Tapparan teräsmies pitää koneen koko ajan käynnissä

Juhani Jasu liittyi Tapparan vahvuuteen viime kaudella juuri ennen siirtoikkunan umpeutumista. Tällä kaudella Lukko-lähtöinen sentteri on Otto Rauhalan lisäksi toinen niistä kahdesta kenttäpelaajasta, jotka ovat esiintyneet kauden kaikissa runkosarjapeleissä. Viime kaudella Jasu "kellotti" peräti 62 runkosarjapeliä. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto


58, 60, 60, 59, 58, 59, 62 – ja tällä kaudella toistaiseksi kaikki 56.

Juhani Jasulta ei ole jäänyt runkosarjassa 2010-luvulla kuin muutama hassu hajapeli väliin.  Harvasta hymystä voisi päätellä, että iskuja on joskus tullut, mutta pelihuumori ja -kunto ovat pysyneet.

Torstaina varmistunut runkosarjan ykkössija ei varsinaisesti latista loskaisen maaliskuun tunnelmaa, ja asetelma tuo oman mausteensa Tapparan neljään viimeiseen runkosarjan kamppailuun. Jaossa on edelleen sarjapisteitä, mutta kirvesrintojen sijoitukseen tuloksilla ei ole merkitystä.

Paalupaikka on ja pysyy niin kauan kuin tamperelaisilla on otteluja.

– Kyllä me siitä tänään keskustelimme, lähinnä siitä, että tavoite on täyttynyt, mutta tässä on vielä neljä peliä jäljellä, keskushyökkääjä Juhani Jasu sanoo.

– Tulosta ei nyt seuraavissa peleissä tarvitse niinkään miettiä, mutta totta kai lähdemme voittamaan pelejä. Ei tässä nyt tarvitse mitään muuttaa, ei ainakaan sitä, ettemmekö pelaisi omaa peliämme.

Millainen tilanne on henkisesti, kun loput jaossa olevat pisteet eivät paina vaakakupissa?

– Ei se varmasti ihan helppo tilanne ole. Mutta varmasti jokainen tietää, ettei jalkaa voi nostaa nyt kaasulta ja kuvitella sitten pleijarien alkaessa, että sitten voisi tuosta vain startata. Ei konetta voi nyt vain sammuttaa ja käynnistää sitten uudelleen, Jasu kuvailee.

Tapparalla on ennen lauantain TPS-ottelua koossa 119 pistettä, turkulaisilla 103. Koska KalPa (101) ja JYP hengittävät aivan TPS:n takana, ei tarvitse arvuutella, millä latauksella kotijoukkue iskee vieraansa kimppuun.

– Tepsillä on siiinä pelissä paljon panosta, ja hallissa paljon ihmisiä. On muutenkin hyvä, että lopuissa peleissä vastassa on joukkueita – päätöskierroksen SaiPaa lukuun ottamatta – jotka ovat kärkipäästä.

– Eikä se SaiPakaan viimeksi huonosti pelannut, emmekä mekään, kun varsinainen peliaika päättyi 0–0. Kun mukana on paljon nuoria jätkiä, ne tulevat koko ajan ihan täysillä ja tosissaan, Jasu  huomauttaa.

Tapparan valmennus on päävalmentaja Jussi Tapolan johdolla viritellyt neljä peräkkäistä finaalipaikkaa ottanutta menestyskonetta muuttelemalla kokoonpanoja. Tai ainakin ulkopuolisin silmin pelipaikkojen vaihtelu ja totuttujen koostumusten rikkominen on vaikuttanut keinolta pitää pelaajien mieli virkeänä.  

– On siinä varmaan sitäkin ajatusta, vaikka eivät koutsit ole näitä asioita sen kummemmin perustelleet.

– Saame siitä hyötyä. Koska pleijareissa tulee aina loukkaantumisia, on vahvuus, että on pelattu eri kavereiden kanssa. Osaamme sitten muuttaa, jos tulee tilanne, että tarvitsee jotakin muuttaa, Jasu uskoo.

Osa rotaatiosta on jo nytkin johtunut loukkaantumisista tai pikkuvammoista, Suomen ja Norjan maajoukkuemiehet ovat välillä saaneet lepovuoroja, ja myös sillä on merkitystä, että Tapparalla on riveissään kaksi vastikään joukkueeseen liittynyttä pelaajaa.

"Koska pleijareissa tulee aina loukkaantumisia, on vahvuus, että on pelattu eri kavereiden kanssa." 

Vanha tuttu Kristian Kuusela ja uudempi tuttavuus Blake Parlett ovat ehtineet olla kumpainenkin kokoonpanossa kuudessa ottelussa. Heidän osaltaan pelipaikat ovat pysyneet, mutta vieruskaverit vaihtuneet.

Kokonaan oma lukunsa ovat uudelle pelipaikalle istutetut miehet. Puolustaja Aleksi Salonen on pelannut kaksi viime kamppailua keskushyökkääjänä. Sentterin peruskoulutuksen saanut Jasu puolestaan nähtiin tiistaina laitahyökkääjänä.

– Onhan se ihan erilainen pelipaikka, yllättävänkin erilainen. En ole hirveästi laiturina pelannut. Varsinkin omassa päässä olin vähän väliä menossa keskelle auttamaan ja purkamaan painetta, hyökkääjä hymähtää.

