Palomäen NHL-kolumni: Aleksander Barkovin varjossa käynnistymässä herkullinen suomalainen NHL-tarina

Henrik Borgström.
Henrik Borgström on vetänyt ensipiirtonsa NHL-jäille. Kuva: John Crouch / All Over Press

Henrik Borgström on tehnyt tällä viikolla ensipiirtonsa NHL-jäille Florida Panthersin paidassa. Voisi kuvitella, että 20-vuotiaan keskushyökkääjän kanssa edettäisiin varovasti, kun joukkue on keskellä kiivainta pudotuspelitaistelua, mutta ei – Borgström on heitetty suoraan altaan syvään päähän.

Miksi? Vastaus on sama kuin alkuvuodesta 2016, kun juttelin erään nuorten SM-liigassa tuolloin valmentaneen luotsin kanssa, ja kysyin perusteluja hänen väitteelleen siitä, että HIFK:n A-nuorissa pelannut Borgström tullaan varaamaan ykköskierroksella NHL:ään tulevana kesänä.

Vastaus kuului silloin, ja vastaus kuuluu nyt: Borgström on niin törkeän hyvä pelaaja. Kaksi kautta Denverin yliopistossa ovat muovanneet helsinkiläispojasta miehen, joka pystyy hyppäämään suoraan NHL-kaukaloon ja olemaan siellä heti kuin kotonaan.

***

Borgström on pelannut NHL:ssä kaksi ottelua. Debyytti tapahtui paikallista aikaa torstaina Ottawassa ja toinen ottelu koitti Suomen aikaa lauantai-illalla Bostonissa. Vaikka Panthers taipui molemmissa otteluissa, Borgström sai kokea käytännössä NHL-jääkiekon ääripäät kahden päivän välein.

Senatorsia vastaan Borgström näytti jo täysin NHL-valmiilta pelaajalta. Hän pystyi antamaan pieniä peliä edistäviä syöttöjä ja tekemään peliä keskikaistalta. Nähtiin jopa välähdyksiä nopeasta give-and-go-pelaamisesta ketjukaveri Denis Malginin kanssa.

Borgström ehti näyttää Ottawassa, että fyysisestikin hän on jo hyvällä NHL-tasolla. Missään nimessä homma ei jää kiinni ainakaan luisteluvoimasta, ja kamppailuissakin 191-senttinen hujoppi teki ikäänsä nähden vaikutuksen.

Borgström näytti myös aleksanderbarkovmaista kykyä riistää kiekkoja salakavalilla mailaliikkeillä. Kun pelisilmä on huippuluokkaa, sijoittumisessakaan ei ollut ongelmia. Borgström oli niin sanotusti pelin päällä koko ajan, vaikka mitään suurempia hän ei vielä hyökkäyspäätyyn pystynyt taikomaan vajaan 13 minuutin peliajalla.

Ottelun jälkeen Borgström kiiruhti jo sanomaan, että ero NHL- ja NCAA-kiekon välillä oli yllättävän pieni. Siinä saattoi jo kaverin mielessä käydä, että tämä siirtymähän käy kivuttomasti.

Henrik Borgström.
Henrik Borgström ei kauaa ehtinyt hengähtää yliopistokauden jälkeen, kun kutsu kävi NHL:ään. Kuva: Denver University

Todellisuus iski kuitenkin kasvoille Bostonissa. Kun verkkaisen Senatorsin sijaan vastassa olikin yksi NHL:n tämän hetken pelinopeimmista haasteista, itäistä konferenssia johtava Bruins, Borgström näytti siltä, miltä hänen kaiken järjen mukaan pitäisikin näyttää NHL-lainalaisuuksissa – keskeneräiseltä raakileelta.

Kun Bruins laittoi pelottavan kovassa tikissä olevan jalkavan karvauspelinsä käyntiin, Panthers jäi kuin purkka tukkaan. Kun tilaa tai aikaa ei ollut, Panthersin laiva alkoi vuotaa. Tämä koski myös Borgströmiä, jolle pelin vaatimustaso tuli varmasti pienoisena sokkina Senators-läpsyttelyn jälkeen.

