Törmänen työpaikastaan: En mä sitä ajattele

Kapteeni osui. Lennart Petrell vei HIFK:n toisessa erässä 2–1-vierasjohtoon, joka suli päätöserässä puolentoista sysimustan minuutin aikana. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

Välierätappio sysäsi HIFK:n pronssiotteluun, joka pelataan aikaisintaan ensi viikolla.

Ennen kautta helsinkiläiset nostettiin ennakkokaavailuissa suureksi mestarisuosikiksi – jopa viime kevään voittajansa Tapparan edelle – mutta runkosarjan yhdeksäs sija, pitkin kautta ailahdellut peli ja vain yhden välieräottelun voittaminen jättivät paljon kysymysmerkkejä.

Yksi isoimmista kysymysmerkeistä on päävalmentaja Antti Törmäsen jatko vetovastuussa. 

– En mä sitä ajattele. Pitää laittaa asioita perspektiiviin. 

Törmänen muistutti, että kaksi peräkkäistä välieräpaikkaa ovat harvnaisuus HIFK:n historiassa. Siinä päävalmentaja oli oikeassa. Aikakirjoja pitää selata viime vuosituhannelle ennen kuin löytyvät kaudet 1997–99, jolloin HIFK voitti ensin mestaruuden ja oli puolustavana mestarina vielä seuraavana keväänä finaaleissa.

– Mutta oliko tämä sitä, mitä me haimme. Ei, kyllä me haimme sitä mestaruutta, Törmänen myönsi.

– En tiedä, kuinka iloinen olisin, jos olisimme olleet runkosarjan kakkosia, mutta lähteneet jo pleijareissa lauluun. Kyllä mä tämän ennemmin valitsisin, Törmänen pyöritteli.

Keskiviikon kamppailua Törmänen kuvaili "mielettömäksi taisteluksi".

– Tiedettiin, että pitää voittaa ja panna itsensä likoon. En tiedä, alkoiko siinä johtoasemassa ajatukset jo mennä vähän eteenpäin. Ja kai siinä oli pientä väsymystä – ja vastustajan hyvyyttäkin, Törmänen puntaroi.

Parin metrin päässä vieressä omia mietteitään kertoi IFK:n toisen maalin viimeistellyt Lennart Petrell. Pettynyt kapteeni 

– En mä ihan tällaista härdelliä muista. Olimme syksyllä "lähes varma mestari" ja runkosarjan jälkeen yhdeksänsiä, mutta täytyy kyllä sanoa, että olen ylpeä siitä, miten olemme tämän loppukauden pelanneet, Petrell korosti.

– Aika mahtava oli tämä meidän playoff-taival, kokenut hyökkääjä korosti.

Kuin sattuman oikkuna seuran tuimailmeinen päällikköporras poistui Tom Nybondasin johdolla pukukoppikäytävältä juuri silloin, kun Petrelliltä kysyttiin, miksi HIFK isoista satsauksistaan ja kalliista joukkueestaan huolimatta on ollut vain harvoin kultakamppailussa, vastaus oli monisyinen.

– En mä tiedä. Se on varmaan katsojan silmissä, eikä ole minun tehtäväni tai intressini kommentoida. Olishan se tietysti mukavaa, jos oltais joka vuosi voitettu. Petrell totesi lakonisesti.

HIFK johti ottelua kahden erän jälkeen Kai Kantolan ja Lennart Petrellin maaleillä 2–1 ja oli rakentamassa ISOA yllätystä – varsinkin, kun ykkössentteri Roope Hintz putosi rivistä kesken kamppailun, eikä kokoonpanossa ollut ottelun alkaessakaan Juhamatti Aaltosta, Joonas Raskia, Arttu Luttista, Jasse Ikosta ja Mikael Johanssonia.

Etenkin Aaltosen poissaolo oli kuuma puheenaihe. Ja sellaiseksi se myös eilisen pressitilaisuuden jälkeen jäi.

– On paljon kaikenlaista, Törmänen totesi.