TPS:n laahaavat yleisömäärät jäävät kaivelemaan Eskolaa

Turkuhallissa on liian usein liian tyhjää, kun TPS pelaa. Kuva: Europhoto/Jukka Rautio

TPS:n väistyvä toimitusjohtaja Mika Eskola näkee TPS:n edustusjääkiekon kehittyneen hyvin. Liigajoukkueen taustayhtiö tekee edelleen tappiota, mutta se on suunniteltua, ja Eskola uskoo talouden olevan nousu-uralla.

Urheilullisesti TPS on noussut taistelemaan kärkisijoista, vaikka mitaleja tai euromenestystä ei uuden tulemisen aikana kuitenkaan ole vielä tullut.

Yksi ongelma nousee kuitenkin Eskolan puheissa toistuvasti esille.

Yleisömäärät laahaavat kaukana huippuvuosien tasosta. Kauden 2017–18 runkosarjassa TPS veti lehtereille keskimäärin 5 492 katsojaa illassa, vaikka joukkue taisteli sarjan kärkisijoista.

– Jos minulle pitää jostain antaa raippaa, se on kausikorttien ja yleisömäärien kehitys. Se ei ole ollut toivotunlaista, enkä ole mielestäni onnistunut tällä osa-alueella riittävän hyvin, Eskola kritisoi itseään.

– Yleisömäärät yleisesti ottaen ovat tällä hetkellä suurin huoli, hän sanoo suoraan.

Yleisömäärien kehitys, tai kehittymättömyys, on haastanut TPS:ssä vallalla olleita vanhoja käsityksiä.

– Meillä oli hypoteesi, että jos urheilupuoli laitetaan kuntoon, kansa palaa lehtereille. Että Turussa on patoutunut odotus TPS:n menestyksestä. Se ei kyllä pidä paikkaansa. Ihmisten kanssa käymiemme keskustelujen perusteella emme enää usko mihinkään lyhyen tähtäimen voittoon, Eskola kertoo.

– Täytyy olla kestomenestystä, jotta yleisöä tulee. Eikä sekään vielä riitä. Pitää olla mielenkiintoisia pelaajia ja ottaa yhteiskunnallisesti kantaa. Seuran pitää olla enemmän kuin mitä se ennen oli, Eskola kertoo.

Toinen uusi ilmiö on se, että hyvien ja huonojen iltojen ero on kasvanut. Viikonloppupelit puolustavat edelleen paikkaansa, mutta arki-illat ovat alati haastavampia.

– Ääripäät kasvavat koko ajan. Jos emme tekisi suuria, mietittyjä panostuksia, kuten ensi kauden minifestivaalit otteluiden yhteydessä, meillä olisi useita pelejä, joissa olisi reilusti alle 3 000 katsojaa. Joissain peleissä maksaneiden asiakkaiden määrä olisi lähempänä kahta- kuin kolmeatuhatta. Se on selvä huolenaihe, Eskola sanoo suoraan.

– Olen ollut täysin ymmälläni siitä, miten nopeasti tällainen polarisaatio on tapahtunut. Viikonloppupelit toimivat, ne jättävät rahaa kassaan ihan hyvin. Viikkopelit ovat sen sijaan todella vaikeita, Eskola korostaa.

– Oma ottelutapahtuma on tällä hetkellä selvä valuvika liiketoiminnassamme. Kotipeleissä pitäisi pystyä parempaan liikevaihtoon. Täytyy olla myyntivoimaa myydä palveluita, aitioita ja yritystoimintaa. Iso tavoite on se, että yrityskumppanit ja arkipelit löytäisivät taas toisensa.

Esimerkiksi päättyneellä kaudella TPS veti moneen otteluun yli 6 000 katsojaa, mutta vastapainoksi yleisömäärä jäi useasti myös alle viiden- tai jopa neljäntuhannen.

– 4 500 katsojalla ottelutapahtuma itsessään menee periaatteessa nollille, Eskola havainnollistaa.

– Mutta siinä ei voi ajatella pelkästään kotipeliä. Jokaista kotipeliä kohden pelaamme kerran vieraissakin. Voidaan ajatella, että 60 ottelun runkosarjassa on 30 otteluparia, ja yhdellä kotiottelulla pitää maksaa myös yksi vieraspeli. Jos emme tee kotiottelusta voittoa, meillä ei laskennallisesti ole varaa käydä pelaamassa vieraissa. Nyt olemme usein tässä tilanteessa. Eikä ole lähelläkään, että voisimme kattaa vierasotteluiden kulut kotimatsien tuotoilla, Eskola harmittelee.

Muuten Eskola poistuu toimitusjohtajan tehtävästä pää pystyssä.

– Olen antanut kaikkeni ja tehnyt paljon töitä TPS:n eteen. Seura on investoinut raskaasti, ja tämän tai ensi vuoden tulos on toissijainen asia. Olennainen kysymys on se, maksavatko investoinnit itsensä takaisin kolmen–viiden vuoden päästä. Jos katsotaan taloudellista tulosta, se olisi voinut ja sen olisi pitänyt olla parempi, mutta jos katsotaan, mitä mahdollisuuksia taustalla on, niin uskon, että tehdyt investoinnit tulevat kannattamaan.

Millaisen arvosanan annat itsellesi TPS-ajastasi?

– Jätän tähän jälkioption. Ensi kautta on rakennettu jo paljon, joten uuden toimitusjohtajan vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Jos uusi toimitusjohtaja saa näiltä pohjilta hyvän draivin päälle, annan itselleni kiitettävän. Jos taas talous ei lähde paranemaan ensi kaudelle, annan hylätyn.

– Vielä ensi kaudella mikään ei ole uuden toimitusjohtajan vika, mutta jos asiat menevät hyvin, se on hänen ansionsa.

– Parempaan en olisi pystynyt. Se oli all in.