Jos vielä Ottawassa Borgström pystyi antamaan lyhyitä syöttöjä jouhevasti ketjukaverien lapaan, Bostonissa suurempi osa syötöistä katkaistiin. Tai sitten Borgström ei edes ehtinyt syöttää kiekkoa, vaan tuuppasi sen eteenpäin – jos hyvin kävi. Kiekollinen suoritusvarmuus alkoi tökkiä.

Samalla tavalla kiekottomassa pelaamisessa haaste kasvoi. Kun Bruinsin neljän kentän mylly alkoi jauhaa, Panthersin ohjauspeli alkoi vuotaa niin yksilö- kuin joukkuetasolla. Myös Henrik Borgström lukeutui niihin pelaajiin, joiden läpi kiekkoja alkoi tulla. Pian Panthers huomasikin olevansa poteroissa omissa.

Koulutusta tuli myös omalla alueella. Sentterin puolustuspelaaminen NHL:n huippujoukkuetta vastaan on kovaa leikkiä, jossa ei voi nukahtaa hetkeksikään. Erityisen vaikeaa se on Bruinsin tasoista vastustajaa vastaan, jonka hyökkäysalueen hyökkäyspelaaminen on pelipaikattomuutta lähentelevää jatkuvaa hyrräliikettä. Borgström pääsi näkemään läheltä, mihin se johtaa, jos hetkeksi torkahtaa.

Korostetaan vielä, että oppirahojen maksamisessa ei ole mitään ihmeellistä. Bruins-ottelun jälkeen Borgström tuskin oli enää sitä mieltä, että NHL- ja NCAA-kiekon välinen ero on pieni. Pelin vaatimustaso oli hirmuisen korkealla.

Bruins on hyvin lähellä maailman parasta jääkiekkojoukkuetta juuri nyt. Jos toista NHL-ottelua pelaava 20-vuotias sentteri pystyisi pelaamaan aukottomasti näillä lainalaisuuksilla, puhuttaisiin ihmeestä.

***

Sama on koskenut viime aikoina isommassa kuvassa koko Panthersia. Sensaatiomaisen kova kiri tämän vuoden puolella on nostanut joukkueen pudotuspelitaisteluun mukaan, mutta virhemarginaali alkaa olla loppusuoralla turhan pieni.

Tulokaspäävalmentaja Bob Boughner on pystynyt repimään kovalla kädellä potentiaalia joukkueestaan irti, mutta rajat ovat tulemassa vastaan. Etenkin tämän viikon ottelut NHL:n eliittiin lukeutuvia Toronto Maple Leafsia ja Boston Bruinsia vastaan ovat osoittaneet, että huippujoukkueita vastaan eväät ovat vähissä.

Panthers pelaa kunnianhimoista jääkiekkoa, jossa pyritään jäljittelemään Pittsburgh Penguinsin parin viime vuoden menestysreseptiä. Ottawan tasoisia joukkueita vastaan resepti on toiminut kovalla prosentilla, vaikka runkosarjan loppusuoralla näissäkin otteluissa on alkanut tulla työtapaturmia.

NHL:n ylintä eliittiä vastaan ongelma on se, että Panthersin materiaalin ohuus tulee rajulla tavalla esille. Se selittää myös sen, miksi Borgström piti saada heti yliopistokauden päätteeksi avuksi – ja vieläpä suhteellisen suureen kolmossentterin ruutuun.

Koko Panthersin alkuvuoden lento on perustunut Aleksander Barkovin ja Vincent Trocheckin härskiin kuormitukseen. Barkov on pelannut kaikista NHL-hyökkääjistä isoimpia minuutteja läpi kauden (keskimäärin 22.12 ottelua kohden), eikä Trocheck (21.20) kauas jää.

Aleksander Barkov.
Aleksander Barkov on pelannut eniten kaikista NHL-hyökkääjistä tällä kaudella. Kuva: NHL

Jo peliaikakeskiarvo kertoo sen, että Barkov ja Trocheck ovat pelanneet illasta toiseen yhteensä 40-45 minuuttia. Esimerkiksi tämän viikon ottelussa Torontoa vastaan sekään ei riittänyt, sillä Barkov kirjautti peliaikaa 24.40 ja Trocheck 22.59. Yhteensä kaksikko pelasi siis 47.39 – ottelussa, jossa ei pelattu jatkoaikaa.

