Tapparalaisten maaliodottamat – Karjalainen ylisuorittanut, Kärki alitehoili, Záborskýllä potentiaalia?

Jere Karjalaisen (vas.) ja Tomáš Záborskýn (oik.) alkukauden maalimäärissä on selvä ero. Kuvat: Jukka Rautio/Europhoto.

Tappara-kannattajien keskuudessa sitkeänä elävän myytin mukaan Jere Karjalainen tekee maaleja "tyhjiin".

Eikä vain totaalisen tyhjään maaliin (TM), vaan legendan mukaan Karjalaisen maila puhuu poikkeuksellisen usein myös silloin, kun maalivahti ei ole parhaassa torjunta-asennossaan, maali on ikään kuin ”auki”.

Karjalaisen laukaus ei ole aivan erityinen, mutta liike on keskimääräistä selvästi parempaa – se osittain selittänee Jeren edestä ”maagisen esiripun tavoin avautuvan tyhjän tilan”.

Niin tai näin, nähtävästi tänä vuonna vastustajan maali on ollut usein sepposen selällään ja Karjalaisen liike kunnossa, sillä hän on seitsemällä maalillaan Tapparan maalikunkku tasakentällisin. Toki Karjalainen on tehnyt maaleja ennenkin – viime vuonna jakoi yhdeksällä maalillaan joukkueensa tasakenttämaalipörssin kakkossijan.

Karjalaisen saldo syksyltä on kova. Tällä tahdilla hän tekisi koko kaudella jopa parikymmentä osumaa pelkästään tasakentällisin.

Karjalaisen laskennallinen maaliodottama on kuitenkin alkukauden osalta alempi kuin toteutunut maalisaldo. Pitkällä aikavälillä ei ole todennäköistä, että Karjalaisen maalitehtailu jatkuisi tähän malliin.

Mistä lauotaan, mistä syntyy tulosta?

Palataan vielä Karjalaisen sekä muiden tapparalaisten tehokkuuksiin ja maaliodottamiin, mutta katsotaan ensin, mistä kohtaa kaukaloa laukaukset, maalit, maaliodottamat, blokatut laukaukset, torjutut laukaukset ja ohi menneet laukaukset tasakentällisin tulevat. Laukaisukartat perustuvat 17 000 laukauksen otokseen tältä ja viime kaudelta.

Eniten lauotaan maalin edestä ja siniviivalta. Myös ohi menneet laukaukset ammutaan sekä maalin edestä että siniviivalta. Torjuttuja laukauksia taas tulee eniten maalin edestä. Blokatut laukaukset ammutaan pääsääntöisesti siniviivalta.

Kaikkien laukausten, ohilaukausten sekä torjuttujen ja blokattujen laukausten sijainnit jatkuvapintaisella kaukalokartalla. Tilastolähde: Liiga.fi.

Maaleja syntyy, ei niin yllättäen, maalin edestä. Myös siniviivalta tulee jonkin verran maaleja, koska sieltä lauotaan paljon. Siniviivalta onnistumisprosentti on kuitenkin vain yhden prosentin luokkaa. Keskimäärin neljä prosenttia kaikista laukauksista menee maaliin.

Maalilaukausten ja maaliodottamien sijainnit jatkuvapintaisella kaukalokartalla. Tilastolähde: Liiga.fi.

Maaliodottaman (maalien %-osuus kaikista laukauksista) ydinalue on hieman lähempänä kuin maalia kuin varsinainen maalikasautuma. Läheltä on suhteellisesti helpompi tehdä maaleja, mutta sinne on vaikeampi päästä laukomaan.

Mikä sitten tarkemmin ottaen on maaliodottama? Tässä tapauksessa maaliodottama on laskettu seuraavalla tavalla. Ensin kaukalo on jaettu neljän neliömetrin (2 m x 2 m) ruutuihin. Sen jälkeen ruutuihin on summattu kaikkien laukausten ja maalien määrä. Ruudun laskennallinen maaliodottama on maalien osuus kaikista laukauksista. Esimerkiksi: jos ruudun laukauksista joka neljäs uppoaa, ruudun teoreettinen maaliodottama-arvo on 0,25.

