Valmentajien potkuruletti pyörinyt vinhana 1990-luvulta lähtien – yli puolet valmentajista erotettu uransa aikana

Vanhassa Kummeli-vitsissä poikamiehet odottavat talon perintöä. Odottavan aika meinaa käydä kovin pitkäksi.

Loppusyksy on vaihetta, kun kiekkokuluttajan aika tuppaa käymään pitkäksi, tai tuskaisaksi, ensimmäisiä potkuja odotellessa. Kiekkoareena ei jaksanut enää odottaa vaan perehtyi potkujen anatomiaan Liiga-historian aikana.

Ilveksen ovet käyneet tiuhimmin, Jyp puhtoisin

Vuosina 1975-2016 Liigassa nähtiin 167 päävalmentajaa. Potkut annettiin 108 kertaa ja irtisanottuja valmentajia oli 88. Hieman yli puolet Liigassa esiintyneistä valmentajista on siten erotettu tehtävistään vähintään kerran. Ei ihan helpoimpia ammatteja.

Eniten valmentajia Liigassa on irtisanonut Ilves (14). Jokerit ehti antaa potkut 11 kertaa.

Ilves on pelannut Liigassa 41 kautta, ja kun se suhteutetaan potkujen määrään (14), saadaan tunnusluvuksi 34 %. Heikommin on vetänyt vain Kalpa, joka on pelannut Liigaa 24 kautta ja antanut kenkää 9 kertaa, joten suhteelliseksi lukemaksi tulee 38 %.

Paras tilasto on Jypillä, joka on irtisanonut valmentajansa vain kolme kertaa. Kärppienkin kaapista löytyy vain neljä irtisanottua Liiga-valmentajaa.

Valmentajista Esko Nokelainen on listakärki neljillä potkuillaan ja kakkonen Heikki Mälkiä (3). Valmentajauran tuulisuutta kuvaa se, että Nokelainen valittiin vuoden valmentajaksi Lahdessa Hockey-Reippaan luotsina kaudella 1989-90 ja sama seura erotti vuonna 1993.

Liiga-aikana valmentajien yleisin nimi on ollut Kari tai Matti (8), toiseksi yleisin Hannu (7). Kari on saanut potkut kuusi kertaa, Matti ja Hannu neljä. Karien potkuprosentti on 75 %, Mattien 50 % ja Hannujen 57,1 %. Jos toimitusjohtajan pöydällä on kaksi hakemusta, Karin ja Matin, valinta on helppo.

Tulospaine ajaa irtisanomisiin

Vielä 1970- ja 1980-luvuilla potkut olivat harvinaisia. Liigan kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä annettiin yhteensä 15 potkut (1 per kausi). 1970- ja 1980-luvuilla kilpailu tai ainakaan potkukulttuuri ei ollut vielä nykyisellä tasolla.

Eniten (6) on irtisanottu vuosina 1996 ja  2010.

Irtisanomiset Liigassa kalenterivuosina 1975-2016. Väliaikaisia valmentajia ei ole otettu huomioon. Väliaikaisilla tarkoitetaan valmentajia, jotka ovat lyhytaikaisesti korvanneet irtisanotut.

Ysärillä potkut sai kaiken kaikkiaan 37 valmentajaa (3,7 per kausi). 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä vastaavat luku oli 30 (3,0 per kausi). 2010-luvulla irtisanominen on ollut jopa kiihkeämpää kuin ysärillä, sillä tennarin tunnusluvut näyttävät seuraavilta: 26 irtosanomista (4,3 per kausi).

1990-luvun jälkeen alettiin hiukan ymmärtää tai ainakin ajatella tai ainakin keskustella, että potkut eivät välttämättä auta mitään. 2000-luvun alussa tahti hiukan harventuikin, mutta 2010-luvulla on palattu vanhaan kaavaan.

Samanlainen trendi näkyy myös valmennuspestien keskimääräisissä pituuksissa. 1970-luvulla pestin keskimääräinen pituus oli 2,3 ja 1980-luvulla 2,0 vuotta. 1990-luvulla pestin keskipituus laski 1,6 vuoteen mutta nousi hieman 2000-luvulla 1,8 vuoteen. 2010-luku on vielä kesken, joten se ei ole samalla tavalla vertailukelpoinen, mutta tällä vuosikymmenellä työsuhteen keskimääräinen pituus on ollut 1,5 vuotta.

