen NHL-kolumni: Mopo lähdössä keulimaan – katastrofin uhka leijuu Sebastian Ahon ja Teuvo Teräväisen NHL-tulevaisuuden yllä

Teuvo Teräväinen ja Sebastian Aho ihmettelevät.
Mitä tapahtuu Carolina Hurricanesissa? KUkaan ei osaa sanoa varmasti. Kuva: Raylynn Nash / All Over Press

Siitä ei ole kuin muutama viikko, kun Tom Dundon esiteltiin Carolina Hurricanesin uutena omistajana. Dundon ei ole aikaillut uudella lelullaan leikkimisen kanssa.

Ensitöikseen Hurricanesin uusi omistaja ”ylensi” GM Ron Francisin organisaation kiekkotoimintojen pomoksi. Käytännössä kyse oli kuitenkin Francisin pestin muuttamisesta suojatyöpaikaksi, jolla ei ole virkaa päätöksentekoprosessissa. Uusi GM raportoi suoraan Dundonille.

GM:n paikkoja avautuu NHL:ssä äärimmäisen harvoin. Vielä harvemmin ketään nostetaan mukaan suljetun tuolileikin ulkopuolelta. Sen takia luulisi, että Dundonin ovelle asettuisi tällä hetkellä parijono ehdokkaita.

Jälleen väärin. Mediaraporttien mukaan ainakin Nashville Predatorsin (Paul Fenton), New Jersey Devilsin (Tom Fitzgerald) ja Los Angeles Kingsin (Mike Futa) apulais-GM:t ovat jo ehtineet vetäytyä hausta. Dundon kiirehti sanomaan, että hakua venytetään kesään, koska ”hänellä ei ole ollut aikaa” suorittaa haastatteluja.

Voihan sitä kaikenlaista höpistä median edessä. Koko Dundonin aloittama muutosprosessi haisee vähintäänkin epäilyttävälle.

***

Suomesta käsin olemme tietenkin toisen käden tiedon varassa. Pohjoisamerikkalainen media on kuitenkin tuonut jo niin paljon informaatiota julki Dundonista, että kokonaiskuva alkaa hahmottua.

Dundon kuuluu ensinnäkin NBA-seura Dallas Mavericksin omistajan Mark Cubanin lähipiiriin. Cuban tunnetaan omistajana, joka haluaa pitää organisaation langat käsissään myös urheilupuolen päätöksenteossa. Dundonin on raportoitu näkevän kokonaisuuden samansuuntaisesti, mitä tukee myös hänen GM-ratkaisunsa tähän mennessä.

Tämä taas tarkoittaa sitä, että GM on pahimmassa tapauksessa vain omistajan kumileimaisin. Tämä epäilyttää varmasti monia ehdokkaita, koska kuka nyt haluaisi oman tulevaisuutensa laittaa arvaamattoman omistajan varaan?

Ylipäätään on vaarallinen lähtökohta, jos organisaation komentoketju ei ole kunnossa. Mitä järkeä on ylipäätään palkata organisaation tärkeimmälle työpaikalle jääkiekkoalan ammattilainen, jos aikoo vähemmällä osaamisella kyseenalaistaa jokaista päätöstä ja pahimmassa tapauksessa jyrätä ne? Tämä koskee ihan kaikkia töitä ihan kaikilla aloilla.

Dundon saa toki tehdä omilla rahoillaan ostamallaan organisaatiolla, mitä ikinä hän haluaa tehdä. Pakko on silti ihmetellä, millä ihmeen logiikalla hän luulee yhtäkkiä oppineensa kaiken, mitä jääkiekkopuolen päätöksenteossa NHL-tasolla vaaditaan.

Minkä takia Nashville Predatorsin David Poilea ja Tampa Bay Lightningin Steve Yzermania pidetään tällä hetkellä NHL:n parhaina toimitusjohtajina? Kyllä, heillä on kokemusta ja näkemystä siitä, millä tavalla joukkuetta ja valmennusta moderniin NHL:ään on syytä rakentaa.

Aivan yhtä tärkeää on kuitenkin se, että heidän yläpuolellaan ovat omistajat, jotka ymmärtävät luottaa itseään fiksumpiin ihmisiin. Jeffrey Vinikin paras ominaisuus Tampa Bay Lightningin omistajana on varakkuuden lisäksi se, että hän on antanut Yzermanille sataprosenttiset valtuudet tehdä työtään parhaaksi katsomallaan tavalla.

***

Dundonia on toki myös ymmärrettävä. Carolina Hurricanes ei ole pelannut NHL:n pudotuspeleissä sitten kevään 2009. Eikä pelaa tänäkään vuonna, joten on täysin perusteltua lähteä tekemään ravistelua organisaation urheilupuoleen.

Francis ehti kuitenkin toimia pestissään vain vajaat neljä vuotta. Entinen pelaajalegenda on lähtenyt tekemään pienellä budjetilla kestävää kehitystä, ja merkit ovat olleet lupaavia.

Scott Darling.
Scott Darlingin epäonnistuminen maksoi Ron Francisille, ainakin epäsuorasti, työpaikan. Kuva: NHL

Tälle kaudelle Francis teki jopa yllättävän räväyttäviä peliliikkeitä palkkaamalla maalivahti Scott Darlingin neljän vuoden rahakkaalla sopimuksella sekä kokeneet Trevor van Riemsdykin, Marcus Krügerin ja Justin Williamsin. Heidän piti kantaa isoja askeleita viimeisen kolmen vuoden aikana ottanut nuori runko pudotuspeleihin.

