Palomäen NHL-ennakko: Tähän ratkeaa Stanley Cup – nostaako kannua alkuperäinen vai moderni Washington Capitals?

George McPhee, Marc-André Fleury ja Bill Foley poseeraavat.
Goerge McPhee (vas.) on rakentanut Vegas Golden Knightsista hämmästyttävällä vauhdilla Stanley Cup -finalistin. Kuvassa myös Marc-André Fleury ja Bill Foley. Kuva: Marc Sanchez / All Over Press

Stanley Cupin finaalisarja vuosimallia 2018 tiivistyy yhteen henkilöön: hänen nimensä on George McPhee. Vegas Golden Knightsin GM toimi samassa pestissä Washington Capitalsissa vuodesta 1997 vuoteen 2014 asti. Hän on siis pitkälti rakentanut molemmat joukkueet.

Siksi onkin kiehtovaa, että vastakkain on pelillisesti kaksi erityyppistä joukkuetta. Molempien joukkueiden pelaaminen perustuu kurinalaiseen puolustuspelaamiseen, mutta vivahde-erot ovat merkittäviä.

Jos voimakkaasti yleistää, Golden Knightsin voi sanoa olevan moderni versio Capitalsista. Washington Capitals on ikään kuin hybridiversio jääkiekon evoluution keskellä; joukkueesta löytyy sekä vanhan maailman fyysisyyttä että uuden maailman nopeutta.

Capitals osoitti kuitenkin itäisen konferenssin finaaleissa Tampa Bay Lightningia vastaan, että vanhan maailman tavat eivät ole vielä toivottomassa tilanteessa. Nopeampaa ja luisteluvoimaisempaa vastustajaa on edelleen mahdollista horjuttaa ilkeydellä ja painavilla taklauksilla.

Silti, vastakkain ovat McPheen luomukset 1.0 ja 2.0. Sen takia finaalisarjasta on odotettavissa kiehtova taistelu kahden erinomaisen joukkueen välillä.

Aleksandr Ovetškin.
Aleksandr Ovetškin pääsee vihdoin Stanley Cupin finaalitunnelmaan. Kuva: NHL

McPHEEN LUOMUS 1.0, WASHINGTON CAPITALS: Capitalsin nykyjoukkueesta McPheen varauksia ovat Aleksandr Ovetškin, Nicklas Bäckström, John Carlson, Braden Holtby, Dimitri Orlov, Jevgeni Kuznetsov, Philipp Grubauer, Travis Boyd, Tom Wilson, Chandler Stephenson, Christian Djoos ja Andre Burakovsky. Lisäksi Jay Beagle oli McPheen hankinta. Toisin sanoen joukkueen runko on McPheen käsialaa.

McPheen rakentamassa ytimessä on monipuolisuutta. On taitoa, on luisteluvoimaa, on kokoa, on rosoisuutta, on kahden suunnan osaamista. Tuo runko ei ole jalalla mitenkään erityisen hidas, mutta ei se nopeakaan ole. Jos 2010-luvun alun Los Angeles Kings on isokokoisena joukkueena menneisyyttä ja kevään 2016 Pittsburgh Penguins huippunopeana pumppuna nykyaikaa, Capitals on hybridiversio näistä kahdesta.

McPheen seuraaja Brian MacLellan on jatkanut pitkälti samalla tiellä. Hänen keväällä 2014 alkaneen valtakautensa merkittävimpiä lisäyksiä ovat olleet Brooks Orpik, Matt Niskanen, Lars Eller ja T.J. Oshie. Vähän kaikkea.

Capitalsin menestysvuodet ovat rakentuneet ennen kaikkea tiiviin puolustuspelaamisen varaan. Etenkin Barry Trotzin aikana on korostunut se, että jatkuvasti on riittävän paljon pelaajia pelin alla, jotta vastustajan maalinteko tehdään erittäin vaikeaksi. Hyökkäyssuuntaan on luotettu tiiviin puolustuspelaamisen synnyttämään suunnanmuutospelaamiseen sekä hurjaan erityisosaamiseen erikoistilanteissa.

Capitals ei ole lähtenyt voimakkaaseen vauhtihurjastelun trendiin mukaan. Capitals luottaa siihen, että se pystyy hidastamaan peliä oikeissa kohdissa, jotta se voi nopeuttaa peliä oikeissa kohdissa. Capitals ei pelkää pelata viivelähtöjä tai varsinkaan keskialueen trapia, jos peli sitä vaatii. Kun sitä tarvitaan, Capitalsilta löytyy luisteluvoimaakin.