Yksittäisen pelaajan laskennallinen maaliodottama saadaan, kun kerrotaan pelaajan toteutuneet laukaukset kussakin ruudussa ruudun teoreettisella maaliodottamalla ja lasketaan saadut arvot yhteen.

Entä mistä ruudusta maaleja sitten syntyy eniten? Suhteellisesti eniten maaleja syntyy aivan maalin edestä, 2–4 metrin etäisyydeltä. Kuvan lähempänä maalia olevan ruudun laukauksista jopa joka kolmas menee maaliin. Niin läheltä ei kuitenkaan päästä kovin usein laukomaan – absoluutisesti maaleja tuleekin eniten 4-6 metristä. Taaimmaisen ruudun laukauksista 17 prosenttia menee sisään.

Kaukalon 2 m x 2 m -alueet, joista syntyy eniten maaleja ja suhteellisesti eniten maaleja.

Nuo ruudut ovat jääkiekon alkumuna, luovuuden kohtu, ihmeiden tyyssija, uuden alku. Katsastus-elokuvan sitaattia mukaillen: "Paikka jossa vedet tulevat."

Tapparalaisten maaliodottamat

Seuraavan taulukkoon on koottu tapparalaisten laukaisutilastoja tasakentällisin kuluvalta kaudelta. Luvut on vertailtavuuden vuoksi vakioitu siten, että esitetyt lukuarvot kertovat, kuinka paljon pelaaja eroaa koko joukkueen keskiarvosta.

Tapparalaisten maaliodottamat, maalit ja laukaukset suhteessa joukkueen keskiarvoon. Keltaisella maalatut yli joukkueen keskiarvon. Kohtia maalia -luku on laskettu suhteessa kaikkiin laukauksiin. Tilastolähde: Liiga.fi.

Eniten maaleja: Jere Karjalainen (+ 27 %). Karjalainen on tehnyt siis 7 tasakenttämaalia. Toiseksi eniten: Jukka Peltola, 6 maalia. Kun kaikki pelitilanteet lasketaan mukaan, Peltola on kahdeksalla maalillaan Tapparan maalipörssin kärjessä. Puolustajista eniten tasakenttämaaleja on tehnyt Aleksi Salonen (11 %).

Korkein maaliodottama: Tomáš Záborský (+21 %). Záborský on selvä ykkönen maaliodottaman suhteen. Hän on laukonut paljon ja hyviltä paikoilta. Tasakentällisin maaleja on syntynyt kuitenkin vain kaksi. Puolustajista korkein maaliodottama on Salosella (+2 %). Alhaisin maaliodottama puolestaan on Aleksi Elorinteella (-10 %).

Korkein maaliodottama suhteessa peliaikaan: Jarno Kärki (+16 %). Tapparasta lähteneellä Kärjellä oli paljon paikkoja hyviltä paikoilta – tuloksena kuitenkin nolla maalia. Hyökkääjistä heikoin maaliodottama peliaikaan suhteutettuna on Kristian Kuuselalla ja JM Järvisellä (-4).

Korkein laukausten maaliodottaman keskiarvo: Matti Järvinen (+13 %). Keskiarvoon lasketaan ainoastaan laukausten maaliodottama ilman laukausten määrällistä painotusta. Tunnusluku kertoo laukaisupaikan teoreettisesta laadusta, ampuuko pelaaja läheltä maalia vai kaukana maalista. Yleensä niillä, jotka ampuvat paljon läheltä, on keskimääräistä heikompi laukaus. Toisaalta läheltä ampuminen voi myös kertoa liikkeen vaisuudesta. Hyökkääjistä alhaisin maaliodottaman keskiarvo on Joona Luodolla (-3) ja toiseksi heikoin Kuuselalla (-1). Luoto ja Kuusela siis ampuvat keskimääräistä kauempaa tai muutoin kohdista, joiden laskennallinen maaliodottama on alhainen.