Toisin on käynyt. Darling on epäonnistunut räikeästi, ja jälleen kerran valtikka on pudonnut keskinkertaisen Cam Wardin käsiin. Itse asiassa voi jopa argumentoida, että paremmalla maalivahtipelaamisella Hurricanes olisi pelannut jo vähintään kerran pudotuspeleissä Francisin aikana.

Joka tapauksessa tämäkin kausi on ollut taas pettymys. Pistemääriä tuijottaessa Hurricanes todennäköisesti jopa taantuu kahdesta edellisestä kaudesta, joten Francisin siirtäminen syrjään on helppo ääntää.

Se ei kuitenkaan poista tosiasiaa, että Francis on tehnyt pääosin hyvää työtä organisaation peräsimessä. Hän on muovannut Jim Rutherfordin perinnöksi jättämää runkoa nopeampaan ja pelaavampaan suuntaan, ja enimmäkseen menestymättömyydessä on ollut kyse kokemuksen puutteesta.

Justin Faulk, Noah Hanifin, Brett Pesce ja Jaccob Slavin muodostavat nuoren ja isolla potentiaalilla varustetun top-nelosen pakistossa. Ongelma on vain siinä, että Faulkia lukuun ottamatta kaikilla on vyöllään vasta parisensataa NHL-matsia, minkä takia 58 minuutin erinomaisen suorittamisen vastapainoksi tulee vielä liikaa voittoja maksavia virheitä.

Sebastian Ahon, Teuvo Teräväisen, Jeff Skinnerin ja Victor Raskin varaan voi laskea paljon hyökkäyspelaamisessa, mutta tässäkään vaiheessa ei vielä niin paljon, kuin Francis oli toivonut. Oikeastaan maalivahtiosaston lisäksi ykkössentteri on ainoa selkeä puute Hurricanesin nipussa. Ehkä Ahossa nähdään vastaus kyseiseen kysymykseen.

***

Tässä tilanteessa on turha jumittua Ron Francisiin ja siihen, olivatko hänen potkunsa (anteeksi, ylennyksensä) oikeutetut vai eivät. Dundonilla oli uutena omistajana täysi oikeus ja myös peruste lähteä hakemaan jotain uutta.

Sebastian Aho.
Sebastian Aho kuuluu Hurricanesin lupaavan rungon timantteihin. Kuva: NHL

Ratkaisevaksi muodostuu kuitenkin se, mitä uusi tässä tapauksessa tarkoittaa. Onko luvassa hienosäätöä vai lähteekö Dundon etsimään kokonaan uutta suuntaa tuhoamalla kaiken sen, mitä Francis on pieteetillä rakentanut viimeiset neljä vuotta?

Tässä tilanteessa suurin pelko kumpuaa nimenomaan siitä, että Carolina Hurricanesista tulee uusi Florida Panthers. Panthers siirsi kesällä 2016 GM Dale Tallonin syrjään samalla tavalla kuin Hurricanes nyt Francisin, ja tilalle nimitettiin Tom Rowe.

Panthers pelasi lähihistoriansa ylivoimaisesti parhaan kauden 2015-2016, mutta se ei seuran omistusportaalle riittänyt. Vincent Violan johdolla oli päätetty, että tästä eteenpäin jokainen jääkiekkoon liittyvä päätös organisaatiossa tehdään analytiikka edellä. Se johti joukkueen rungon rikkomiseen, ja myös päävalmentaja Gerard Gallantin potkuihin.

Kuten arvata saattaa, seuraava kausi oli katastrofi. Valittuun tiehen uskottiin vain yksi vuosi, ja huhtikuussa 2017 Tallon palautettiin GM:n paikalle. Tuhoa oli kuitenkin ehtinyt jo tapahtua, sillä lupaavalla kehityskäyrällä ollut joukkue oli heikentynyt merkittävästi, minkä lisäksi Vegas Golden Knightsin hirmulentoon tällä kaudella luotsannut Gallant oli jo päästetty menemään.

Tällä kaudella Panthers on palannut playoff-taisteluun, mutta jopa Stanley Cup -näkymiä sisältäneeltä kehityskäyrältä on pudottu pois. Aleksander Barkovin ja Aaron Ekbladin varaan on edelleen hyvä rakentaa, mutta sivuosan esittäjiä joudutaan taas etsimään.

Dundon on tähän mennessä väistellyt kaikki kysymykset analytiikan palvomisesta, mutta sekin pelko on olemassa, että analytiikka ottaa isännän paikan Raleigh’ssa. Ongelma on siinä, että kukaan ei oikein tahdo tietävän, mikä Dundonin suunnitelma on. Ennusmerkit ovat joka tapauksessa sen suuntaiset, että jonkinlainen myrsky on pyyhkäisemässä organisaation yli.

Ei ihme, että imua GM:n paikalle ei tunnu olevan. Rowe menetti maineensa Panthersin omistajien sätkynukkena niin pahasti, että aivan heti ei ole uusia vastaavanlaisia työpaikkoja näköpiirissä. Samaa pelkäävät Fenton ja kumppanit, jotka ovat jo vetäytyneet hausta, vaikka heidän uskotaan janoavan kuumeisesti tuolia GM-pöydässä.

Sanomattakin on selvää, että Dundonin päätöksillä on kauaskantoisia seurauksia myös joukkueen suomalaispelaajien Sebastian Ahon ja Teuvo Teräväisen uriin. Vielä on mahdoton ennustaa tulevaa, mutta vähintään katastrofin uhka leijuu Raleigh’n taivaalla.