Medialukutaito: 10 tapaa ujuttaa kiekkotähti otsikkoon – ”Ruorijuoppo pyysi juotavaa ja hurautti sitten päin Miikka Kiprusoffin venettä”

Emme löytäneet Kiekkoareenan arkistosta kuvaa Miikka Kiprusoffin veneestä. Vasemmalta: Hjallis Harkimo, Veli-Pekka Ketola, Gordie Baizley, Miikka Kiprusoff, Jari Kurri. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

Ihmiskunnan historiasta löytyy pienempiä (metsästäjä–keräilijä-kulttuuri) ja isompia (teollisuusyhteiskunta) tuotantotavan organisoitumismuotoja.

Jari Sarasvuo lanseerasi viime vuosikymmenen puolella huomiotalous-käsitteen kuvaamaan nyky-yhteiskunnan toimintastrategian ydintä. Se viittaa näkymiseen ja keskustelun hallitsemiseen mediassa näyttävien tempausten avulla.

Myös media itse toteuttaa huomiotalouden logiikkaa. Se konkretisoituu terävimmin otsikossa, joka on tiedotusvälineiden keskeisin huomiotempaus internetissä otsikko kun on usein se ainoa keino herättää lukijan ensikiinnostus. Pelkässä otsikkolinkissä ei ole tukena kuvia, alaotsikoita tai paperilehdessä samanaikaisesti näkyvää laajaa kokonaisuutta.

Otsikko joutuu uutisvirrassa totisesti koetukselle. Monet otsikointitavat ovatkin ihailtavan innovatiivisia, ja osa rasittavia. Kaikki mediat sortuvat otsikkopuhalluksiin, tietoisesti tai tiedostamattomasti. Yhtä kaikki, otsikko houkutuslintuna on kiinnostava ilmiö.

Kiekkoareena kokosi 10 enemmän tai vähemmän rasittavaa tapaa ujuttaa menestynyt jääkiekkoilija otsikkoon. Ne kannattaa ottaa ennen kaikkea viihteenä (kaikkea se ihminen keksii) ja argumentointioppina (näin luot  tai ymmärrät kiertoilmauksia).

Suurin osa otsikoista käsittelee Patrik Lainetta – pahoittelumme siitä, mutta hänestä saa juuri nyt kuvaavimmat esimerkit. Hän on tämän hetken kultapoju, jolla myy vaikka hiekkaa Saharaan. Miksi Laine on otsikoissa? Koska hän kiinnostaa. Miksi kiinnostaa? Koska se on niin hyvä. On sinällään varsin mielenkiintoista, miten kiinnostus kohoaa eksponentiaalisesti sfääreihin, kun pelaaja saavuttaa tietyn poikkeuksellisen tason.

1. Aika–paikka-suhteen vääristäminen. Iltalehti: ”Patrik Laine oli lentokentällä vain tunteja ennen ammuskelun alkua”. Iltalehden tietojen mukaan Laine ja Joel Armia väistivät Floridan Fort Lauderdalen lentokentän ampumavälikohtauksen täpärästi. Laine ja Armia olivat lentokentällä NHL-joukkueensa Winnipeg Jetsin kanssa vain muutamia tunteja ennen ampumavälikohtausta, jossa ainakin viisi kuoli ja useita loukkaantui. Tämäntyyppisessä jutussa väistetyn tragedian täytyy olla riittävän suuri, jotta tunnevaikutus välittyy lukijalle oletetusti.

2. Kahden supertähden yhdistäminen: Kaksi supertähteä on lähes vastustamaton magneetti, jota kyynisinkään lukija ei voi vastustaa. Iltalehti: ”Patrik Laine kokee todennäköisesti Saara Aallon kohtalon”. Taustalla on teennäinen analogia, jonka mukaan Patrik Laine tulee NHL:N Vuoden tulokas -äänestyksessä toiseksi, kuten Saara Aallolle on useasti käynyt eri laulukilpailuissa. Samaa kahden tähden strategiaa on kokeillut myös Apu: ”Teemu Selänne tyytyväinen Donald Trumpin voittoon”.

3. Harhaanjohtava konteksti. Otsikko voi antaa vaikutelman, että tapahtuman konteksti on aivan toinen kuin todellisuudessa. Iltasanomat: ”Mikä Patrik Lainetta vaivaa? Nobel-palkittu tiedemies kertoo”. Nobelisti on tähän paikkaan hyvä haku! Oikein alkaa kutkuttamaan, että kukahan on roudattu mestoille ruotimaan Laineen laukauksen rintamasuunnan ja maalipuiden välisen ideaalikulman katoamista. No, eihän siellä ketään ollut. Tai oli jossain mielessä: toimittaja oli lukenut Nobel-voittaja Daniel Kahnemanin kirjan, joka kumoaa väitteen, että Sport Illustrated -lehden kanteen päätyneen urheilijan seuraava kausi tai seuraavat arvokisat ovat tuomittuja epäonnistumaan. Tässä analogia kuitenkin tuo oikeasti ajatuksellista lisäarvoa (päinvastoin kuin edellisessä).