Eniten laukauksia: Mikko Lehtonen (+24). Lehtonen ampuu Tapparasta ylivoimaisesti eniten. Hyökkääjistä eniten: Záborský (+12 %). 

Eniten laukauksia ohi maalin: Otso Rantakari (+13 %). Rantakari osuu heikoiten maalipuiden väliin. Ohi räiskiminen ei kuitenkaan suoranaisesti kerro kyvyttömyydestä tehdä maaleja. Itse asiassa huonoilla maalintekijöillä osumaprosentti maalia kohti on usein hyvä. Heille laukaisu saattaa olla vain keino saada aloitus vastustajan päähän. Maalinteko vaatii riskin ottamista, siten myös ohivetoja.

Ylisuorittaako Karjalainen?

Voidaanko sitten väittää, että Karjalainen olisi ylisuorittanut?

Kun asetetaan pisteparvikuvioon maalimäärät ja maaliodottamat, ja lasketaan niille todennäköinen trendiviiva, ennustava regressiosuora, Karjalaisen pallukka on siitä kovin kaukana. Karjalainen on tehnyt enemmän maaleja kuin Liigan keskimääräinen laskennallinen maaliodottama olettaisi.

Tapparalaisten maalit ja maaliodottamat 22 pelin jälkeen tasakentällisin. Arvot kertovat erosta koko joukkueen keskikarvoon.

Myös Peltola on kuvion mukaan keskivertoon nähden ylisuorittanut, ja Záborský taas on laskennallista trendia hieman alempana. Kärki ja Juhani Jasu ovat ainoat hyökkääjät, joiden maaliodottama on keskimääräistä korkeampi mutta maalimäärä keskimääräistä alempi.

Jasu on tehnyt viisi maalia, joista kolme ylivoimalla. Pelipaikka ylimmissä ketjuissa on tuonut paljon paikkoja, mutta maaliodottaman mukaan verkko olisi voinut heilua useamminkin.

Yksittäisen havainnon arvon etäisyyttä regressiosuorasta kutsutaan havainnon virhetermiksi (residuaaliksi). Tapparan kokoonpanosta sittemmin poistunut Kärki on regressiosuoran alin virhetermi, maailman yksinäisin piste kartalla.

On korostettava, että maaliodottama on laskennallinen odotusarvo. Pelaaja voi henkilökohtaisen ja/tai ketjukavereiden taidon ansioista tehdä keskimääräistä ennustetta parempaa tai huonompaa jälkeä. Laskennallisen maaliodottaman perusteella ei siis voida todeta, että pelaaja olisi omaan tasoonsa nähden yli- tai alisuorittanut. Jotta näin voitaisiin sanoa, pitäisi laskea pelaajakohtainen maaliodottama historiatiedon perusteella.

Aiempien kausien laukaisuprosentit antavat asiaan kuitenkin lisävalaistusta. Kun otetaan huomioon kaikki tilanteet (tasekenttä- ja erikoistilanteet), Karjalaisen tämän kauden laukaisuprosentti on 14,6 %, kun se viime vuonna oli 8,8 % ja sitä edellisenä 11,6 %. Záborskýn laukaisuprosentti puolestaan on 3,7 %. Kaksi vuotta sitten se oli 8,5 % ja kolme vuotta sitten 4,6 %. Kärjen laukaisuprosentti oli viime vuonna 5,5 %, edellisenä 8,0 %,

Edellä mainitut laukaisuprosentit ja maaliodottamat tasakentällisin antavat olettaa, että Karjalaisen tehokkuus tulee kauden mittaan muutamalla prosentilla laskemaan ja Záborskýn suunnilleen saman verran nousemaan. Ja Kärkikin hilannee Ässissä tehokkuuslukuaan edellisten kausien tasolle.