Nyt on tiukka paikka, Blues

Jos Blues jollain ihmeellisellä keinolla taklaa verottajan jättämän kasipäiväisen, niin uhka ei ole ohi. Mielenkiintoiseksi asiaksi nousee, miten muut velkojat suhtautuvat sen jälkeen saataviinsa.

Jos taas Blues – eli tarkemmin muotoillen sen taustayhtiö Jääkiekko Espoo Oy – ei selviydy verottajan jättämästä kasipäiväisestä, siitä seuraa konkurssi.

Ja konkurssiuutisen mielenkiintoisimmaksi kysymykseksi nousee se, mikä muodostuu liigaosakkeen arvoksi.

Ai, miksi? Koska se lienee todennäköisen kiekkokonkurssipesän ainoa isompi ja merkittävämpi omaisuuserä – joidenkin Kim Hirschovitsin kaltaisten merkittävien pelaajien sopimusten lisäksi.

Ja jos ajatusta jatkaa eteenpäin, odotettavissa on, että liigaosakkeesta aidosti kiinnostuneita varteenotettavia ostajatahoja on tasan yksi: Jussi Salonoja.

Salonoja ehti jo tänään kieltää olevansa enää lähdössä pelastamaan Bluesia, mutta myönsi samaan hengenvetoon, että ”liigakiekkoilua Espooseen kyllä kaivataan, mutta onko se tässä samassa moodissa, sitä epäilen”.

Voiko asiaa enää suoremmin sanoa? Kyllä varmasti, mutta perusvire käy selväksi tuostakin.

Liigaosake ei ole tavanomainen osake, eikä varsinkaan pörssissä noteerattu arvopaperi, vaan liigaosakkeen ainoa merkittävä etu on sen antama lupa osallistua jääkiekon SM-liigaan (tietysti niin, että Liigan asettamien reunaehtojen on täytyttävä).

Julkisuudessa on arveltu liigaosakkeen arvon liikkuvan 1,7 miljoonan ja pari miljoonan euron välimaastossa, mutta tuo lukema on lähinnä kirjanpidollinen. Raakaa rahakauppaa käydessä, lukema voi olla muunlainenkin. Oletettavaa tietysti on, että Salonoja pyrkii ostamaan osakkeen pesältä niin edullisesti kuin suinkin mahdollista.

Kukaan tuskin voi väittää, että uutinen Espoo Bluesiin kohdistuvasta konkurssihakemuksesta olisi yllätys. Tietoja rahavaikeuksista on tihkunut jo kauan, eikä viime kuukausina ole enää voinut puhua pelkästään tihkumisesta. Vuotoja on ollut niin runsaasti, että ikäviä uutisia on kuultu joka suunnasta.

Jo maanantaina selvisi, että Bluesin kotihallin eli Espoon Metro Areenan hallinnoinnista vastaava Espoon Areenat Oy on hakeutunut yrityssaneeraukseen.

Talousasioita tunteville se oli merkki muustakin kuin siitä, että kohta Salonoja suuttuu, tyrmistyy tai järkyttyy.

Urheilussa ja siihen liittyvässä bisneksessä isoja tunteita koetaan tämän tästä, mutta Bluesin kannalta ikävää on nimenomaan Salonojan suuttumus. Miljoonaomaisuutta hallinnoiva Salonoja on ollut espoolaiskiekkoilussa se varakas kummisetä, joka aina teiden erkaannuttuakin on palannut pönkittämään seuran jaloilleen. Salonoja on karskin näköinen skrode kaveri, mutta pönkittäminen ei ole – tietenkään – ollut punttisalilta hankittujen lihasten varassa, vaan on perustunut paksuun rahakukkaroon.

Ei ole vaikea veikata, miten Bluesille käy, jos kummisetä kyllästyy.

Verohallinto oli antanut konkurssiuhkaisen maksukehotuksen Jääkiekko Espoolle jo vapun jälkeen eli toukokuussa. Haastemies toimitti saman ukaasin tiedoksi Bluesin toimitusjohtajalle Jarmo Koskiselle elokuun alussa. Keskiviikkona oli vuorossa ”kolmas vaihe”, Verohallinnon Espoon käräjäoikeuteen jättämä konkurssihakemus.

Jääkiekkojännärien kannalta oleellista on, kuinka nopeasti palapelin palat saadaan kasaan. Sillä varmistetaan espoolaisen jääkiekkoilun tulevaisuus Liigassa.

Koriksen ja jalkapalloilun puolelta tulevat esimerkit eivät ole pelkästään rohkaisevia.