Toinen esimerkki harhaanjohtavuudesta. Taannoin Iltasanomat otsikoi: ”Kultaleijonan sopimus purettu.” Kyllä, Marko Kiprusoffin divarisopimus Kookoossa oli purettu. Sitä otsikko ei kuitenkaan kertonut, että syynä olivat selkäkivut, Kiprusoff oli Kookoossa lähinnä jäähdyttelemässä ja MM-kullasta oli aikaa jo 17 vuotta. Mutta kultaleijona on aina kultaleijona. Kiprusoff oli uutisen aikaan isolle osalle lukijakuntaa jo sen verran kaukainen tähti, että otsikkoon häntä ei enää uskaltanut päästää.

4. Erisnimen korvaaminen pronominilla. Jos urheilijaa ei voi päästää otsikkoon, sen väistämiseen on hyvä keino: demonstratiivipronomini. Urheilulehti: ”Tässä on ylivoimaisesti NHL:n kovin jätkä”. NHL:n kovin jätkä, Andrew Cogliano, ei ole suurelle yleisölle riittävän tuttu. Jos tarkkoja ollaan, tässä otsikossa ei suoraan ole supertähteä otsikossa vaan sellaisesta luodaan illuusio.

5. Auktoriteetti. Kolmannen kohdan Nobel-otsikossa on toinenkin tyypillinen tapa kiinnittää lukijan huomio: auktoriteetti. Se vetoaa luottamukseen ja luo asiantuntevan vaikutelman. Myös supertähti itse voi olla auktoriteetti: ”Teemu Selänne otti vahvasti kantaa NHL-pelaajien dopingtestaukseen”. Ei ole sellaista asiaa, missä Selänteen sana ei painaisi. 40 vuoden päästä Patrik Laine ottaa otsikossa vahvasti kantaa Selänteen epäinhimillisiin hoito-olosuhteisiin. Ei tule olemaan sellaista asiaa, mitä Laineella ei voisi, otsikossa, kommentoida.

6. Kaikkivoipa, kaikkialla läsnä oleva. Kun supertähti on riittävän iso, hänestä tulee kaikkivoipa. Englanninkielisellä termillä ubiquitous viitataan esimerkiksi tietotekniikkaan, joka on huomaamattomasti toimivaa ja ympäristöönsä sulautuvaa, kaikkialla olevaa teknologiaa. Se toimii ihmisten ja yritysten arkitoimissa kaikkialla ja koko ajan. Kristinuskossa Jumala kuvataan kaikkialla läsnä olevana ja vaikutusvaltana kaikkeen ja kaikkialle. Tällaiseen suvereeniteettiin viittaa myös Aamulehden otsikko: ”Patrik Laineen Winnipeg voitti Chicagon”. Se antaa olettaa, että mitään ei voi tapahtua ilman Patrik Laineen kaitselmusta. Aamulehden tulkinnan mukaan Laine on kaikkialla ja kaikkivoipa, siis kiekkojumala.

7. Vertailu. Vertailu on keino, jota voi surutta käyttää paikassa kuin paikassa, jos muuta ei keksi. Suomen Kuvalehti: ”Parempi kuin Patrik Laine? – Tapparan B-juniori Patrik Puistola on ”kokonaisvaltaisempi pelaaja”. Iltalehti: ”Voitko oppia ampumaan kuin Patrik Laine?".

8. Odotuksen loputon venyttäminen. Yle kertoo: ”Laine kilautti lopussa tolppaan – maalia numero 20 saadaan vielä odottaa”. On aina parempi, mitä pidempään rajapyykin toteutuminen kestää. Mitä kauemmin se antaa itseään odotuttaa, sitä useampi juttu saadaan tehtyä. Tässä on hieman samaa virettä kuin vanhassa viisaudessa, jonka mukaan totuus pilaa hyvän uutisen.

9. Tapahtumaketjun järjestyksen manipulointi. Iltalehti: ”Ruorijuoppo pyysi juotavaa ja hurautti sitten päin Miikka Kiprusoffin venettä”. Jutussa kerrotaan: ”Vuonna 1973 syntynyt ulkomaalainen mies oli veneillyt päihtyneenä Kiprusoffin huvilan rantaan ja ilmaissut ex-kiekkoilijalle haluavansa lisää juotavaa. Kiprusoff ei ollut pyyntöön suostunut, jonka jälkeen mies aikoi lähteä jatkamaan matkaansa veneellään. Lähtö oli kuitenkin epäonnistunut ja mies oli törmännyt Kiprusoffin veneeseen.” Otsikossa annetaan siis olettaa, että ruorijuoppo pyysi juotavaa ja ajoi kieltäytymisen jälkeen välittömästi päin Kiprusoffin venettä. Todellisuudessa rattijuoppo kuitenkin aikoi ensin lähteä pois ja ajoi vasta sitten vahingossa päin venettä. Saattaa myös olla, että juttu on suhteellisen kokemattoman toimittajan tekemä, sillä otsikossa ei ole hyödynnetty ruorijuopon ulkomaisuutta. Ulkomaalainen rattijuoppo klikatuttaisi taatusti enemmän. Tai sitten toimittaja ymmärsi aidosti tukea suvaitsevaista yhteiskuntaa.

10. Metajutut. Metajutut ovat juttuja jutuista. Se on kuvaileva ja määrittävä juttutyyppi jostain aiheesta. Ainakin teoriassa voisi ajatella, että jokin media tekee jutun menestyneiden jääkiekkoilijoiden hyödyntämisestä otsikossa tyyliin ”10 tapaa ujuttaa kiekkotähti otsikkoon”. Tämä lienee huomionhakukeinoista ehkä se kyseenalaisin.