MIELIPIDE: Mälli huulessa junnujen esikuvana

Nyt se napsahti, nimittäin poika kärähti nuuskasta! Tavallaan sitä on jo odotellutkin, että koska nämä kokeilut alkavat, kun kahdeksatta luokkaa käydään. Tämä ei silti tarkoita sitä, että asia olisi jotenkin hyväksyttävämpi, kun kotonakin sitä jo osataan odotella. Päinvastoin!

Minä, valveutunut vanhempi, olen puhunut, varoittanut ja valistanut hyvän aikaa. Poika on ollut samaa mieltä kanssani, tietenkin, ja antanut minun olettaa, ettei häntä, urheilevaa nuorta miestä, nuuska ja päihteet kiinnosta. Hyvä!

Olen ollut ylpeä tästä uudesta sukupolvesta, joka hienosti päihittää 1960–70-luvuilla syntyneiden tupakansavussa kasvaneiden vanhempiensa olosuhteet ja joka ymmärtää päihteiden haitallisuuden jo syntymästään saakka.

Heitä ei ole viety kaukalossa savun täyttämän huoltoaseman baariin kahville ja voileivälle, puhumattakaan sen ajan yökerhoista, joissa 18-vuotiaasta asti seikkailimme silmät savusta kirvellen.

Ensin olin tietysti vihainen pojalle, sätin ja nuhtelin. Pikkuhiljaa kuvio alkoi selvitä, aloinkin olemaan vihainen pojan urheiluseuralle!

Tämä vaihtui pian suuremmaksi vihaksi koko lajia kohtaan. Seuraavaksi vihaksi koko sitä ajatusta kohtaan, miten aikuiset ihmiset, jotka nuorten parissa työskentelevät, eivät kuitenkaan ole niitä esimerkkejä ja roolimalleja.

Miksi nämä poikien kanssa touhuavat toimihenkilöt ja esikuvat antavat sen mallin, että nuuskankäyttö on kyllä ikään kuin kielletty, mutta sitä on ok käyttää, jos kukaan ei näe?

Samat toimihenkilöt ja esikuvat pistävät nuuskaa huuleen tuon tuostakin, kun ensin ovat sanoneet, että sen käyttö ei ole ok.

Nuuska on päihde, joka aiheuttaa vakavaa riippuvuutta. Nuuska koostuu tuhansista kemiallisista yhdisteistä, joista 28 on todettu suoraan syöpää aiheuttaviksi.

Nikotiinia nuuskassa on monikertaisesti enemmän kuin tupakassa. Riippuvuus on nopeasti taattu. Ei ole helppoa rimpuilla arjen keskellä vakavia vieroitusoireita vastaan.

Ehkä nämä ihmisparat eivät vain yksinkertaisesti pääse enää irti? Haluavatko he edes? Ympäristössä, missä se on enemmän kuin yhteenkuuluvaisuuden merkki. Sosiaalinen koukku, jolla todistellaan, että kyllä tässä porukkaan kuulutaan ja tiedetään nämä hommat, että kovia jätkiä ollaan ja itsekin pelattu joskus.

Entä nämä esikuvat? Ammattilaistason urheilijat, joiden elämä on niin vaatimusten ja treenaamisen täyttämää, että jollakin se pää pitää kasassa pitää? Onhan se elämä välillä niin vaativaa ja raskasta? Olkoon! Niin se on monella muullakin alalla, eikä siellä istuskella mälli huulessa.

Tästä aiheesta voi paasata aikuiselle ihmiselle, eikä se mitään auta, tiedetään. Tämän aikuisten ihmisten luoman ilmapiirin ansiosta useampi 13–14-vuotias poika on nyt kärähtänyt vanhemmilleen.

Ei siinä mitään, että olisi kokeillut ja todennut kamalaksi, mutta kun 13-vuotias poika on päihdekoukussa, tuntuu pikkuisen härskille katsella teitä siellä urheiluhallilla roolimalleina ja esikuvina.

Se tuntuu erityisen härskille siksi, että kokeilut ovat alkaneet joukkueen bussimatkalla, ja se tuntuu erityisen härskille siksi, että ylemmillä tasoilla huhutaan ohjeistettavan, että nuuskaa saa käyttää, jos se näy.

Se tuntuu erityisen härskille myös siksi, koska tätä on jatkunut vuosikausia, eikä ongelmaa ole saatu poistettua.

Siellä tuntuu teillä olevan viidakonlait, kun kukaan ei uskalla oikeasti puuttua siihen, että toimitte lasten- ja nuorten parissa laput silmillä.

Nuuskan myynti Suomessa on kiellettyä. Miten on mahdollista, että sitä kulkeutuu 13–14-vuotiaille pojille säännöllisesti? Mistä sitä tulee ja kuka myyntiin ja välittämiseen syyllistyy?

Tupakkalakia rikotaan ilman muuta, ja jos kysymys on suuremmasta välitysrenkaasta, myös verolakia. Nuoret pojat ihan oikeasti luulevat, ettei nuuska ole niin vaarallista ja se kuuluu tiettyihin urheilulajeihin.

Nuuskaan ei ihan joka paikassa törmää, joten on totta, että se mielletään tiettyjen urheilulajien piiriin kuuluvaksi. Tästä näkökulmasta asiasta täytyisi puhua. Ei voi ajatella, että tämä asia olisi pelkästään jonkun aikuisen oma juttu, se koskettaa niin montaa alaikäistä.

Aika tuoreet suut ja limakalvot ovat vielä pojilla ja kovia pelimiehiä heistä kasvaa ilman yhtäkään nikotiinivalmistetta.

Nimim. ”Vaikeneminen ei olisi kultaa”

Julkaisemme kiekkojuniorin vanhemman mielipidekirjoituksen normaalista poiketen nimimerkillä