Vuoden viisain viikko

Missä vaiheessa jääkiekkotoimittajat ovat viisaimmillaan? Kriittisimmät sanovat, että ”aina ne mediapellet luulevat tietävänsä kaikesta kaiken”.
Voi toki olla niinkin, mutta tosielämässä kiekkotoimittajan tietomäärä on suurimmillaan elo-syyskuun taitteessa.
Kuntohuippu osuu siis kiekkokalenterissa puoli vuotta varhaisempaan kohtaan kuin pelaajilla. Heidän fokuksensa on playoffeissa.
Siinä vaiheessa kiekkotoimittaja voi enää vain hoitaa akkreditointinsa kuntoon ja miettiä, että kiireeksi vetää, jos Game Seven venyy viidenteen jatkoerään.

Kausiennakoiden työstäminen on läppärilätkäväen peruskuntokausi. Kesken kuumimpien heinähelteiden alkanut puserrus on kuin samana päivänä tehty syväkyykkytreeni, maksimikestävyysharjoitus ja parin tunnin pallopeli yhdessä. Palastelemalla olisi parempi, mutta kaikki pitää tehdä, jotta mitään ei jää tekemättä.

Puolitoista kuukautta kestävä urakka vaatii satoja soittoja, tolkuttomasti tekstiviestejä, treenijäiden toljottamista ja muuta kaukalon laidalla kyyristelyä. Ja siltikin: Harjoituspelien ennustusarvo on aina joko-tai. Treenipeliä katsoessa pitää aina muistaa miettiä, kokeillaanko A-junnujen kolmossentteriä liigajoukkueen kakkosen keskellä tosimielellä. Vai kenties siksi, että muita ketjuja ei haluta sotkea, kun yv-aivo on saanut vapaaillan tyttärensä viisivuotissynttärien vuoksi.

Tässä vaiheessa kiekkokautta viitisensataa pelaaja-arviota Bluesin Kaapo Kähkösestä Ässien Henri Heinoon ovat valmiina. Joskus joku Joona sekoittuu Joonakseksi, mutta oikoluku on sitä varten, että rightin snaipperista ei tehtäisi parimetristä peruspakkia tai kiekollisesta kädetöntä.
Silti pitää jaksaa tarkistaa, tarkistaa ja tarkistaa. Soittamalla, omin silmin näkemällä tai maakuntalehtiä lukemalla selviää, että syksyn sensaatio kärvistelee jouluun asti jalka paketissa tai välilevy vinossa.
Kun aakkos- ja numerojärjestys on kunnossa ja näkemyserot tasoiteltu, homma alkaa olla paketissa. Enää ei odotella kuin sitä, kuinka moni seura painaa jo ennen H-hetkeä paniikkinappulaa ja palkkaa jonkun trevorgilliesin ja andychiodon varmemmaksi varaksi tai juhamattiaaltosen ja mikkomäenpään menestyksen takuumieheksi.

Liigaristeilyllä kultanumero on jo painossa. Kausiennakot ovat kasassa, mutta kausi on vasta alussa.
Niin sen pitääkin mennä. Jääkiekkomaailmassa mikään ei ole koskaan valmista.

Lopuksi huumoria. Mistä tietää, että hämäläiset ovat hitaita? Tehopuolustaja Nick Bailen ehti treenata viikon tai kaksi KHL-seura Dinamo Minskissä, kun hänelle jo tarjottiin kansalaisuutta. Kuukauden training campin jälkeen jenkillä oli jo V-Venäjän passi. Tapparassa ja Tampereelle kukaan ei tarjonnut tehopakille Suomen kansalaisuutta, vaikka Bailen oli Suomessa koko kauden.