TPS-risteilyn tulokasriittiä pelkäävä Pajuniemi rikkoi vihdoin kuparisen - "Yhden unelman täyttymys"

Lauri Pajuniemen pitkä odotus päättyi, kun nuorukainen lennätti kiekon Veini Vehviläisen selän taakse. Kuva: Juhavaltteri Salminen

Eric Perrin, Tomi Kallio, Ilari Filppula, Henrik Tallinder, Julius Junttila, Mikael Ruohomaa, Charles Bertrand, Ville Leskinen…Turkuhallin jäälle luisteli lauantain kärkikamppailuun melkoinen SM-liigan kuka kukin on -galleria, mutta ottelun ratkaisijan nimeä ei todennäköisesti kovin moni vedonlyöjä kupongilleen raapustanut.

18-vuotias Lauri Pajuniemi tasoitti ensin pelin 1–1:een toisessa erässä. Täysosuma oli TPS:n oman kasvatin liigauran ensimmäinen. Ja kun pää kerran oli auki, TPS-valmennus passitti nuorukaisen myös keskiympyrään rangaistuslaukauskilpailun toisena turkulaislaukojana. Pajuniemi lähestyi vasemmalta, lähetti Veini Vehviläisen jäihin ja nosti kumimuikun hallitusti yläriman alle. Hetkeä myöhemmin TPS-maalivahti Oskari Setänen pysäytti Ville Leskisen pilkun ja TPS juhli sarjakärjen kaatumista.

–Ensimmäinen liigamaali tuntui todella hyvältä. Yksi unelma muuttui todeksi, kun sain tehdä liigassa maalin. Nyt osumia tulee toivottavasti lisää, Pajuniemi tunteili loppusummerin soitua.

Vihkiytymätön katsoja ei olisi Pajuniemen tasoitusmaalia katsellessaan osannut arvata, että maalintekijänä oli liigatulokas. Pajuniemi rynnisti röyhkeästi Kärppien päätyyn, voitti päätypelin, pyyhälsi kahden kärpän läpi ja ampui kiekon aloituspisteiden välistä ohi Vehviläisen.

–Otto (Nieminen) antoi keskialueella syötön. Päätin lähteä haastamaan pakkia ja pääsinkin kiertämään maalin. Pääsin ampumaan ja sinnehän se upposi, kun Otto ja Jonne (Virtanen) tekivät hyvän maskin maalin edessä, Pajuniemi kertasi.

Osuma oli poikien maajoukkueissakin esiintyneelle Pajuniemelle samalla työvoitto. Nuorukainen on saanut tällä kaudella mukavasti peliaikaa ja luutinut viime aikoina ylivoimallakin, mutta ensimmäinen maali on antanut odottaa itseään. Lauantain jälkeen tämän kauden teholukemat ovat 1+3=4.

–Monet ovat kyllä varmasti jo odottaneet, että milloin se ensimmäinen maali tulee. Kieltämättä olen ottanut siitä itsellenikin taakkaa. Onneksi maali tuli viimeinkin tehtyä, Pajuniemi myhäili.

Joku voisi pitää nuorukaisen lähettämistä rankkarikisaan kovana vetona TPS-valmennukselta, kun panoksena on puhtaan kärkikamppailun voitto. Pajuniemi paljasti kuitenkin, että suunnitelma oli muhimassa jo aiemmin.

–Kyllä se aika pitkään oli selvää, että lähden ampumaan. Ei se siis yllätyksenä tullut. Olisin ehkä laukonut rankkarin jo taannoisessa vieraspelissä KalPaa vastaan, jos se peli olisi mennyt rankkareille asti. Osasin siis tänään aavistella jo jatkoajan jälkeen, että pääsen ampumaan, vaikka laukojia ei olekaan mitenkään pidemmän päälle lyöty lukkoon.

–Ratkaisu oli minulle ihan tuttu, olen vetänyt samanlaisen rankkarin joskus aiemminkin. Näin, että veskari tippui jäihin. Sen jälkeen ei tarvinnut kuin viedä kiekko tarpeeksi pitkälle ja nostaa ylös, Pajuniemi selosti ratkaisumaalia.

