Viimeinen hetki pelastaa kausi

Lukon pelit ennen taukoa sujuivat tuloksellisesti hyvin. Voitot sekä Ässistä (4–3) että Jokereista (rankkarikisassa 3–2) olivat hyvän rimpuilun tuloksia.


Hetkessä elävän fanin näkökulmasta kaikki on hienosti. Kuitenkin Lukon tavoitteena on kerätä sata pistettä runkosarjassa eli porskutella 1,75 pisteen ottelutahtia.
Jos Lukon peliä katsoo tylyllä silmällä, korjattavien asioiden luettelo on pitempi kuin 10-vuotiaan joululahjalista.


Sen takia nyt ei ole enää yhtään aikaa odotella.


Kiekkomaailmassa on nyt ostajan markkinat. Eikä välttämättä edes ostajan markkinat, kun ”tavaraa” saa ilmaiseksi.


Jopa Tanskan liigaan on ilmoittautunut Frans Nielsenin tasoisia NHL-pelaajia, jotka maksavat itse vakuutuksensa ja pelaavat pilkkahinnalla.
Lukko tarvitsee ainakin yhden isokokoisen puolustajan ja vahvan laitahyökkääjän, joka ajaa maalille. Niitä olisi vielä markkinoilla saatavilla.


Jos työsulku loppuu, he jättävät aukon, mutta reikiä tulee muillekin joukkueille. Avut saattaisivat Lukon raskaan alkutalven vaiheen yli.
Ja jos työsulku jatkuu kauden loppuun, Lukolla olisi iskukykyinen miehistö, jolla voi pärjätä kevään karkeloissa.


Lukko on jo nyt sellainen kansallisuuksien sulatusuuni ja muukalaislegioona, ettei pari uutta miestä sitä enää sekoita.



Risto Dufvan valmennuskauden alussa sanat ja teot eivät ole kohdanneet.


Kun Dufva tuli puikkoihin, hän puhui kauniita sanoja ryhmäytymisestä. Siitä, miten kaikki ovat yhtä tärkeitä, eikä joukkueen harmoniaa rikota pelaajamuutoksilla.
Silti remmiin tuli Petri Koskinen ja kolme tanskalaista NHL-pelaajaa. Hyvä että tuli, mutta kannattiko ryhmän pitämistä ehyenä ehdoin tahdoin hehkuttaa, jos lupausta ei pidä.


Blues antoi ulos saman viestin. Ja piti lupauksensa. Joukkueessa ei ole yhtään NHL-pelaajaa, eikä yhtään muutakaan uutta miestä. Se linja toimii heillä.


Dufva on korostanut, että kaikki pelaajat ovat hänen hyväksymiään. Silti useissa peleissä hän on tiivistänyt varhaisessa vaiheessa kolmeen ketjuun. Ratkaisut kertovat siitä, että luottoa ei oikeasti olekaan. Nyt kun nämä lupaukset on kerran rikottu, ne voi sitten räjäyttää hajalle ihan kokonaan.


On melko surullista, että kolmen miljoonan euron joukkueessa Matt Generous ja Filip Riska pelaavat ylivoimaa.


Mitkä asiat ovat Dufvan aikakauden alussa kehittyneet?


Ilmapiiri kieltämättä on rennompi ainakin ulkoapäin katsottuna. Lukon pukukoppikaan ei ole enää NASA:n pääkeskuksen kaltainen valtiosalaisuus, vaan siellä saavat vierailla joukkueen ulkopuolisetkin.


Kaukalossa peli ei näytä yhtään sen paremmalta kuin Rauli Uramankaan aikana. Välillä jopa huonommalta, kun melko pienikokoinen ja kiltti joukkue yrittää pelata peliä, joka nojautuu kaksinkamppailuiden voittamiseen.


Dufvan projekti on kieltämättä vasta alussa, mutta valitettavan moni pelaaja on vain taantunut: Juhani Jasu, Charles Bertrand, Harri Tikkanen, Matt Generous, Jarkko Kauvosaari....


Jos nykyisistä miehistä ei saa enempää irti, pitää katsoa seuraavia vaihtoehtoja. Nykyporukalla saattaa yltää sijoille 6–10. Käsi ylös kaikki, joita se kiinnostaa.