Tampere oli vaihteeksi punainen: HIFK löysi ylivoimatehonsa – kolme yv-häkkiä Hrachovinan taakse

Vapauttava yv-onnistuminen. HIFK:n Ryan O`Connor tuulettaa 1–1-tasoitusmaaliaan. Ennen kanadalaisen osumaa helsinkiläiset eivät olleet osuneet ylivoimalla Tapparaa vastaan kertaakaan, ja yv-prosentti oli valunut 3,33:een. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

Lauantai-ilta Hakametsässä päättyi punaisen kulman yhteislauluun.

Joukkueet olivat jo aikapäiviä sitten jättäneet jään, mutta HIFK-fanit osoittivat kuorossa laulamalla, kuinka iso asia vierasvoitto Tapparasta oli.

HIFK oli ennen lauantaita tehnyt 30 yv-yrityksellään yhden ainoan maalin. Sillä sai playoff-tilastoissa luonnollisesti jumbosijan ja rintasponsorin mallasjuomaa laimeamman prosentin 3,33. 

Hakametsän lauantai-iltamissa prosentti oli kahden erän jälkeen vahvasti päihdyttävä 50. 

IFK onnistui ylivoimalla sekä ensimmäisessä, toisessa että kolmannessa erässä.

Ensin osui Ryan O'Connor, sitten Jarkko Malinen ja päätösperiodille jälleen Malinen. KooKoo-avun 2–2-tasoituksesta isot krediitit menevät no look -passin tarjonneelle Roope Hintzille.
 

Jarkko Malinen on survonut 2–2-osuman. Dominik Hrachovina on pyllähtänyt selälleen ja Tappara pelaajat vas. Aleksander Bonsaksen, Kristian Kuusela ja Aleksi Elorinne ovat lamaantuneita. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto


IFK:n ykkösentteri näytti syöttävän siniviivalle, mutta käänsikin kiekon maalin edustalla päivystäneelle Maliselle. Tarjoilu oli sen verran maukas, että siitä olisi voinut antaa pisteen sijaan vaikka puolitoista.

No, koska tyylipisteitä ei tunneta, playoffien pistepörssiä johtava Hintz on nyt koonnut kymmenessä kamppailussa 8 (2+6) tehopistettä.

Päätöserän ainokainen oli sekin – sekä ylivoimaosuma että – Malisen käsialaa. KooKoosta juuri ennen siirtoikkunan umpeutumista tullut hyökkääjä triplasi tämän kevään pudotuspelien maalimääränsä yhdestä kolmeen.

– Kyllähän se hyvältä tuntuu, ei ole tällä kaudella hirveästi maaleja tehnyt, Malinen myönsi.

Ratkaisija ei revennyt osumistaan aivan hillittömiin riemunpurkauksiin. 

– Kyllähän ne vähän ekstralämmittivät mieltä. On kumminkin hienoja muistoja täältä, Tapparassa kolme kautta eli vuodet 2012–15 viihtynyt Malinen mietti. 

Ylivoimissa Malisen ruutuna oli toimittaa kiekot erinomaisista esitöistä verkkoon. Sommitelmat olivat poikkeuksellisen maukkaita. Kuka ne kuviot oli piirtänyt?

– Kyllä niitä yhdessä aina piirretään, vaatimaton ratkaisija sanoi.

Jarkko Malinen on ohjannut Juuso Puustisen tarjoileman kiekon yläkulmaan ja HIFK:n juhlat alkavat. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto



Myös HIFK:n päävalmentaja Antti Törmänen sai vastailla kysymyksiin yv-pelin täydellisestä muodonmuutoksesta.

Kolme ylivoimamaalia tuntuu kuin hallin katosta tipahtaneelta ihmeeltä, kun koko seurassa on tiedetty tuskallisen tarkasti, että kahdeksan ensimmäistä playoff-ottelua ovat tuottaneet yhden yv-osuman.

Edellisestä vastaavasta kolmen yv-maalin iltapuhteesta oli vierähtänyt vuosi. HIFK oli viimeksi onnistunut kolmesti yv:llä yhdessä ottelussa vuosi sitten välierissä JYPiä vastaan. Silloin kaikki osumat pohjusti Teemu Ramstedt, jonka aivoituksista ei tällä kaudella ole ollut IFK:lle iloa.

Mistä ne yv-onnistumiset nyt tulivat?

– Ketsuppipullo. Joskus tulee ja muuta... Hyvään paikkaan tulivat. Taisi olla ensimmäinen kerta kaudella, kun tuli tohon paikkaan. Siis niin, kun on se viisi, kuusi tai seitsemän minuuttia jäljellä ja tulee yv ratkaista peli. Hyvää kannatti odottaa, Törmänen myhäili semituuhean playoff-partansa takaa.

Olitteko muuttaneet jotain ylivoimassanne tähän otteluun?

– Ei, emme. Tilanteet vain tulevat eri tavalla välillä, Törmänen väisti.

– Mistä sitä kaivetaan? Syvältä sisimmästä, Jokaisen pelaajan pitää se syvältä sisimmästään kaivaa ja nähdä se mahdollisuus ja hienous pelaa tässä vaiheessa kautta, Törmänen kiitteli.

Oliko tämä kevään paras esitys?

– En sitä tiedä, mutta kyllä me pelattiin stabiilisti, joka jätkä oli hienosti talkoissa mukana, Törmänen jakoi tunnustusta.

Kolmesta onnistumisesta huolimatta HIFK:n erikoistilannepelaaminen jätti myös toivomisen varaa. Rankkaririemua ei vieläkään nähty.

Toisen erän lopussa Juha Jääskä pääsi kokeilemaan Dominik Hrachovinan ohittamista rangaistuslaukauksesta, mutta nosti kiekon rystyltä päätyplekseihin. Rankkari oli runkosarja mukaan lukien HIFK:lle kauden yhdeksäs pelitilanteista puhallettu.

Osumia on tullut toistaiseksi nolla. Tilastoista kiinnostuneille kerrottakoon, että viime kaudella vastaava tilasto oli muotoa 1/8.

"Normaaleissa erikoistilanteissa" enempää ei kai olisi voinut millään toivoa.

Päätöserän alkajaisiksi HIFK oli iskeä alivoimallakin. Corey Elkins hyödynsi Tapparan ykkösylivoiman ainoan puolustajan eli Valtteri Kemiläisen haksahduksen ja spurttasi puolittaiseen läpiajoon. Kemiläinen sai kuitenkin sen verran komposiittia yhdysvaltalaisen kainaloon, että tilanne kuivui kokoon.

Miten tämä vire säilytetään maanantaille?

– Pitää tietää, pitää rakentaa tän päälle ja tietää, mitä se vaatii. Ei se helpolla tule, päävalmentaja Törmänen paalutti.

Kulmasta kajahtaa. HIFK-fanit eivät tehneet turhaa reissua Tampereelle. Helsinkiläiset kavensivat Tapparan välieräjohdon 2–1:een. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto