"Yhteistä harjoitteluaikaa on riittävästi" – Tuoko nykymalli Personal Trainerit osaksi kiekkokulttuuria?

HPK:n kesätreeneissä yhdistyvät moderni teknologia ja wanhan ajan punttisalin avaimenperä. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

Liigakiekkoilijoiden harjoittelu pomppaa kohua aiheuttavaksi uutisaiheeksi aika ajoin.

Lukkoa valmentanut Kari Heikkilä kritisoi runsas vuosi sitten jouluna käytäntöä, jonka mukaan tapaninpäivän kierrosta edeltävänä päivänä ei saanut harjoitella – toisin sanoen järjestää johdettuja yhteistreenejä. 

– Jos tapaninpäivänä kerran pelataan, niin onhan se järjetöntä, ettei joulupäivänä saa harjoitella. En tiedä, kenen mielestä se on järkevä päätös, Heikkilä puuskahti tuolloin.

Niistä lausunnoista tuli Heikkilälle monensuuntaista palautetta. Tällä kaudella tapaninpäivänä pelattiin myös, mutta kierros saatiin pelattua ilman kohuja, vaikka tarkkaavaisimmat saattoivatkin hymähtää kuultuaan Tappara-vahti Dominik Hrachovinan lausuntoja. 

Kirvesrintojen luotsi Jukka Rautakorpi oli näet ratkaissut asian kuukausi sitten niin, että Tapparalla oli joulupäivänä "vapaaehtoiset pakolliset" – kuten Hrachovina asian Ilta-Sanomien jutussa muotoili... 

Niin kuin Kiekkoareenan toisessa jutussa kerrottiin, omatoimijaksoa koskevat asiat pysyivät tänään jatkoa saaneessa yleissopimuksessa täysin ennallaan.

– Yleissopimusta ei muutettu miltään osin. Yleissopimusta ainoastaan päivitettiin muutamalla päivämäärällä, Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela taustoittaa.

Jos tai kun tapaninpäivän kierros on tulevilla kausilla ohjelmassa, joulupäivän osalta mennään nykyisellä käytännöllä. Eli ei ohjattuja treenejä, mutta seura saa järjestää jään – jos pelaajat haluavat mennä.

– Kyllä, tuo on oikea tulkinta.

– Oletukseni mukaan ainakin suurin osa pelaajista haluaa tässä tapauksessa ottaa jo joulupäivänä jäätuntumaa. Sopimuksen puitteissa sen voi siis hoitaa seuran järjestämällä ajalla joulupäivänä ”kotihallissa” tai esimerkiksi omatoimisesti ”joulunviettopaikkakunnalla”, Saarela vahvistaa.

Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi lupasi työnantajapuolen keräävän tulevina vuosina entistä tarkempaa tietoa siitä, kuinka etenkin nuoret pelaajat saavat ammattipelaajan uralleen parhaiten valmistavaa valmennustukea koko kauden ajan.

– Tulemme yhdessä muodostamaan foorumin josta haetaan tarkempaa dataa siitä millaisia mahdollisuuksia pelaajilla on omatoimijaksolla kehittää itseään suunnitellun harjoitusohjelman mukaisesti ja mitä tuloksia sillä on saavutettu, Kallioniemi sanoo.

Huoli pelaajakehityksestä vaikuttaa äänenpainoihin.

– Tästä on hiukan erilaisia käsityksiä olemassa. Pääsääntöisesti Liigan urheilujohtajat ovat olleet huolissaan siitä, pystytäänkö omatoimijaksoilla turvaamaan pelaajakehitys, Kallioniemi taustoittaa. 

"Valmennustuesta" puhuminen nostaa mieleen väistämättä yhden kysymyksen, joka ei ole ns. kummankaan sopimusosapuolen etu tai haitta: Onko tarkoituksenmukaista rajoittaa joukkueiden yhteistä harjoitteluaikaa ja ohjata pelaajat personal trainereiden tai ns. pienryhmävalmentajian ohjattaviksi?

– Ainakin meidän näkemyksemme mukaan joukkueilla on vuoden aikana aivan riittävästi yhteistä harjoitteluaikaa. Olemme jo vuosia tuoneet esiin näkemyksemme, jonka mukaan jokaiselle pelaajalle pitäisi rakentaa omatoimiselle (kesäloma) harjoitusjaksolle henkilökohtainen harjoitusohjelma. Se tarkoittaa sitä, että pelaajat voivat itse päättää hoitavatko harjoittelun yksin, kaksin, pienryhmissä jne, Saarela kertoo.

Nykyinen yleissopimus on omalta osaltaan edesauttanut sitä, että jääkiekkoon on Suomessakin syntynyt tällainen ei-seuroissa operoivien kiekkovalmentajien ammattikunta.

– Jos joku pelaaja katsoo, että hänen kannattaa kehittymisensä kannalta käyttää esim. personal traineria, niin se on silloin hänen valintansa, Saarela sanoo.

Molemmat osapuolet toteavat, että yhteisenä tavoitteena on suomalaisen huippukiekon ja huippupelaajien kehittyminen, mikä luo pohjan neuvotteluille nyt ja jatkossa.

Tahdon Portaat on Tpparan traditio-treeni. Se maistuu yleensä paremmin isolla porukalla, jos maistuu. Kristian Kuusela on vuosien varrella noussut Pyynikin portaat alhaalta ylös kerran jos toisenkin. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

Edit: Juttua täydennetty klo 19.34 Liigan toimitusjohtajan Riku Kallioniemen kommenteilla.