Pestien lyhentyminen kertoo omalla tavallaan valmentajuuden muutoksesta, hektisyydestä ja lyhytjännitteisyydestä. Se on myös jollain kierolla tavalla osoitus Liigan dynaamisuudesta ja kilpailusta. Paineet ovat valtavat, Liigassa täytyy menestyä, ja menestystä haetaan keinolla millä hyvänsä.

Onko potkuilla sitten vaikutusta? Helsingin Sanomat tutki vuonna 2014, millainen merkitys potkuilla oli ollut pääkaupunkiseudun joukkueille 2000-luvulla. Hesarin aineistossa 13 runkosarjan aikaisesta irtisanomisesta kahdeksalla joukkueella sarjasijoitus kohentui kauden loppuun mennessä. Näistä tapauksista neljä kertaa joukkue paransi otteitaan niin paljon, että se nousi mukaan pudotuspeleihin. Neljällä valmentajanvaihdolla ei ole ollut vaikutusta sijoitukseen, ja vain kerran joukkue valui alaspäin päävalmentajan potkujen myötä. Helsingin Sanomien mukaan valmentajan vaihtamisen vaikutukset pitkällä aikavälillä eivät olleet yhtä selkeästi mitattavissa.

Ennen kaikkea potkut ovat kuitenkin keino kertoa kannattajille ja muille sidosryhmille, että me välitämme teistä. Harvoin potkut ovat kautta varsinaisesti pelastaneet tai vieneet erityiseen menestykseen. Jos kausi on lähtenyt heikosti liikenteeseen, sitä on hyvin vaikea kesken kaiken pelastaa. Muutamia poikkeuksiakin toki löytyy. Vakuuttavin tuorein esimerkki on kaudelta 2011-12, jolloin Jyrki Aho korvasi Risto Dufvan – kauden päätteeksi Jyp nosti kannua.

Valmentajille potkut ovat oikeastaan ammattimaisuuden takuuleima. Voiko valmentaja kutsua itseään valmentajaksi, jos ei ole koskaan kokenut irtosanomista? 1980-luvulta lähtien Suomen maajoukkueella on ollut 11 päävalmentajaa. Heistä kenkää ovat jossain vaiheessa saaneet kaikki muut paitsi Doug Shedden ja Kari Jalonen.

Seuraennätykset

Eniten potkuja antanut seura: Ilves (14). Eniten kenkää Liiga-historian aikana on antanut Ilves. Olli Mustosen (2001) Veijareita ja virtuooseja sisältää uskomattomia tarinoita Ilveksen valmentajaruletin käänteistä – vahva lukusuositus kaikille potkujen ja konfliktien ystäville.

Eniten suhteellisesti potkuja antanut seura: Kalpa (38 %). Kalpalla on takanaan 24 Liiga-vuotta, joista 9:lla se on irtisanonut valmentajansa. Jos Liigassa kaksi kautta pelannut Tuto olisi otettu tilastoihin mukaan, sen tilasto olisi mehukas (50 %).

Vähiten potkuja suhteellisesti antanut seura: Jyp (9,4 %). Toisena rankingissa on Kärpät (14,3 %) ja kolmantena Tps (14,4 %).

Keskimäärin lyhimmät valmentajapestit: Jokerit (1,4 vuotta). Jokerien taannoiset pestit kestivät keskimäärin vain 1,4 vuotta. Jo Pelle Miljoona lauloi aikoinaan "Kaupunkien valot mulle huutaa" - Helsingin halogeenit ovat tunnetusti kirkkaat ja kirkko iso. Paineet, joka suuntaan, ovat isommat kuin maakuntien levollisen viipyilevissä maalaismaisemissa.

Keskimäärin pisimmät valmentajapestit: Jyp (2,8 vuotta). Jyp on antanut suhteellisesti vähiten potkuja ja sen pestit ovat olleet pisimmät. Pestin pituuden osalta kaula seuraavaan on selvä (Tps 2,2 vuotta). Onko kyseessä liikuntatieteellisen kasvattava vaikutus vai onko hitaasti lämpenevä hämäläisalue laajentunut pysyvästi pohjoiseen? Hyvä menestys on tietysti auttanut Jyväskylässä asiaa.