Osa liigajoukkueiden puolustajista antaa hyökkäyspäässä vastustajien laitureille voimakasta painetta. Noviisi-laituri Jasu ei kuitenkaan saanut Jukureilta ihan Finley-Yonkman-luokan 

– Liigassa on aika selvästi jakaantunut joukkueisiin, jotka antavat voimaakkasti painetta ja niihin, jotka vetäytyvät. On niitä joukkueita, joissa pakit "pintsaavat" aina ja sitten niitä, joissa eivät juuri ollenkaan. Jukurit ei nyt viime pelissä ihan hirveästi pintsannut, Jasu sanoo.

Tapparan pelillinen jänne on kestänyt koko kauden sangen hyvin, ellei lasketa sitä, että tietyssä vaiheessa loppusyksyä avauserät olivat ankeita. Vastustajan vinkkelistä vuosimallin 2017 Tappara on siinä mielessä hankala, että pelisysteemi on monipuolistunut. Koko joukkue uskoo siihen, että tasapaino hyökkäämisen ja viisikkopuolustamisen kantaa.

– Omaa pelaamista ei ole monta kertaa tarvinnut muuttaa. Ei tarvitse yrittää mitään äkkinäisiä temppuja. Omaa peliä jauhamalla olemme pärjänneet hyvin, Jasu sanoo. 

"Omaa peliä jauhamalla olemme pärjänneet hyvin."

– Olemme pystyneet otteluiden aikana reagoimaan, käyneet asioita erätauoilla läpi ja miettineet, miten oma pelimme on joko toiminut tai ei ole toiminut suhteessa vastustajaan, Jasu sanoo.

Maaliskuun ensimmäisellä viikolla on turha miettiä vielä playoff-partoja tai -vastustajia. Liigan muiden joukkueiden tämän kauden pelaamisesta sen sijaan voi poimia yleisiä huomioita. Lukon kasvatti kuuluu siihen pelaajien joukkoon, joka miettii tekemisiään vastustajien pelitavan mukaan. 

– Ainakin minä tykkään, että käymme läpi myös sitä, miten vastustaja pelaa. Aika usein – itse asiassa lähes aina – se menee niin, että vastustaja tulee otteluun juuri niin kuin on osattu odottaakin.

Usein korostettu itseluottamus rakentuu silti sen varaan, että omasta pelaamisesta ei tarvitse olla huolissaan.

– Oma pelillinen paletti on ollut hyvässä kunnossa jo pitkään. Marraskuussa oli sellainen jakso, että olimme ekan erän jälkeen usein maalin tai pari perässä. Kyllähän se on luottamusta herättänyt, että olemme pystyneet tulemaan monta kertaa takaa, Jasu myhäilee.

Nykyisen sarjatilanteen perusteella on mahdollista, että Tampereella saataisiin nähdä paikallispelejä myös playoffeissa. Sen voi toki sanoa varmuudella, että joulukuiseen tapaan ulkokaukalossa niitä hegemoniakamppailuja ei käydä. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto


Viime kaudella Jasu ehti pelata Tapparassa 11 runkosarjaottelua siirryttyään Tampereelle HPK:sta.

Onko tämä kausi ollut jotenkin helpompi – henkisesti, pelillisesti tai fyysisesti – kun olet saanut olla saman joukkueen mukana alusta eli kesätreenien käynnistymisestä asti?

– Hyvä kysymys. Se pätkä viime kaudella ennen pleijareita oli aika lyhyt, mutta pääsin nopeasti ja hyvin sisään systeemeihin. Tämäkin kausi on tuntunut menevän todella nopeasti, on melkein sellainen olo, etten olisi ollut nytkään mukana sen pidempään, Jasu virnistää ja väläyttää tavaramerkiksi muodostuneen hoki-hymynsä.

Sitä hymyä nähdään kirvesrinnoissa ainakin kaksi seuraavaa kautta. Tappara julkisti Jasun kahden vuoden jatkosopimuksen jo joulukuussa. Asuinpaikka Pyynikin ulkoilumaastojen ja ydinkeskustaan kupeessa sopii Jasun kolmehenkiselle perheelle ja kahdelle koiralle. Ja vähintään yhtä hyvin sopii jatko kärkiseurassa.

– Oma pelillinen rooli löytyi heti, ja Tappara tuntuu ehdottomasti pelilliseltä kodilta. Oli iso ja tärkeä juttu, että sain jatkaa täällä, muuta en edes miettinyt. Vasta sitten olisin miettinyt muita vaihtoehtoja, jos täällä ei olisi ollut paikkaa tarjolla, Jasu sanoo.

Ja kun katsoo vielä uuudestaan jutun alussa lueteltuja ottelumääriä, lukemat ovat varmasti olleet valtti myös sopimusneuvotteluissa. Voisi kuvitella, että hyvää fysiikkaa arvostavassa Tapparassa arvostetaan pelaajia, jotka ovat useammin vahvuudessa kuin telakalla. 

No, sellaisia pelaajia arvostetaan kaikissa seuroissa. Varsinkin niissä, jotka pelaavat panoksellisia pelejä vielä huhtikuun lopussa.