Turun Seudun Urheiluakatemia kasvoi merkittäväksi juniorien kehittäjäksi – näin temppu tehtiin

Kalle Sahlstedt on tehnyt kovan päivätyön Turun seudun jääkiekkoilun eteen oltuaan mukana rakentamassa tyhjästä toimivaa Turun Seudun Urheiluakatemian kiekko-osastoa. Kuva: Juha Sinisalo

Kalle Sahlstedt muistelee hymyssä suin aikoja, kun hän aloitti Turun Seudun Urheiluakatemiassa. Koivun Jukka halusi Tepsin puolelta lisää ryhtiä lukioikäisten harjoitteluun. Vastaavasti Kerttulin urheilulukion rehtori Markus Kalmari toivoi, etteivät kiekkoilijoiden lukio-opinnot venyisi liian pitkäksi.

– Oli se aika jännittävä tilanne. Nyt homma on kasvanut kuin pullataikina.

Akatemia on kasvanut ja kehittynyt tasaisesti. Ylikoululaisia on nelisenkymmentä, kuten toisen asteen opiskelijoitakin. Korkea-asteellakin opiskelevia on mukana muutamia.

Sahlstedt pitää tärkeänä, että osa pelaajista ohjataan ammatilliseen koulutukseen lukion sijaan. Osalle pelaajista käden taidot ovat paremmin hallussa kuin lukeminen. Esimerkiksi Kaapo Kakko, Otto Nieminen ja Martin Berger suuntautuivat ammatilliselle puolelle.

Sahlstedt tehosti yläkoululaisten aamuharjoittelua. Tätä nykyä pelaajilla on käytössä varsinaisten kiekkovalmentajien lisäksi laaja reservi eri alan osaajia, kuten fysiikkavalmentaja, fysioterapeutti, urheilupsykologi ja ravintoterapeutti.

– Kun vedin yksin treenejä, oli vaikea jakaa palautetta yksittäisille pelaajille. Nyt jäällä voi olla parhaimmillaan viisi valmentajaa.

***

Sahlstedtin mielestä Turun puitteet ovat niin hyvät, että menestyminen on enää pelaajasta itsestään kiinni. Hän on kuitenkin huolissaan kehityksen tuomista kielteisistä ilmiöistä.

– Itsekkyys on lisääntynyt. Moni ajattelee vain niin, että mitä minä saan tästä kaikesta. Pitäisi ajatella kuitenkin, että mitä minä pystyn antamaan joukkueelle.

Agentit ovat Sahlstedtin mielestä tuoneet oman mausteensa mukaan pelaajien polkuun.

– Jos pelaajan jääaika vähenee hetkellisesti ja tulee vastoinkäymisiä, ollaan todella nopeasti valmiita luopumaan kaikesta hyvästä ja vaihtamaan seuraa. Ei sellaista kärsimättömyyttä ollut omana aikanani.

***

Kaarinan Kiekko-Pojat, Kiekko-67, Naantalin VG-62, Paimion Haka, Raision Nuorisokiekko, Salon Kiekkohait, Someron Pallo ja TarU Hockey ovat mukana TPS:n juniorijääkiekko ry:n sateenkaaritoiminnassa. Seurat ovat luoneet oman pelaajapolun.

– Sateenkaaritoiminta on rauhoittanut alueen yhteistyötä vuosien varrella. Kun aloitin, toiminta seurojen välillä oli aika eripuraista. Oli käsittämätöntä, miten pikkujunnuja värvättiin joukkueesta toiseen.

Turussa on ollut vuosikymmeniä kova vääntö TPS:n ja TuTon välillä. TuTo ei kuulu sateenkaariseuroihin, mutta Turun Seudun Urheiluakatemiassa on ollut tutolaisia pelaajia.

– TPS:n ja TuTon välillä on edelleen pieni kissa-hiirileikki, mutta toiminta on rauhoittunut vuosien varrella.

Vaikka TPS:n junioritoiminta on saanut laajaa kiitosta, A-nuoret eivät päässeet ylempään loppusarjaan asti. Mikä on Sahlstedtin mielestä paras juniorityön mittari?

– Se on tärkeintä, miten paljon omia junnuja nousee liigaan. Junioreiden mitalit riippuvat niin paljon siitä, miten paljon apuja tulee liigajoukkueesta. Ne eivät kerro kaikkea arjen toiminnasta.