Capitals ei ole lähtenyt voimakkaaseen vauhtihurjastelun trendiin mukaan. Capitals luottaa siihen, että se pystyy hidastamaan peliä oikeissa kohdissa, jotta se voi nopeuttaa peliä oikeissa kohdissa.

Konferenssifinaaleissa Tampa Bay Lightningia vastaan Capitals esitteli uuden puolen itsestään: voimakkaan pyrkimyksen kiekkokontrolliin. Koska vastassa on finaalisarjassakin erittäin luisteluvoimainen joukkue, Capitals pyrkii vuorenvarmasti pelaamaan mahdollisimman jouhevasti kiekkoa lavasta lapaan, jotta se pystyy määrittelemään pelin tempoa – luonnollisesti riskikertoimia taitavasti säädellen.

McPHEEN LUOMUS 2.0, VEGAS GOLDEN KNIGHTS: Kun McPhee sai käsiinsä Vegas Golden Knightsin, hän pääsi aloittamaan puhtaalta pöydältä. Ei ollut yhtään huonoa sopimusta rasitteena, ei ollut yhtään raskasjalkaista panssarivaunua, ei ollut yhtään ylimielistä taitoniekkaa, eikä ollut yhtään taskurakettia.

McPheellä oli ainoastaan tieto, että yhtään valmista supertähteä hän ei pystyisi nappaamaan laajennusvaraustilaisuuden kautta. Heinäkuun alussa 60 vuotta täyttävä kanadalainen tiesi, että hänen täytyy luoda joukkueelle jonkinlainen identiteetti ja varata pelaajat sen mukaisesti.

McPhee onnistui täydellisesti. Kun katsoo Vegasin joukkuetta, se on kuin yhdestä muotista. Pelaajat ovat kevytjalkaisia ja sitä kautta nopeita ja ennen kaikkea kestäviä luistelijoita. Pelaajat ovat myös erittäin sitoutuneita joukkuepelaajia. Ja ennen kaikkea, lähes poikkeuksetta pelaajat ovat 25–30-vuotiaita, eli uransa huippuvaiheessa.

Kuten Capitals, myös Golden Knights perustaa menestyksensä tiiviiseen puolustuspelaamiseen. Ero tulee kuitenkin siinä, että Golden Knights pyrkii modernin jääkiekon ihanteiden mukaisesti pakottamaan kovalla työmäärällään pelin tempon niin korkeaksi, että vastustaja ei pysy kyydissä mukana. Vastustajan virheiden odottelun sijaan Golden Knights pyrkii pakottamaan vastustajan virheisiin.

Golden Knights käy todella hanakasti päälle ylhäältä asti. Jos on vähänkin mahdollista paineistaa kolmella tai jopa neljällä pelaajalla, Golden Knights käyttää tämän tilaisuuden. Jotta peli pysyy tasapainossa, tarvitaan erittäin vahva rakenne ja erittäin sitoutunut viisikko. Päävalmentaja Gerard Gallant on pitänyt huolen edeltävästä, McPhee pelaajavalinnoillaan jälkimmäisestä.

Toki Golden Knightsilta löytyy myös vetäytyvämpi vaihe, jonka se tekee myös erittäin hyvin. Kävi miten kävi, maalinteko Vegasille ei ole helppoa. Riistopelaamisen toimivuus onkin enemmän korrelaatiossa hyökkäyspelaamisen laatuun ja tehokkuuteen. Mitä sekavammassa tilanteessa vastustaja on Vegasin saadessa kiekon, sitä todennäköisemmin pienestä taitovajeesta kärsivä joukkue luo maalipaikan.

YDINKYSYMYS: Aivan yksiselitteisesti kiekollisen pelaamisen laatu. Se, kumpi pystyy hyökkäämään jouhevammin ja ennen kaikkea korkeammalla kiekollisella suoritusvarmuudella, on suurella todennäköisyydellä Stanley Cup -mestari. Molempien joukkueiden ohjauspelaaminen on niin hyvää, että pelin vaatimustaso on hurjan korkealla.

Se, kumpi pystyy hyökkäämään jouhevammin ja ennen kaikkea korkeammalla kiekollisella suoritusvarmuudella, on suurella todennäköisyydellä Stanley Cup -mestari.

