Vaatii vastauksen: Miksi siirtotakaraja on siirretty helmi-maaliskuun taitteeseen?

Jarkko Malinen siirtyi viime talvena kesken kauden KooKoosta HIFK:hon ja Nordenskiöldinkadun show-maailmaan. Kuva: Eetu Heikkilä/Europhoto

Jääkiekon ystäville ja seurapomoille on luvassa hektinen helmikuu. Etelä-Koreassa pelattavan olympiaturnauksen lisäksi kiekkopiirejä piristää siirtoajan siirtäminen kaksi viikkoa normaalia myöhemmäksi.

Pelaajasiirtoja voi tehdä koko helmikuun ajan maaliskuun alkuun asti. Muutos aiempaan on merkittävä, sillä aiemmin siirtoikkuna suljettiin 15. helmikuuta.

Pyeongchangin olympiakisat ja siirtoajan siirtäminen kytkeytyvät vahvasti toisiinsa.

SM-liigan kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelä perustelee siirtoajan takarajan muuttamista selkeällä syyllä, helmikuun olympiaturnauksella.

– Kun siirtoja on mahdollisuus tehdä 1. maaliskuuta asti, se takaa olympialaisiin pelaajiaan lähettäville liigaseuroille sen, että jos ratkaisupelaaja loukkaantuu, joukkuetta voi vielä kisojen jälkeen täydentää. 

– On nolo tilanne, että edustaa Suomea ja loukkaantuu. Pitää olla mahdollisuus vahvistaa tarvittaessa, Järvelä perustelee.

Suomen lisäksi pitkälle venytetty takaraja on käytössä Sveitsissä, Saksassa ja Itävallassa. Täysin yleiseurooppalaiseksi IIHF:n siunauksella tehtyä muutosta ei voi sanoa, sillä Ruotsissa siirtoaika päättyy edelleen helmikuun 15:s päivä. Se tosin pitää Järvelän mukaan sisällään reunaehtoja. 

– Joissakin maissa, esimerkiksi Ruotsissa, on klausuuleja tai ehtoja, että vain loukkaantuneen pelaajan voi korvata, Järvelä kertoo.

Järvelän mukaan Suomessa ei haluttu jättää porsaanreikiä, jotka mahdollistaisivat kikkailun tai toisivat loukkaantumistapauksiin määrittelyongelmia vamman laadusta tai pitkäaikaisuudesta.

– Me emme halunneet mahdollisuutta minkäänlaiseen kikkailuun. On selkeää, kun on tietty takaraja, eikä mitään reunaehtoja, loukkaantumisista tai muista. Jos vain loukkaantuneen pelaajan saa korvata, millä sen määrittelee, millainen loukkaantumisen pitää olla ja kuka tietää, kestääkö se kaksi vai kolme viikkoa tai pidempään.

KHL:ssä pelaajasiirtojen takaraja on jo ohitettu. Hankintoja ei ole enää tämän kalenterivuoden aikana voinut tehdä. 
Luonnollisesti myös idän ison ihmeliigan osaltakin liikehdintää voi tapahtua poispäin. KHL:stä voi vapautua pelaajia niihin sarjoihin, jotka ovat "auki".

Pitkälle venytetty siirtotakaraja antaa pudotuspelisaumansa menettäneille joukkueille mahdollisuuden myydä ne pelaajat, jotka kiinnostavat muita seuroja. 

Oletteko pohtineet sitä tilannetta, että helmi-maaliskuun taitteessa voidaan nähdä tyhjennysmyynti, joka varmasti kirvoittaa kritiikkiä?

– Se on sitten eri asia. Mutta eihän kukaan osta, jos ei tarvitse. Siitähän tässä on kyse, että kuka tarvitsee pelaajia, Järvelä muotoilee.

Onko tämä "pidennetty" siirtoaika käytössä tulevinakin kausina?

– Ei varmasti ole.

– Tämä on nyt poikkeus tällaisena olympiavuotena. NHL:n olympiapäätöksen jälkeen tänne Eurooppaan syntyi tällä kaudella normaalista poikkeava tilanne.