Suomalaisten pahin NHL-suvanto ohi: painoarvo silti vain 4,4 % – tšekit nyt pohjalukemissaan

Suomen, Tsekin, Venäjän ja Ruotsin NHL-pelaajien määrä. Lähde: Quanthockey.com.

 

Suomalaiset ovat tehneet tämän kauden NHL:n tehopisteistä 4,4 prosenttia. Se ei kuulosta kovin paljolta, mutta se on silti enemmän kuin kertaakaan kauden 2006-07 jälkeen.

Kiekkoareena perkasi suomalaisten tehosaldoja ja pelaajamääriä kaudesta 1990-91 lähtien. Kaudella 1990-91 kaudella NHL:ssä pelasi 11 suomalaista. Suomalaisten pistepörssin kärkinimet herättävät edelleen kunnioitusta: Esa Tikkanen, Christian Ruuttu, Jyrki Lumme, Teppo Numminen. Jari Kurri pelasi kauden Italiassa. Kaikista pisteistä suomalaiset tekivät tuolloin 1,6 prosenttia – pelaajaa kohti laskettuna 0,15 %.

Pelaajamääriin suhteutettuna NHL-historian paras suomalainen tehokausi nähtiin kaudella 1992-93. Suomalaiset tekivät pelaajaa kohti 0,24 prosenttia NHL:n kaikista pisteistä. Suurin selitys nousulle oli rapakontakaisen uransa aloittanut Teemu Selänne.

1990-luvulla suomalaisia oli NHL:ssä vielä vähän, keskimäärin 13 per kausi. Suurin hyppäys pelaajamäärissä nähtiin 1999-00 sekä 2002-2003. Kaudella 1990-00 suomalaisia oli NHL:ssä jo 26, 2002-03 peräti 42.

Kauden 2002-03 jälkeen luku 42 on itse asiassa ylitetty vain kerran, 2008-2009 (43). Alimmillaan suomalaisten lukumäärä 2000-luvulla oli 2011-12 (29). Sen jälkeen pelaajien määrä on hieman kasvanut – tänä vuonna NHL-paidan ylleen on vetänyt 36 pelaajaa, ja määrä tulee kauden loppuun mennessä siitä vielä hieman nousemaan.

Tehoissa mitattuna historian heikoin suomalaiskausi oli 2013-14 – suomalaiset tekivät pelaaja kohti laskettuna vain 0,08 prosenttia kaikista NHL-pisteistä. Tämä kausi näyttää tehojenkin puolesta, jos ei nyt lupaavalta, niin ainakin eteenpäin menolta: 0,12. Huippukausi 1992-93 on tietysti kaukana, ja sitä ei varmaan koskaan edes saavuteta, koska suomalaisten pelaajien määrä on sen verran noussut.

Kokonaisuutena suomalaisten painoarvo viimeisen 25 vuoden osalta on melko alhainen verrattuna muihin eurooppalaisiin suuriin kiekkomaihin. Kauden 1990-91 jälkeen suomalaiset ovat tehneet 3,2 prosenttia kaikista NHL-tehopisteistä. Ruotsalaisten ja venäläisten vastaava lukema on 6,9 ja tšekkien 6,5.

Ruotsi jyrää

Kaudella 1990-91 ruotsalaisia NHL-pelaajia oli 17. Se oli 1,4 kertaa enemmän kuin suomalaisia, mutta pisteitä he tekivät 2,5 kertaa enemmän. Tällä kaudella ruotsalaisia pelaa 2 kertaa enemmän kuin suomalaisia, ja piste-ero on 2,3-kertainen ruotsalaisten eduksi.

Positiivisesti ajatteleva noukkisi tulkinnan, että suomalaiset ovat ottaneet ruotsalaisia laadussa kiinni. Ihan niin ei kuitenkaan voi ajatella: pistesaldo kun on monimutkainen yhdistelmä pelipaikkakohtaisia pelaajamääriä ja tehoja.

Pelaajien kokonaismäärä kertoo isossa kuvassa enemmän eroista kansojen välisessä kilvoittelussa. Itse asiassa voidaan todeta, että ruotsalaisten taso on aivan järkyttävän kova. Ruotsalaiset ovat tehneet tällä kaudella 10,2 prosenttia kaikista NHL-pisteistä, kun venäläisten pisteosuus on 5,3 % ja tšekkien 3,7 %.

Ruotsalaisten määrä on kasvanut hämmästyttävän suoraviivaisesti koko tarkastelujakson. Pelaajamäärä muihin eurooppalaisiin suurvaltoihin on tällä hetkellä kaksinkertainen.

