Timo Everi tyytyväinen CHL:n kehitykseen

Seuraväriä tenniskentän pintamateriaalinakin. HIFK:n puheenjohtaja Timo Everi on Suomen edustaja CHL:n hallituksessa. Kesällä Everi edusti seuraansa Porin SuomiAreenan tennistapahtumassa. Kuva: Jere Grönberg

Tällä kaudella CHL:ssä on mukana vain 32 joukkuetta. Vielä viime kaudella Euroopan valloitusta yritti 40 seuraa eri puolilta kiekkoilevaa mannerta.

Nyt mukaan pääsi vain menestyksen perusteella, kun aiemmin liigan perustaneilla seuroilla oli vakiopaikat. Suomesta mukana ovat mitalijoukkueet Tappara, KalPa ja JYP, HIFK hävinneenä välieräjoukkueena ja TPS hyvän runkosarjansa perusteella.

– Päätös vain kilpailumenestykseen perustuvasta osallistumisesta oli helppo tehdä. Lähinnä ensin piti ratkaista aikataulukysymykset. Keski-Euroopassa oli näkemystä siitä, että liigaan investoineiden seurojen piti olla mukana neljä vuotta, mutta saimme sen tiivistettyä kolmeen. Sen jälkeen saatoimme tehdä yksimielisen päätöksen niin joukkuemäärästä kuin kilpailun merkityksestä, sanoi Timo Everi, joka on CHL:n hallituksen suomalaisjäsen.

Hänestä päätös tukee niin kansallisia liigoja kuin nostaa CHL:n merkitystä.

– Kaikki seurat ovat keskeisiä tekijöitä omissa kotoisissa liigoissaan. Kun CHL:n paikoissa painotetaan myös runkosarjaa, niin samalla CHL tukee liigoja ja tiivistää rivejä. Mielenkiinto omaan sarjaan nousee ja samalla kiinnostus CHL:ään.

Tehty päätös on toistaiseksi voimassa.

– Mitään keskustelua ei ole ollut siitä, että tämä olisi vain väliaikaista, hän jatkoi.

Palkintorahat ovat selkeässä nousussa CHL:n solmittua kuuden vuoden yhteistyösopimuksen Infrontin kanssa.

Nyt voittaja saa 300 000 euroa, mutta sopimuksen lopussa sen pitäisi olla 800 000

– Nyt voittaja saa 300 000 euroa. Tämän jälkeen voittajan korvaus nousee niin, että sopimuksen lopussa sen pitäisi olla 800 000 euroa. Kaikki osallistuvat seurat saavat jotain, mutta alkulohkojen kohdalla kyse on lähinnä matkustustuesta. Tietenkin seurat saavat ottelutoimintansa tulot ja maksavat omat menonsa.

CHL:n päämaja on Zugissa Sveitsissä. Liigalla on viisi päätoimista työntekijää. Määrä on riittävä CHL:n toimintakaudella, mutta kausi on selkeästi lyhempi kuin kotoisilla liigoilla.

– Tämä on hiukan hankala kysymys. Tarvitaan riittävän iso organisaatio, mutta se ei voi olla ihan liigatasoa. On paljon keskusteltu määrästä, laadusta ja siitä, mikä on oikea kaupunki. Nyt päämaja on Sveitsissä, mutta on olemassa muitakin kaupunkeja, Everi jatkoi.

Suuri osa CHL:n alkulohkojen ratkaisuista pelataan jo ennen kotimaisten liigojen alkua. Pari päivää jää lokakuuhun, jonka jälkeen pudotuspelit käydään niin, että loppuottelu on helmikuussa.

– Emme ole tähän tyytyväisiä, mutta mitään mahdollisuutta mihinkään muuhun ei ole. Jo nyt kausi on rakennettu eri liigojen kanssa niiden suurella myötämielisyydellä. Kiekkokalenteri on täynnä.

Yleisömäärät ovat vaihdelleet paljon. Etenkin Ruotsissa, mutta myös Suomessa, ne ovat etenkin alkulohkoissa olleet pienet, mutta useat Keski-Euroopan joukkueet saavat kohtalaisen hyviä katsojamääriä.

– Tämä on aika hyvä kysymys. Suomessa ja Ruotsissa katsojat ovat urheilutietoista porukkaa, kun Keski-Euroopassa pidetään enemmän vain hauskaa. Pelit ovat hyviä, ja monta kertaa kuulee, että olisi pitänyt tulla. Lippujen hinta ei ole lopullinen este, lähinnä kyse on tuotteen löytämisestä. Katsojaluvut ovat nousseet, mutta ei niihin voi olla tyytyväinen.

Viime kaudella oli todella lähellä, ettei Sveitsi olisi vienyt Suomen viidennen paikan. Toista huonoa kautta tilanne ei kestä.

– Jäi piippuun. Hilkulla oli, etteivät sveitsiläiset olisi vieneet paikkaa. Niin HIFK, JYP kuin KalPa kaikki taisivat hävitä yhdellä maalilla. Ei kaukana ollut, että olisi voinut sanoa arvosanan olleen tyydyttävän. Toivottavasti suomalaiset seurat alkavat pärjätä toivotulla tasolla, Everi sanoi.