Tahdon Portaat: tältä Tapparan klassikkotreeni näyttää – katso video

Tahdon Portaat on tamperelaisessa kiekkoilussa klassinen sanapari.

Jokainen jääkiekkoa Näsinneulan nurkilla – tai Pyynikin näkötornin tietämillä – treenannut pelaaja osaa yhdistää fysiikkaharjoittelun ja Pyynikinharjun luonnonkauniit maisemat toisiinsa.

Useimmat osaavat yhdistää myös toisiinsa myös portaat ja pahanolon tunteen – siis lihaksia pakottavan ja keuhkoja kuumottavan treenivaikutuksen tai ylöstuloreittiä etsivän oksennuksen. Moni aamupala tai lounas on päätynyt pitkän rykäisyn kautta rinnettä peittävän kasvillisuuden sekaan.

Harjulla on hikoiltu yli seurarajojen, mutta kaikkein tunnetuin on Tapparan ja Tahdon Portaiden pitkä liitto.

Itse Pyynikinharju on muodostunut jääkauden sulamisvaiheessa noin 10 000 vuotta sitten. Harjoituspaikaksi se muodostui viime vuosituhannella, kun kiekkoväki huomasi jyrkän ylös kapuamisen positiiviset vaikutukset. Sattumaa tai ei, myös Suomi-kiekon syntysijat ovat kävelymatkan etäisyydellä. Pyhäjärven jäällä lausuttiin "pelakkaa pojat" -lähtösanat, ja Suomen ensimmäinen tekojää löytyi läheiseltä Koulukadulta. 

Jo 1980-luvulla Tahdon Portaat oli Tapparan moninkertaisen mestarivalmentajan Rauno Korven tavaramerkki ja suosikki – yksi niistä.

Arkisessa kielenkäytössä Tahdon Portaiksi kutsutaan yleisesti kaikkia harjun eteläpuolelle rakennettuja portaita, mutta yhdet niistä ovat klassisimmat.

– Tämä on se perinteinen, Jukka Rautakorpi korosti piiskatessaan mestarijoukkueeseen taistelutahtoa Näkötornille johtavissa kivirappusissa.

Paita kertoo paljon. Kristian Kuuselan ilme kertoo oleellisen: hiki ei ole kiekkoilijalle huono asia. Kuva: JP Mikola


Viidettä kertaa Tapparaa valmentava Rautakorpi on itsekin käyttänyt treenipaikkana myös muita kuin kivirappusia.

On makuasia, missä kohtaa nousu maistuu makoisimmalta. Ainakin vaihtoehtoja Pyynikillä ja Pispalassa riittää.

Rappustreeniä ja maakuntamatkailua Tampereelle voi suositella myös niille, jotka ovat tottuneet ottamaan tehoja irti Helsingin pisimmissä rappusissa eli Malminkartanon täyttömäen portaissa tai pääkaupunkiseudun uusimmassa porrastreenipaikassa, joka on rakennettu Kauniaisten laskettelurinteen reunalle.

Malminkartanon huippu kohoaa noin 91 metrin korkeuteen merenpinnasta.Pispalanharjun laki on 162 metrin korkeudella merenpinnasta ja 85 metriä Pyhäjärven pinnasta. 

Kiekkoareena julkaisi viime perjantaina jutun, jossa kerrottiin, millaista maajoukkuehiihtäjä Matias Strandvallilla oli Tahdon Portaissa.