TPS keskittyi olennaiseen, HIFK sekoili perässä

Jasper Lindstenin uran ensimmäinen pudotuspelimaali oli lauantain voitto-osuma. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

TPS palasi puolivälieräsarjan kuskin paikalle kotijäällään. Toinen kiinnitys välieräpaikkaan heltisi vahvalla kiekollisella pelillä ja turhaantuneen HIFK:n suosiollisella avustuksella. Lyhyttä kolmannen erän painostusjaksoa lukuun ottamatta helsinkiläiset olivat vierasjäällä aseettomia ja TPS kuittasi selvän 4–1 -voiton.

Isännät asettivat voitonsävelet urkuun heti avausminuutilla, kun Patrik Virta (2+0) karkasi laidalta ja latoi avausosuman Kevin Lankisen selän taakse. IFK sai mahdollisuutensa päästä peliin mukaan avauserän loppupuolella parin tolppalaukauksen ja ylivoiman myötä, mutta sekava pakkopeli katkesi Palloseuran kahden miehen läpiajoon ja Jasper Lindstenin kylmähermoiseen maaliin.

TPS iski täysin vastaavanlaisen alivoimaosuman myös ensimmäisessä osaottelussa. IFK ei ole kolmessa ottelussa osunut vielä kertaakaan ylivoimalla, TPS-leirissä ei Jasper Lindstenin mukaan ole erityisemmin katsastettu vastaiskun paikkoja.

– Se on vain pelin lukemista. Enemmän yritetään estää, että he eivät tee maalia, se on bonusta, jos meille tulee maalipaikkoja. En edes tiennyt oltiin siinä kahdestaan, luulin että sieltä tulee vastustaja ja yritin nopeasti vaan tehdä, helpottunut sankari naurahti osumaansa, joka tarkastettiin videotuomarilta ennen hyväksymistä.

– Linjuri näytti heti, että se oli maali, mutta en oikein kehdannut tuulettaa, olisi ollut vähän noloa, jos olisi hylätty. Olisi ollut kiva tietää heti, että se on maali, olisi voinut purkaa vähän tunteita, Lindsten tuumasi.

Toisessa erässä TPS hallitsi peliä lähes mielin määrin ja vierasjoukkueen hermo alkoi pettää. Helsinkiläisten keskittyessä kiekottomaan mailapeliin isännillä oli mahdollisuus painella kauas karkuun, mutta Lindstenin mukaan useat ylivoimat sotkivat lähinnä sotkivat joukkueen hyvätempoisen neljän ketjun pelin. 

Turkulaisryhmässä noteerattiin kuitenkin tyytyväisyydellä vastapuolen turhautuminen, IFK:n lähentelyt TPS kuittasi viileästi. Pienikokoinen Lindsten sai oman osansa, kun täysin hermokontrollinsa hukannut pakkijärkäle Matt Generous olisi halunnut väkisin tapella taiturihyökkääjän kanssa. Tuloksena oli ainoastaan ulosajo IFK-puolustajalle.

– Kyllä se hyvältä tuntuu, kun päästään tuolla lailla kaverin ihon alle. Se oli meillä tiedossa, että he tulevat fyysisesti päälle ja yrittävät jotain kikkaa. Generous olisi vissiin halunnut tapella, ja hänellä meni sitten hermot täysin. Oli vamaan parempi, etten lähtenyt, olisin jäänyt kakkoseksi, Lindsten arvioi hymyillen.

Fyysisen puolen talkoissa kunnostautui turkulaisten osalta raskaampi roolipelaajien kalusto. Kokeneen Jonne Virtasen johdolla helsinkiläisten uhittelu pysyi aisoissa ja mailapeliä lukuun ottamatta hyvin liikkunut TPS osoitti pystyvänsä vastaamaan myös ahkeraan taklauspeliin.

IFK:n kovin luu Joe Finley ei pystynyt auttamaan joukkuettaan, hän jäi katsojien mieliin lähinnä hölmöistä jäähyistään. Ratkaisevaa 3–0 -osumaa edeltäneessä tilanteessa Finley ei saanut pelattu kiekkoa järkevään paikkaan, mutta löi mailansa rikki taklaamaan tulleeseen Virtaseen, joka ei kaivannut nyrkkitalkoita kaukalossa.

– Menin taklaamaan ja hän löi tuohon ojentajaan mailan poikki. Onneksi on kesällä tullut pumpattua ojentajaa treeneissä. Olen ihan onnellinen, kun hän on kentällä. Pelaaminen on sen näköistä, että se on meidän voitto, Virtanen pohti.