Vainiolasta tuli tuhkimotarinan sivustakatsoja - "Vähän pahaa teki katsoa vierestä"

Ville-Vesa Vainiola lähti aikanaan Lukosta kierrokselle, jonka aikana hän yritti hakea liigapaikkaa ensin HIFK:sta, sitten Tapparasta. TPS oli lopulta seura, jossa raumalainen sai täyden liigakauden. Kuva: Juha Sinisalo

Ville-Vesa Vainiolan kohtalo oli tyly.

Raumalaissentteri oli vihdoin pystynyt pelaamaan täyden liigakauden. Hän oli vuosikaudet nakuttanut kovia pisteitä Mestiksessä, kunnes pääsarjaportit olivat vihdoin auenneet Turussa.

Vainiola lähti 31-vuotiaana hakemaan uutta askelmaa liigauralleen Kuopiosta.

Vainiola siirtyi TPS:stä KalPaan ja ilmoitti, että hänen parhaat vuotensa ovat vielä edessä.

Kunhan hän vain pysyisi ehjänä.

Alku oli erinomainen. Vainiola pelasi KalPassa neljä CHL-peliä ja teki niissä kaksi maalia.

Sitten kohtalo puuttui peliin. Hän loukkaantui syksyllä peräti kolmesti, ja lopulta paha jalkavamma vaati leikkaushoitoa ja pitkää toipumisaikaa.

Hän pystyi pelaamaan vain neljä peliä.

– Jouduimme hankkimaan Matias Myttysen, ja loppu on historiaa, KalPaa viime kaudella valmentanut Pekka Virta muistelee.

KalPa oli päättyneen liigakauden sensaatiojoukkue, jonka taistelu palkittiin lopulta hopeisella mitalilla.

– Oli hieno joukkue kasassa. Hyvähenkinen, tosi urheilullinen. Kyllä sen aisti jo kesällä, että tässä on jotain erityistä, Vainiola toteaa.

Ryhmän ulkopuolelta sen aistiminen oli hankalampaa. KalPa sijoitettiin ennakkokaavailuissa sarjan hännille.

– Harjoittelussa oli kauhea tempo. Kaikilla oli kauhea nälkä kehittyä. Vähän kaikki tekivät tosi paljon ekstraa, Vainiola luettelee.

– Jotenkin sen aisti, että kemiat napusvat. Ja lopulta jätkät pelasivat älyttömän hyvää kiekkoa.

Sitä Vainiola saattoi vain seurata sivusta. Hän kävi hallilla päivittäin kuntouttamassa itseään, mutta esimerkiksi vieraspelireissuille hän ei osallistunut.

– Siinä oli aika pitkä pätkä, kun en käynyt pelejä katsomassa. Teki niin pahaa, Vainiola myöntää.

– Olisi ihan älyttömästi tehnyt mieli olla mukana. Olivathan ne hienoja pelejä, mutta vähän pahaa teki vierestä katsoa.

Mitaliakaan Vainiola ei kaudesta muistoksi saanut.

– En edes tiedä, mikä on raja, mutta eihän mulla ollut kuin ne neljä peliä.

Vainiola saa kuitenkin yrittää uudestaan. KalPa solmi Lukon kasvatin kanssa vuoden jatkosopimuksen.

– Se on tavoite, että kun elokuussa aloitetaan joukkueharjoittelu, olen täysillä mukana. Kaikkeni teen sen eteen.

Suurimman osan kesästä mies viettää Raumalla ja laittaa itseään kuntoon.

– Muutaman kerran olen ehtinyt jo käydä kevyesti luistelemassa ja totuttelemassa.

KalPan sopimustiedotteen mukaan seura odottaa Vainiolalta vahvaa aloitustyöskentelyä ja alivoimapelaamista.

Kuopiolaisseura etsii vielä ykkössentteriään, mutta ainakin nimilistan perusteella viimekautisten urotekojen toistaminen näyttää vaikealta.

KalPa ei pystynyt pidättelemään avainmiehiään, vaan Kuopiossa koettiin suorastaan joukkopako.

Matias Myttynen, Jaakko Rissanen ja Jesse Mankinen siirtyivät KHL:ään, Eero Kilpeläinen Ruotsiin, Jussi Timonen Saksaan, Joonas Lyytinen, Niko Mikkola, Arttu Ilomäki, Janne Keränen, Jyri Junnila ja Miikka Pitkänen muihin liigaseuroihin.

– Moni lähti, mutta niinhän se usein menee, että kun joukkue pärjää, siltä lähtee pelaajia. Ei sitä auta miettiä, ja varmasti nousee taas uusia pelaajia esiin,Vainiola miettii.

Kuten Ville-Vesa Vainiola?

– Eivät ne mua varmaan katsomoon hommanneet, hän hymähtää.

Toivottavasti eivät. Siellä meni jo yksi kausi.