Tšekki alamaissa

Ensimmäistä kertaa NHL-historiassa tšekkien %-osuus kaikista tehopisteistä on tällä kaudella pienempi kuin suomalaisten. Pelaajakohtaisesti laskettuna suomalaiset ja tšekit ovat täsmälleen tasoissa.

Tšekkien tason tai ainakin painoarvon/pelaajamäärän lasku alkoi kauden 2003-04 jälkeen. Vielä 2003-04 tekivät 10 % kaikista NHL-pisteistä. 2003-2004 pistepörssin top20:ssä oli neljä tšekkiä (Patrik Eliáš, Robert Lang, Milan Hejduk, Jaromír Jágr), nyt siellä ei ole enää kuin Jakub Vorácek.

Onneksi Jágr voi vanhoilla päivilläänkin tehdä ihan mitä vain. Osittain tšekkien alamäkeen on syynä KHL, mutta pelaajamateriaali on tosiasiallisesti myös heikentynyt.

Venäläisten dominointi oli suurimmallaan 2000-01. Mutta päinvastoin kuin tšekit, venäläiset ovat parin viime vuoden aikana piristyneet. Tällä hetkellä pistepörssin top20:ssä on viisi venäläistä (Evgeni Malkin, Vladimir Tarasenko, Artem Panarin, Nikita Kucherov, Alexander Ovechkin). 2013-2014 heitä oli vain kaksi (Alexander Ovechkin ja Evgeni Malkin).

Täsmällisempää Venäjän osalta olisikin todeta, että aivan huiput pelaavat edelleen NHL:ssä, mutta KHL on imenyt erityisesti keskitason ja alemman keskitason pelaajia. Ja jos verrataan pelaajakohtaisia pistemääriä, ovat venäläiset ruotsalaistenkin edellä. Venäläisten %-osuus NHL:n kaikista tehopisteistä pelaajaa kohti on 0,15, ruotsalaisten 0,13. Ruotsalaisten lukemaa alentaa se, että heitä on NHL:ssä niin paljon ja erilaisissa rooleissa.

Euroopan suurten kiekkomaiden painoarvo kasvanut 

Kanadalaisten painoarvo eli %-osuus kaikista on laskenut jyrkästi. Kaudella 1990-91 kanadalaiset tekivät 68 prosenttia kaikista pisteistä, nyt 44,7. Myös pelaajakohtaisesti laskettu pisteosuus on laskenut vaikkakaan ei niin paljon: kaudella 1990-91 se oli 0,13, nyt 0,11.

Kanadalaiset tekevät pelaajakohtaisesti siis vähemmän pisteitä kuin suomalaiset. Tämä johtuu ensisijaisesti pelipaikoista. Vaikka suomalaiset ja eurooppalaiset pelaajatyypit ovat NHL:ssä monipuolistuneet, Pohjois-Amerikan ulkopuolelta tulevat ovat edelleen pikemminkin taito- kuin peruspakkiosastoa.

Kanadan painoarvo NHL:ssä on keventynyt etenkin Euroopan suurten kiekkomaiden (Suomi, Venäjä, Tšekki, Ruotsi) kustannuksella. Nämä eurooppalaiset kiekkosuurmaat tekivät 1990-91 tehopisteistä 12, nyt 24 prosenttia.

Kaudella 1990-91 NHL:ssä pelasi 12 eri maan kansalaista, tällä kaudella 17. Kaudella 1990-91 yhdeksän suurimman kiekkomaan ulkopuoliset pelaajat tekivät 0,003 prosenttia kaikista tehopisteistä, tänä vuonna 0,028 %. Onko 0,028 % paljon vai vähän? No, ei tässä vieläkään voida varsinaisesti puhua erityisen kansainvälisestä urheiluliikkeestä.

Entä ns. välimaat, Sveitsi, Slovakia ja Saksa? Kaudella 1990-91 ne tekivät 0,011 prosenttia tehopisteistä, nyt 0,035 %.

Yksittäisiä huippuja tyyliin Anze Kopitar (Slovenia) ja Nikolaj Ehlers (Tanska) on pulpahdellut jääkiekon suurten maiden ulkopuolelta, mutta jalkapallon värikirjoon on vielä matkaa.

Suomen, Tšekin, Venäjän ja Ruotsin %-osuudet NHL:n kaikista tehopisteistä kausilla 1990/91-2016/17. Lähde: Quanthockey.com.

 

Lisää aiheesta