Barkov ja Trocheck toki ovat jokusen minuutin ottelua kohden yhtä aikaa jäällä, koska he ovat samassa ylivoimaviisikossa. Jokainen pystyy siitä huolimatta laskemaan, että jos kaksi sentteriä nielee 60 minuutin peliajasta yli 47 minuuttia, kahdelle muulle sentterille ei paljoa jää jaettavaksi.

Yksi syy ylipeluutukselle on ollut se, että Barkov ja Trocheck ovat niin uskomattoman hyviä pelaajia. Toinen syy on kuitenkin ollut se, että keskikaistalle ei riitä laatua tämän kaksikon takana.

Barkovin ja Trocheckin kuormittaminen on auttanut Panthersin pudotuspelien porteille, mutta sillä on ollut hintansa. Polttoaine kahden kärkisentterin tankista on loppumassa. Varsinkin Barkovista näkee, että hän joutuu jo oikomaan tietyillä pelin osa-alueilla, koska joka taisteluun ei vain voi lähteä.

Eikä asiaa ainakaan auta se, että Panthers päättää runkosarjan hurjaan viiden pelin härkäviikkoon.

***

Kun tilanne on, mitä se on, Panthers on ladannut isot toiveet Borgströmiin jo tänä keväänä. Jo nyt Borgström saattaa hyvinkin olla joukkueen kolmanneksi paras keskushyökkääjä, mutta vaatimustaso on hurja ottaen huomioon, että Borgströmin kaksi ensimmäistä NHL-ottelua ovat olleet myös hänen uransa kaksi ensimmäistä ottelua miesten sarjoissa.

Tällä hetkellä näyttää vääjäämättömältä, että Panthersin hurja loppurykäisy runkosarjassa jää vajaaksi. Viimeisen viikon viidestä ottelusta peräti kolme on runkosarjan kahta parasta joukkuetta vastaan (kerran Nashville Predators ja vielä kaksi kertaa Bruins).

Vaikka Panthers keräisi viimeiseltä viikolta täydet kymmenen pistettä, se voi päästä enää maksimissaan 96 pisteeseen. Kun playoff-viivan päällä oleva New Jersey Devils on jo nyt 91 pisteessä, ja sillä on neljä ottelua jäljellä, 96 pistettäkään ei välttämättä enää riitä Floridalle.

Vincent Trocheck.
Myös Vincent Trocheckia on jouduttu kuormittamaan rajusti. Kuva: NHL

Borgströmin kohdalla kysymys ei kuitenkaan kuulu, auttaako hän tänä keväänä Panthersin pudotuspeleihin. Kysymys kuuluu, onko hänestä organisaation pitkäaikaiseksi kolmossentteriksi Barkovin ja Trocheckin takana polulla, joka tähtää Stanley Cupiin.

Vastaus tähän kysymykseen selviää vasta tulevaisuudessa, mutta ennusmerkit ovat hyvät. Borgströmillä on kaikki edellytykset kehittyä maailmanluokan kahden suunnan sentteriksi.

Samalla Borgström näyttelee isoa roolia myös suomalaisen jääkiekon tulevaisuudessa. Jos unohdetaan Barkov, maailmanluokan sentteripotentiaalia ei ole liikaa pulpunnut Suomesta viime vuosina. Borgströmille on lankeamassa Barkovin selustan turvaaminen paitsi Floridassa myös maajoukkueessa aikataululla x.

Nyt tärkeää on kuitenkin säilyttää kärsivällisyys. Voittavaa jääkiekkoa Boston Bruinsin tasoisia vastustajia vastaan ei opi pelaamaan mitenkään muuten kuin pelaamalla Boston Bruinsin tasoisia vastustajia vastaan ja imemällä kaiken mahdollisen opin joka ikinen kerta.

Keskushyökkääjänä pelaaminen NHL:n huipulla ei ole poikasten hommaa. Barkovillakin nykyisen tason saavuttaminen on vaatinut yli 300 NHL-ottelun kokemuspankin keräämisen.

Henrik Borgström on vasta tämän polun alkumetreillä. Ne alkumetrit ovat olleet sinänsä jo erittäin lupaavia, mutta matka on pitkä.