Kuka on kovin?

Ihmismielen ikiaikaisiin arvuuttelun kohteisiin liittyy pohdiskelu siitä, kuka ja mikä on kovin. Mikä on kovin urheilulaji? Kuka on kovin jätkä? Ja ennen kaikkea kuka on kovin lätkäjätkä?

Ihmismielen ikiaikaisiin arvuuttelun kohteisiin liittyy pohdiskelu siitä, kuka ja mikä on kovin. Mikä on kovin urheilulaji? Kuka on kovin jätkä? Ja ennen kaikkea kuka on kovin lätkäjätkä?

Henkisen ja fyysisen kovuuden arvottaminen ei ole helppoa.

Vapaaottelussa voi saada turpiinsa 12 sekunnissa. Tatuoituja tappokoneita vastaan asettautuminen vaatii takuuvarmasti henkistä ja fyysistä kovuutta, mutta niin vaatii moni muukin laji. Ex-kiekkoilija Mikael Jämsäsen kunnianhimoinen projekti päästä Havaijin Ironman-triathlonistiksi vaati osapuilleen 30 tunnin viikottaisia treenimääriä.

Joskus takavuosina kenen isä on vahvin –vertailu saattoi kääntyä siihen, että asuinalueen tenavat tihrustivat autojen nopeusmittareita. Jos Saab 96, porrasperäinen Volvo 240 ja kupla-Volkkari lyötiin rinnatusten, Volkkari voitti. Sen mittarissa oli numeroita 240 km/h asti, kadunvarren selvästi vauhdikkaammissa menopeleissä numerot loppuivat 200:een.

Nykyisen maailmanmenon aikaan tämäkin pohdinta taipuu valtateiden varsilla kantaaottavaksi lakanaksi ”Mutsis on kovempi kuin isis”.

Kovuus ei tarkoita kaukalossakaan terrorismia.
HV-71:n Jere Karalahti ja San Jose Sharksin Raffi Torres rajasivat törkytaklauksillaan itsensä ikiaikaisesti ulos näistä pohdiskeluista, mutta kysymys kovuudesta ei kadonnut mihinkään.

On tietysti todettava, että kovuutta on monenlaista. Problematiikkaan liittyvät tietysti myös sentit ja kilot – mikseivät myös raudat.
Jesper Piitulaiselta, Joonas Salolta, Ville Järveläiseltä ja Teemu Rautiaiselta vaaditaan erilaatuista kovuutta kuin Olavi Vauhkoselta tai Jonne Virtaselta. Jääkiekon jo juniorina jättänyt Bull Mentula on treenimetodeiltaan kovempi kuin kitukrännin levyinen Robert Nordmark aikoinaan. Silti vain Nordmarkilla on NHL-ura.

Viitisenkymmentä scouttia tihrustaa torstaina Hakametsän lehtereillä, onko Patrik Laine kovempi lupaus kuin Jesse Puljujärvi? Viime kevään finaaliuusinta tarjoaa korkeintaan välivastauksen, vuodenvaihteen nuorten MM-kisat vähän lisää, ja ensi kesän NHL-drafti yhden totuuden. Silti ”lopullista” vastausta saadaan odotella pitkälle 2020-luvun puolelle, kun nähdään, millaisiksi nuorten miesten urat muodostuvat.

Onko 100 mailia tunnissa laukova Sam Lofquist kovempi jätkä kuin Tuomas Vänttinen, joka lyö kroppansa likoon ja blokkaa hirmulämärin? Kumpi onkaan kovempi: kädet välillä likaisen ylhäällä taklaava voimalaituri vai se pyyteetön peruspakki, joka altistaa itsensä iskuille ilta toisensa jälkeen menemällä kiekon perään ahtaisiin väleihin?

Entä onko 60 runkosarjapeliä, CHL-rumban ja pari Leijonaturnausta kiskova eliittitason SM-liigapelaaja kovempi kiekkoilija kuin päivätöissä käyvä perheellinen Suomi-sarjakiekkoilija?

Vai löytyvätkö kovimmat kenties vielä nuorempien juniorisarjoista?

A-juniorien liigan tasosta on puhuttu paljon, ikärajoja on reivattu ja satakuntalaisvetoisesti on esitetty myös monenlaisia hybridisarjoja. Silloin Mestiksen jengit ja A-nuoret pelaisivat yhtä ja samaa sarjaa, maantieteellisissä lohkoissa toki. Tulisiko sarjasta sillä lailla kovempi, sitä on vaikea sanoa. Tuottaisiko se kovempia pelaajia, sekin on arvoitus.

Entä millaista kovuutta tuottaa urheilulukiota käyvän B-juniorin arkirumba?
Aamuseitsemän tietämissä hallille, yhdeksän hujakoilla kouluun, neljän kieppeissä kodin kautta hallille, illan pimennyttyä koulukirjojen pariin… Ja sama rumba uusiksi yli 300 päivää vuodessa, mitä nyt kesällä ei tarvitse koulussa käydä. Jos siinä ruletissa jaksaa nakuttaa viikosta toiseen 1+2 ja 9+, niin kovuutta sekin vaatii.

Ex-liigakiekkoilija Toni Häppölä jakoi alkuviikon pakkasaamuna somessa videoklipin, missä uimahousuihin sonnustautunut ulkomaanelävä hyppäsi muutaman metrin vauhdilla ”pommilla” uima-altaaseen. Pätkän juju oli siinä, että allas oli jäässä – myös hypyn jälkeen. Sekin vaati kovuutta. Tai pehmeää päätä.

Oikeastaan vain yksi on varmaa. Kovuus on kovin suhteellista.