TPS:lle rankkarit eivät todellakaan ole arkipäivää. Hämmästyttävää kyllä, Kärpät-ottelu oli TPS:lle vasta neljäs kerta tällä kaudella, kun voittajaa ei 65 peliminuutin puitteissa löydy. Viimeksi rankkareita tarvittiin lokakuun puolivälissä Ässiä vastaan, joten TPS on pelannut lähes neljä kuukautta ilman ainuttakaan pilkkukisaa.

–Tuntumaa pidetään yllä otteluiden alkulämmittelyssä, ja myös treenien jälkeen on aikaa jäädä ampumaan rankkareita jos haluaa. Täysin vapaaehtoistahan se on, mutta ei niitä rankkareita silti mitenkään löysin rantein ammuta, Pajuniemi vakuutti.

Pajuniemi on rynninyt jokseenkin yllättäen TPS:n kokoonpanoon. Kesällä kovin moni ei osannut asetella Pajuniemen nimeä turkulaisten ketjuihin joukkueiden unelmakokoonpanoja pähkäillessään. Pajuniemi sai kuitenkin vastuuta jo alkusyksyllä CHL:n alkulohkopeleissä, ja Liigan runkosarjassa Kärpät-ottelu oli Pajuniemelle jo kauden 23:s.

–Viime kausi A-junioreissa oli minulta aika heikko, joten en missään nimessä osannut odottaa näin paljoa liigavastuuta. Pääsin kuitenkin kesällä liigarinkiin, ja kehitystä tapahtui nopeasti. Tuntuu hienolta, että plakkarissa on jo yli 20 liigapeliä.

–Kehityn joka päivä, kun minun on pakko laittaa itseäni likoon, jotta pysyn treeneissä kokeneempien äijien kyydissä. Olen todella tyytyväinen saamaani vastuuseen. Nyt tavoitteena on päästä joka matsissa pelaamaan.

Kärppien päänahka oli TPS:lle erittäin tervetullut, sillä viime viikkoina joukkueen esitykset ovat olleet hyvin tukkoisia ja tuskastuneita. Pajuniemi uskoo, että ongelmat olivat ennen kaikkea henkisiä.

–Kai se oli pääkopasta kiinni, ehkä ilmassa on ollut vähän väsymystäkin. Viime viikolla päätimme, että kuun vaihteessa aloitamme uuden kauden, ja sen jälkeen olemme voittaneet kaksi peliä kahdesta.

–Nihkeiden pelien jälkeen osoitimme tänään, että taso riittää kyllä voittamaan kenet tahansa. Meillä on tosi kova nippu kasassa, mutta asioiden täytyy olla mentaalipuolella kunnossa. Työmoraali täytyy pitää treeneissä korkealla, se on kaiken a ja o, Pajuniemi painotti.

–Tänään oli kieltämättä pudotuspelihenkeäkin kaukalossa. Peli oli tiukka ja tasainen, sen kertovat jo loppulukematkin. Pelasimme hyvän pelin. Kun sarjan kaksi parasta joukkuetta pelaa vastakkain, peli on väkisinkin tarkkaa. Jos tekee virheen, vastustaja rokottaa.

TPS:lle koittaa nyt pieni huili, sillä seuraavaksi joukkue pelaa vasta ensi viikonloppuna kahdesti Ässiä vastaan. Kärpät-ottelun jälkeen Tepsin joukkue suuntasi kannattajiensa kanssa jokavuotiselle faniristeilylleen. Pajuniemelle TPS-risteily on ensimmäinen laatuaan. Mies odottaa innolla nollaamista, rentoutumista ja hauskanpitoa joukkuekavereidensa kanssa. Pajuniemen ilme tosin synkkenee kummasti, kun hän saa kuulla risteilyn perinteisestä tulokasrituaalista.

–Mitä, pitääkö tulokkaiden laulaa Hunajata? Tällaisesta rituaalista en ole aiemmin kuullutkaan. En kyllä ole treenannut, eikä lauluääneni muutenkaan ole kummoinen. Toivottavasti ei tarvitsisi laulaa…