Eniten potkuja saman kauden aikana: Ilves 1994-1995, Hifk 2000-2001, Tps 2010-2011 (2). Ilves irtisanoi Jukka Jalosen 1994, palkkasi tilalle Heikki Vesalan, irtisanoi tämän ja otti Jalosen takaisin saman kauden aikana. Ifk:ssa Ismo Lehkonen laitettiin pihalle tammikuussa. Korvaajaksi tullut Timo Blomqvist hoiti tehtävää kahdeksan ottelua ja tilalle otettiin Pentti Matikainen. Matikaisen pesti päättyi pudotuspelitappioon Ilvestä vastaan kuusi ottelua myöhemmin. Tps veti kauden 2010-11 kolmikolla H.Leime - R.P. Lehtonen - J. Koivu, mutta herrat olivat vaihtoaitiossa eri aikaan. Myös muissa joukkueissa on nähty enemmän kuin kaksi valmentajaa yhden kauden aikana, mutta ratkaisut ovat olleet väliaikaisia.

Valmentajaennätykset

Eniten potkuja: Esko Nokelainen (4). Nokelainen valmensi Liigassa seitsemään eri otteeseen ja sai neljä kertaa potkut. Heikki Mälkiä on irtisanottu kolme kertaa. 15 valmentajaa on saanut kenkää kaksi kertaa.

Pisin yksittäinen pesti samassa seurassa: Vladimir Jurzinov senior ja Jukka Jalonen (6 vuotta). Jurzinov toi uudenlaisen tekemisen kulttuurin Turkuun vuonna 1992 ja merkittävän perinnön loi myös Jalonen Hpk:hon.

Eniten valmennusvuosia: Hannu Aravirta (18). Aravirta on suomalaisen jääkiekon grand old man, tai ainakin ehdottomasti yksi heistä. Lisäksi Aravirralla on vyöllään toiseksi eniten vuosia maajoukkueen päävalmentaja yhdessä Jukka Jalosen kanssa. Aravirran aktiiviset vuodet ovat sen verran lähellä, että hänen legendaarisuuttaan ei vielä oikein hahmoteta. Toiseksi eniten valmennusvuosia on Hannu Jortikalla (14). Kolmantena listalla ovat Pentti Matikainen ja Jukka Rautakorpi (13).

Eniten pestejä samassa seurassa: Jukka Rautakorpi (4). Ja Rautakorpi aloittaa Tapparassa jo viidennen pestinsä kaudella 2017-. Hannu Jortikka on valmentanut Tps:ää, Hannu Saintula Bluesia/K-Espoota, Pentti Matikainen Hifk:ta, Matti Kaario Ilvestä ja Hannu Savolainen Hpk:ta kolmeen eri otteeseen.

Eniten pestejä eri seuroissa: Alpo Suhonen (6). Suhonen on suomalaisen jääkiekon toisinajattelija. Luonne ei kenties sovellu pitkäjänteiseen työskentelyyn, mutta sellaisia nerot ovat, kärsimättömiä ja heti allekirjoitettuaan jo uusia tuulia haistelevia. Pentti Matikainen, Hannu Aravirta ja Hannu Kapanen ovat edustaneet viittä sekä Hannu Jortikka, Kari Heikkilä ja Kaj Matalamäki neljää seuraa.

Pisin väli pestien välillä: Boris Majorov (14 vuotta). Majorov valmensi Jokereita 1975-76 ja heti perään 1990-91. Majorov valmensi myös Tapparaa 1994-94.

Eniten pestejä useimmilla vuosikymmenillä: Alpo Suhonen, Hannu Jortikka, Kaj Matalamäki ja Hannu Aravirta ovat valmentaneet neljällä eri vuosikymmenellä.

Eniten potkuja samassa seurassa: Rauno Korpi Tappara (2 kertaa). 

Lyhin väli potkujen ja seuraavan pelin välillä: Ilves erotti Vladimir Jurzinov juniorin tuntia ennen pelin alkua.

Lisää aiheesta