KOMMENTTI: Sopimusten purkaminen maksaa

Jeremy Morin on tällä kaudella hyökännyt jo viidessä joukkueessa ja viidessä sarjassa. HPK otti 82 NHL-ottelun miehen tryoutille, mutta visiitti Hämeenlinnaan jäi seitsemän pelin mittaiseksi. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

Jokaisen työntekijän, pelaajan, valmentajat tai muun henkilöstön palkkaaminen, on aina kulttuurinmuokkausteko. On täysin eri asia tuodaanko pukukopin ovesta sisään ”nopeita jalkoja” tai ”menestysvalmentaja” vaiko organisaation kulttuuriin arvoyhteensopiva ihminen.

Yksinkertaisimmin se voi tarkoittaa sitä, että jos seuran arvona on ”joukkuepelaaminen” ei kannata hankkia individualistista highlight-pelaajaa. Tai jos arvona on ”urheilullisuus”, pitää pohtia mitä se tekee uskottavuudelle, jos tuore hankinta ei jaksa puristaa selkää suoristamatta läpi yhtä liigaottelua.

Suuriin syy pelaajasopimusten purkamiselle on odotusten ja realismin epäsuhta. Tätä kuilua pystytään kaventamaan tekemällä arvoyhteensopivia valintoja. Konstina on käytetty myös niin kutsuttuja tryout-sopimuksia, kun ollaan hankkimassa pelaajaa, jota oikein kukaan ei tunne (tai vastaavasti hänen pelikunnostaan ei ole varmuutta).

Vaikka jätetään ryhmädynaamiset ulottuvuudet pois, myös tryout-hankintoihin liittyy riskinsä. Mikäli joku organisaatio jatkuvasti hankkii pelaajia kokeelle pitämättä heitä koeajan jälkeen, vaarantuu seuran maine pelaajien ja heidän edustajiensa silmissä.

Yleisesti luullaan, että tryout-sopimus on seuralle kuluton kokeilu. Ulkomaan pelaajan osalta kansainvälinen siirtokortti maksaa tuhat euroa. Lennoista, majoituksista, ruokailuista, varusteista ja vakuutuksesta kertyy muutamassa viikossa useiden tuhansien eurojen lasku. Kun tähän lisätään palkka ja sen sivukustannukset päälle, voidaan puhua miltei 10.000 eurosta per kokeilu.

Varsinaisen pelaajasopimuksen purkaminen maksaa seuroille poikkeuksetta ylimääräistä. Jos tahtotila on yksipuolinen (ja usein on) sopimuksen purkaminen voi maksaa jopa 50 prosenttia jäljellä olevasta bruttopalkasta. Näin ollen esimerkiksi 120 000 euron palkkaa nauttiva pelaaja, jonka sopimus puretaan seuran toimesta joulukuussa, tulisi ”buyoutin” kautta maksamaan seuralle kokonaisuudessaan 100 000 euroa plus työnantajamaksut.

Kun epäonnistunut rekrytointi korvataan vielä kevään ratkaisupeleihin uudella pelaajalla, alkaa kokonaiskustannus olemaan kaksinkertainen alkuperäisestä.

Kova pelaajaliikenne kuormittaa myös toimistohenkilökuntaa, jonka pitää järjestellä asuntoja, autoja, lentoja, varusteita ja pelilupia. Rekrytointiin ja järjestelyihin lasketut ylimääräiset työtunnit tuovat vielä lisää kustannuksia. Ne työtunnit ovat poissa joko seuran kassasta, seuraavan kauden pelaajatarkkailutyöstä tai yksittäisen ihmisen jaksamisesta.