Top 5: Viisi muistoasiaa Nordiksesta

HIFK:n suuruuden luojia: Carl Brewer (edessä), Göran Stubb ja Hexi Riihiranta.

1 Halli myöhästyi MM-kisoista

Nykyään aika harva edes tietää, että vuoden 1965 MM-kisat piti alun perin pelata Helsingissä eikä Tampereella. Mutta viivyttely hallin kohdalla merkitsi kisojen siirtymistä Tampereelle, jonne halli saatiin tehtyä pikavauhtia.

Helsingin hallista oli puhuttu jo 1950-luvulla, mutta silloin se ei sodista toipumisen ja jääkiekon heikon kehitystilanteen takia ollut edes lähellä toteutumista. Mutta seuraavalla vuosikymmenellä tilanne muuttui. Suomi sai nuo MM-kisat kansainvälisen liiton IIHF:n kongressissa vuonna 1963.

Niiden oletettiin olevan Helsingissä, mutta siellä oli vain suunnitelmia ilman päätöksiä. Ylipormestari Lauri Aho ilmoittikin vuoden 1963 viimeisenä päivänä, ettei Helsingin kaupunki ollut pyytänyt MM-kisoja, ja ettei Jääkiekkoliitto ollut kysynyt sen mielipidettä. Eli Helsinki ei rakentaisi hallia kisoihin mennessä. Hanke oli hidastunut eri elimissä mm. kaksinkertaistuneen hinnan takia.

Kun Helsingin kanta kuultiin, niin Tampereella ryhdyttiin nopeasti toimeen, ja kisat päästiin pelaamaan Hakametsän hallissa.

2 Valmistuminen vuonna 1966

Mutta Helsinki teki lopulta päätökset ja Nordenskiöldinkadulla päästiin rakennustöihin. Arkkitehtitoimisto Jaakko Kontio ja Kalle Räike valittiin suunnittelijaksi. Työstä voidaan olla kahtakin mieltä. Hallia on jouduttu uusimaan paljon ja toiminnallisesti Hakametsä onkin ollut selvästi parempi. Mutta halli on yhä yksi maailman kauneimmista jäähalleista.

Halli vihittiin käyttöön ensimmäinen päivä lokakuuta vuonna 1966. Avauspäivän otteluna oli Helsinki vastaan Tukholma. Helsingin joukkue oli koottu HIFK:n, HJK:n, Karhu-Kissojen, Pitäjämäen Tarmon ja Töölön Vesan pelaajista. Tukholma voitti pelin 5–2.

Halli rakennettiin paikalle, jossa oli Jäästadion-nimeä kantanut vuonna 1958 valmistunut Suomen toinen avotekojäärata. Edelle ehti tietysti Tampere, jonka Koulukadun tekojää oli otettu käyttöön kaksi vuotta aikaisemmin.

3 Uusintaottelu noususta

Huono puoli oli se, että halli valmistui kakkostasolle. Edellisellä kaudella niin HIFK kuin HJK olivat pudonneet SM-sarjasta. Niin upouudessa hallissa pelattiin vain Suomen sarjan itälohkon otteluita. Lohkossa olivat Helsingistä HIFK, HJK, Karhu-Kissat ja Vesa. Kun muut joukkueet olivat JoKP ja Peli-Toverit Joensuusta, Mikkeli Palloilijat sekä Lappeenrannan kakkosjoukkue LaPa, niin voittajan voitiin arvella olevan Helsingistä. Samalla nousijan tiedettiin saavan melkoisen etulyönnin paikalliskilpailijoihinsa nähden.

HIFK johti sarjaa melkein koko ajan, mutta sitten se hävisi toiseksi viimeisimmän ottelunsa ”Kissoille”. Tuon tappion myötä ykköspaikka meni tasapistein Vesalle, ja nämä joukkueet joutuivat uusintaotteluun. Sitä peliä HIFK-fanit muistelivat pitkään ja syytä olikin. HIFK voitti 4–2, nousi SM-sarjaan, sai Helsinkiin jo tulossa olleet pelaajat, teki sopimuksen Carl Brewerin kanssa ja sai muutenkin kaikin tavoin tuon etulyöntiaseman.

4 HIFK:lla seitsemän mestaruutta

HIFK on ollut hallin tärkein ja menestynein vuokralainen. Se on voittanut Nordenskiöldinkadulla seitsemän mestaruutta, viisi hopeaa ja seitsemän pronssia. Vesa muuttui Jokereiksi ja uusi seura voitti hallissa viisi mestaruutta ja kolme hopeaa ennen uuteen siirtymistään. HJK saavutti yhden hopean. Parhaimmillaan (tai pahimmillaan) hallissa oli samalla kaudella neljä SM-sarjan joukkuetta.

MM-kisojen pääpaikka halli on ollut kahdesti ja kerran kakkospaikka. Juniorimestaruuksia on ratkottu monta kertaa. Ikimuistoisin niistä on Suomen alle 18-vuotiaiden EM-kulta vuodelta 1978. Suuri osa maailman tähdistä on joskus pelannut hallissa. Siellä pelattiin mm. ensimmäinen suomalaisjoukkueen NHL-peli, kun HIFK kohtasi New York Rangersin vuonna 1981.

Muita tapahtumia on ollut vaikka mitä. Vieraita on ollut Bob Dylanista ja Frank Sinatrasta aina paavi Johannes Paavaliin.

Nordis HIFK:n kotiluolana. Europhoto/Jukka Rautio.

5 Nordiksesta HIFK:n ”kotiluola”

Oikeastaan HIFK:n piti siirtyä muualle jo parikymmentä vuotta sitten. Kun Helsinkiin oli Jokerien toimesta valmistumassa uusi jäähalli, niin tarkoitus oli, että myös HIFK pelaisi siellä.

HIFK oli jo allekirjoittanut esisopimuksen Hartwall Areenassa pelaamisesta, mutta hallin puuhamies Hjallis Harkimo nimi puuttui. Tällöin vuonna 1995 HIFK:n mieli alkoi muuttua, mutta se pyysi silti vielä uutta sopimusta. Kun ehdot olivat huonontuneet, niin se päätti jäädä entiseen halliinsa.

Kaupunkiomisteinen Jääkenttäsäätiö teki hallissa suuremontin, jonka myötä mm. kaukalo kaventui ja C-puolen katsomo ulotettiin kaukalon reunalle asti. Muitakin merkittäviä muutoksia tehtiin ja hallista tuli HIFK:n ”kotiluola”.

Lempinimi on aluksi ”vanha halli”, mutta nyttemmin se tunnetaan ”Nordiksena”. On hyvä, että halli jää uuden viereen. Niin kauniin ja tärkeä rakennuksen purkaminen olisi ollut todella sääli. Uuden hallin paikka aivan nykyisen vieressä on sekin hyvä, sillä HIFK kuuluu Nordenskiöldinkadulle.