Tärkeintä on riskikertoimien säätely. Kummallakaan joukkueella ei ole varaa rähmäillä kiekkoja omalla kenttäpuoliskollaan. Lähes yhtä tärkeää on silti se, kuinka jouhevasti kiekkoa saadaan hyökkäysalueelle. Siirtokiekkojen roiskimiseenkaan ei voi lähteä. Näiden kahden tärkeän aspektin tasapaino on avainasemassa.

Golden Knights on pystynyt pelaamaan kiekolla jouhevasti koko kauden. Capitals pelasi puolestaan konferenssifinaaleissa parasta kiekollista peliään koko Barry Trotzin aikakaudella. Pystyykö Capitals jatkamaan samoilla raiteilla?

TAISTELUPARI: Tähän voisi heittää käytännössä kaikki ketjut vastakkain, mutta molemmat pelaavat laadukkaalla neljän kentän rotaatiolla, eikä varsinkaan Golden Knightsin pelaaminen ole ollut mitenkään riippuvaista matchupeista. William Karlssonin ja Jevgeni Kuznetsovin ketjuihin tiivistyy tuloksenteossa paljon.

Varsinainen taistelupari löytyy kuitenkin tolppien välistä. Golden Knights ei olisi tässä pisteessä ilman Marc-André Fleuryä, eikä Capitals ilman Braden Holtbya. Jos jompikumpi maalivahdeista kyykkää, heidän joukkueensa on pulassa. Nyt vaaditaan kauden tai jopa uran parasta maalivahtipelaamista.

Nate Schmidt.
Nate Schmidtille finaalisarja on erityinen. Kuva: NHL

SEURAA HÄNTÄ, GOLDEN KNIGHTS: Koko kauden ajan on puhuttu pelaajista, jotka pääsevät Golden Knightsin paidassa näyttämään entistä seuraansa vastaan. Nate Schmidtillä, joka ei Washingtonissa mahtunut edes vakiokokoonpanoon, on näyteikkunoista suurin ja kaunein.

Vaikka Capitals on finaalissa, tätä miestä on pääkaupungissa ollut ikävä. 26-vuotias amerikkalainen on rohmunnut pudotuspeleissä jääaikaa lähes 25 minuuttia ottelua kohden ja ollut Vegasin tärkein puolustaja. Suoritustaso on ollut äärimmäisen vakaa illasta toiseen.

Schmidtistä on kasvamassa tulevaisuuden Norris-ehdokas. Jos pystyy maailman kovimmissa peleissä shutdown-roolissa pelaamaan selkeästi plusmerkkistä jääkiekkoa ja tekemään siinä sivussa myös tulosta (15 ottelussa 2+4), puhutaan kovasta paketista. Schmidtin suuruus pelaajana lähtee jouhevasta pelinavaamisesta, jonka hän pystyy suorittamaan kovalla kiekollisella suoritusvarmuudella.

Tom Wilson.
Herra hämmentäjä, Tom Wilson. Kuva: NHL

SEURAA HÄNTÄ, CAPITALS: Herra hämmentäjä, Tom Wilson. 193-kiloinen ja noin satakiloinen panssarivaunu on fyysinen pelote, joka ei todellakaan epäröi käyttää kokoaan hyväkseen. Välillä on vaikeuksia pysyä sääntöjen sisällä, minkä takia joukkue saattaa silloin tällöin hävitäkin Wilsonin takia, mutta kokonaisuus kääntyy positiiviseksi.

Wilson on katoavaa luonnonvaraa. Kun peli nopeutuu koko ajan, taklaaminen on koko ajan vaikeampaa ja sitä kautta harvinaisempaa. Sen takia Wilsonin taklaukset näyttävät usein pahemmilta kuin ne todellisuudessa ovatkaan; vastustajilla on vaikeuksia ottaa niitä vastaan.

Jos Wilson pystyy kylvämään edes pienen pelonsiemenen Golden Knightsin pakkien päähän, Capitals on vahvoilla. Siinä sivussa 24-vuotias kanadalainen pystyy myös viimeistelemään paikan tullen. Ei hän muuten pelaisikaan Aleksandr Ovetškinin ja Jevgeni Kuznetsovin rinnalla.

ARVIO: Allekirjoittanut on arvioinut jatkajan kummankin joukkueen jokaisesta ottelusarjasta väärin tänä keväänä, joten arvio on yhtä uskottava kuin arpominen. Arpa vihjasi, että Capitals voittaa Stanley Cupin. Se onkin todennäköistä, koska intuitio sanoi Golden Knights.