TPS:n joulutodistus: Suomi-kiekon voimanpesä on palannut

TPS:lle on pitkästä aikaa tarjottu kosolti aihetta tuulettaa. Kuva: Liiga/Europhoto/Jukka Rautio

TPS on kiistatta Liigan syyskauden onnistujia ja ennen kaikkea sarjan tasaisimpia suorittajia. Palloseuran pelillistä nykytilaa kuvaakin vakaus – tila, jota Turussa on vuosia tavoiteltu tuloksetta. Tähän kauteen joukkueen rakentamisessa painotettiin jatkuvuutta ja se on kantanut hedelmää. Pitkäjänteisyys on kestänyt senkin, että seurajohto hämmensi hyvää alkukautta ilmoittamalla, ettei päävalmentaja Ari-Pekka Selinille ole luvassa jatkoa Turussa.

Sarjan kärkisijoille jouluksi noussut TPS ei ole esittänyt suuria spurtteja eikä ylettömiä voittoputkia, vaan turkulaiset ovat pelanneet viikosta toiseen tasapainoista jääkiekkoa. Joukkue on pelannut useimmissa otteluissa toden teolla pistepotista, uinumiset ovat jääneet vähiin.

Viime kauden tapaan mustavalkoisten onnistumisten kulmakivi on tiivis puolustuspeli, jossa virheet ja viisikon vapaamatkustajat ovat vähissä. Tähän pohjaan TPS on tällä kaudella lisännyt aiempaa rohkeampaa kiekollista pelaamista. TPS pitää kiekkoa maltilla, tällöin se kontrolloi peliä – siis sekä hyökkää että puolustaa laadukkaammin. Etenkin kotijäällään joukkue on hallinnut useimpia otteluita aktiivisella otteellaan.

Vastustajien kannalta on jopa sangen pelottavaa, että sarjakolmosen pelistä löytyy edelleen selkeitä kehityskohteitakin. Ailahteleva ylivoimapeli ei nimittäin ole vielä ollut aivan kärkijoukkueen tasolla. Silti TPS on kärkijoukkue. Mitä oikein tapahtuu, jos mustavalkoiset saavat hanat auki ylivoimallakin?

Selkeitä uhkakuvia on tässä vaiheessa edes vaikea nähdä, kunhan joukkue välttyy loukkaantumissumalta tai muulta epäonnelta. Kun pelaamisen perusraamit ovat näin hyvässä ojennuksessa ja ryhmässä on yli 20 oman ruutunsa täyttävää pelaajaa, Turussa voidaan suhtautua loppukauteen levollisin mielin. Uutinen tulevasta valmentajanvaihdostakaan ei saanut ryhmää raiteiltaan.

Päivien pidentyessä TPS onkin hieman yllättäen varsin mielenkiintoisessa tilanteessa. Hyvän vireen jatkuessa turkulaiset ovat hyvissä asemissa kärkikahinoihin myös pudotuspeleissä. Mielenkiintoa herättää varsinkin se, reagoiko seura pelaajamarkkinoilla hyviin näkymiin? Toisaalta tasapainoista ryhmää ei välttämättä kannata sotkea, toisaalta joukkueessa olisi melko selvä tilaus laadukkaalle keskushyökkääjälle ja puolustuksen syventämiselle. Päävalmentaja Ari-Pekka Selin vahvistikin taannoin seuran etsivän sentteriä.

TPS:n joulutodistus:

Erinomainen: Allsvenskanin pistepörssikakkosesta Erik Thorellista odotettiin hyvää liigapelaajaa, mutta joku raja sentään! Sijoitus maali- ja pistepörssien kärkipäässä on huippusuoritus Färjestad-kasvatilta.

Kirkkaimpaan kategoriaan puskee myös komean hypyn Mestis-kaukaloista liigaan tehnyt Jasper Lindsten. Oskari Setänen on puolestaan vihdoinkin nousemassa liigatason huippumaalivahdiksi. Hän saa toki myös pelata laadukkaan puolustuksen takana, mutta maalivahdin osuutta ei pidä vähätellä.

Ari-Pekka Selinin johtama valmennustiimi ansaitsee ison sulan hattuunsa. TPS on tällä kaudella osoittanut, että viime kauden epätasaisuus ja keskinkertaisuus olivat vain oireita siitä, että joukkue on matkalla ylöspäin. Nyt reipas askel eteenpäin on otettu, ja koko valmennustiimi saa olla tyytyväinen. Seurajohdon päätös vaihtaa valmennusta ensi kaudeksi näyttää jokaisen voiton myötä entistä erikoisemmalta.

Kiitettävä: Tähän kategoriaan on toden teolla tunkua. Henrik Tallinder on yksi sarjan parhaista puolustajista, Tomi Kallion merkitystä jäällä ja pukukopissa ei voi liikaa korostaa. Nykyesityksillä erinomainen olisi kiistatta kummallekin oikea arvosana, mutta molempien kohdalla tukkoinen alkusyksy pudottaa arvosanaa hiuksenhienosti.

Dave Spinalle maalinteko on ollut ajoittain vaikeaa ja kiekon kuskaaminen liian tärkeää, mutta lähes piste per peli -tahdilla kiitettävä on ansaittu arvosana.

Jerry Ahtola ei itse loista uusvanhassa roolissaan sentterinä, mutta luo vakaan pohjan, jonka ansiosta Spina ja Thorell voivat briljeerata laidoilla. Aloitusympyrässä pitäisi vain tehdä tasaisempaa tulosta.

Hyvä: Ilkka Heikkinen on saanut ”nauttia” usein vastustajan erikoisvartioinnista siniviivalla. Se on heijastunut pienenä epätasaisuutena ja turhautumisena, mikä muuttaa arvosanan kiitettävästä ”vain” hyväksi. 8+8=16 on silti erittäin kelvollinen saldo pakille.

Maalivahtiosastolla myös Aleksandar Georgijev tekee läpimurtoa. Hänkin kutittelee kiitettävän rajoja, mutta joutuu tyytymään pykälää pienempään arvosanaan alkusyksyn muutaman halvan takaiskun takia. Nykymenolla kevättodistukseen lyödään jo parempaa arvosanaa.

Eric Perrinillä ja Patrik Virralla on ollut omat loukkaantumishuolensa, mutta terveenä ollessaan kumpikin tekee tulosta ja hoitaa myös oman pään hienosti. Virta nousee tällä menolla nopeasti koko sarjan tähtikategoriaan.

Tyydyttävä: Viimeistään tähän kategoriaan kuuluu jokainen tepsiläinen, jonka nimeä ei edellä mainittu. Jokainen merkittäviä minuutteja nauttinut TPS-pelaaja on täyttänyt ruutunsa osana kokonaisuutta. Selinillä on tällä hetkellä käytettävissään yli 20 pelaajaa, jotka suoriutuvat hyvin omassa roolissaan. Se on yksi suurimmista syistä TPS:n erinomaisen syksyn takana.

Välttävä: TPS:llä on ”keskushyökkääjäpula”, vaikka se ei kovin usein ole jäällä näkynyt. Joukkueen rakentamisen ainoa hutikuti on toistaiseksi ollut se, ettei Tadas Kumeliauskaksesta ollut pelimieheksi missään vaiheessa ja luontaiset sentterit ovat vähissä. Keskikaistan aukon paikkaaminen lähes näkymättömäksi toki kertoo joukkueen hyökkäyskaluston kokonaisvaltaisesta onnistumisesta.

Teksti: Jani Mesikämmen ja Juhavaltteri Salminen