Starsin suomalaispakki nousi NHL:n huippukaartiin – ”Tästä unelmoin pienenä”

Esa Lindell on kurottanut oikea-aikaisesti kiekkoihin tällä kaudella Dallas Starsin puolustuksessa. Kuva: Keith Gillett/All Over Press

Dallas Stars on Läntisen konferenssin ensimmäisellä villi kortti -paikalla, mutta Los Angeles Kings, Colorado Avalanche, St. Louis Blues ja Calgary Flames hengittävät niskaan. Tuntuuko siltä, että pelaisitte jo pudotuspelejä?

– Tavallaan kyllä, niin tiukka sarjatilanne on. Viime kaudella tähän aikaan oli aika erilaista, kun olimme jo ulkona pudotuspeleistä. Kyllä pelaajista ja faneista huomaa, että nyt on eri meininki.

Dallasin potentiaali on tiedetty varsinkin hyökkäyspäässä jo vuosia, mutta oikeastaan vasta viime kuukausina asiat ovat alkaneet loksahtaa paikoilleen kunnolla. Mikä on kääntänyt suunnan?

– Oli Starsilla jo toissavuonnakin hyvä pätkä. Nyt kuitenkin suurin osa pelaajista pelaa hyvin. Porukka uskoo valmentaja Ken Hitchcockin luomaan pelityyliin. Joukkueissa ei ole sooloilijoita, vaan vedämme yhteen hiilleen.

”Hitch” on tunnettu varsinkin siitä, että hän luo joukkueelle tiukan puolustuspelisapluunan. Mihin se perustuu?

– Kaikki joutuvat pelaamaan samaa peliä, ykköskenttäkään ei voi sooloilla. He joutuvat vastaamaan yhtä tylysti siitä, ettei kiekkoja menetellä keskialueella. Kaikille jankutetaan sitä samaa, että kiekkoja pitää uskaltaa heittää myös päätyyn.

Hitchcockin ilme on aitiossa varsinkin epäonnistumisten jälkeen hyvinkin tiukka. Tuleeko häneltä suoraa palautetta heti pelin aikana?

– Kyllä sieltä kuulee heti vaihdon jälkeen, että mitä olisi pitänyt tehdä. Erätauon jälkeen sitten viimeistään.

Kotisaldonne (23-10-2) on ollut selkeästi vierassaldoa (14-13-3) parempi. Mistä se johtuu?

– Mielenkiintoinen kysymys, jonka on kuullut täälläkin usein. Periaatteessa meidän pitäisi pelata samalla tyylillä sekä kotona että vieraissa. Onko sitten kyse siitä fiiliksestä, jonka saamme kotona päälle? Fanit lähtevät tukemaan hyvin, ja hurmos on erilainen. Ei peliä kuitenkaan saisi muuttaa vieraissa.

– Hallin tunnelma huomaa kyllä, että olemme pärjänneet hyvin omassa hallissa. Se houkuttelee faneja kannustamaan entistä enemmän. Ei kiekko kuitenkaan niin kova laji ole täällä Texasissa, että halli olisi joka tapauksessa aina täynnä.

Stars on sarjan viidenneksi paras alivoimajoukkue 83 prosentin tehokkuudellaan. Mikä alivoimassa on natsannut?

– Ai, en tiennytkään, että se on noin hyvä. Kiva kuulla. Pakkikoutsi Rick Wilson on luonut hyvät metodit, ja hän osaa antaa tarvittaessa kovaa palautetta. Palavereissa mailan aktiivisuus on yksi isoimmista asioista, joita painotetaan.

Nykyisessä NHL:ssä pakit eivät saa enää tehdä tuhoa mailallaan maalineduskamppailuissa yhtä paljon kuin vielä 10-15 vuotta sitten. Mitä mieltä olet siitä?

– Onhan se peli muuttunut aika paljon, pitää olla tosi tarkkana, ettei hölmöile ja ota jäähyjä. Tykkään kyllä nykylinjasta, että rikkeet otetaan tarkasti pois. Luisteluvoima ja taito tulevat enemmän esiin. Oli se huitominen aiemmin aika rajua.

Ottawa Senatorsista tulleen Marc Methotin piti pelata ykkösparissa John Klingbergin kanssa, mutta otit tämän kolossaalisen pakin paikan hänen loukkaantumisten aikana. Sen jälkeen olet pitänyt paikkasi ruotsalaisen vieressä. Miksi homma toimii Klingbergin kanssa?

– Tavallaan kaikki on jatkunut siitä, mihin jäimme viime vuonna. Se helpottaa, kun olemme pelanneet jo paljon yhdessä. Puhumme paljon tilanteista jäällä, ja ajattelemme pelistä samalla tavalla.

Eli suomalainen voi siis rakentaa toimivan kemian ruotsalaisenkin kanssa?

– Heh, kyllä, täällä jenkeissä olemme yhtä porukkaa. Ja mehän olimme samaan aikaan Jokereissa, välillä on muisteltu niitä aikoja.

Klingberg voi nousta yllättäen kiekon kanssa oman maalin edestä, vaikka parikin karvaajaa hiillostaa niskassa. Yllättävätkö ne tilanteet edelleen pakkiparin?

– Eivät yllätä enää ollenkaan, niihin on jo niin tottunut. Meillä on aika hyvä jako: hän tykkää nousta ja minä otan vähän varovaisemmin. Hienosti hän tanssahtelee kiekon kanssa ja liruttelee kärkikyniä jalkojen välistä.

Nykyään NHL:ssä pakit pelaavat useimmiten niin sanotusti mailat laitaan päin. Kätisyydet natsaavat teilläkin hyvin, kun sinä pelaat vasen käsi ja Klingberg oikea käsi alhaalla. Mikä merkitys pakkiparin kätisyyksillä on?

– Se edesauttaa tosi paljon, kun pystyy pelaamaan koko ajan kämmenpuolella. Pelasin pari peliä oikealla puolella, ja siinä oli kyllä totuttelemista. Tuntuu, että vastustaja pystyy paineistamaan paljon helpommin, kun maila on keskelle päin. Vastustaja on tavallaan koko ajan lähempänä. Ja rännikiekkoissa eron huomaa selkeästi.

Esa Lindellillä on syytä hymyyn. Kuva: NHL

Sinulla on Dallasin pelaajista kolmanneksi paras tehotilasto (+17). Miten paljon sinulle tällainen tilasto merkitsee?

– On se totta kai kiva juttu, mutta plusmiinustilasto on vähän kyseenalainen. Se vaikuttaa aika paljon, milloin hyppää vaihtoon. Isoon osaan maaleista ei yksittäisellä pelaajalla ole osaa eikä arpaa. Mutta kyllä se tilasto jotain suuntaa antaa.

Sinun Corsi-lukemasi on Dallasin pakeista kolmanneksi paras Julius Hongan ja Klingbergin jälkeen. Osa NHL-pelaajista ei edes tiedä mitä Corsi tarkoittaa. Seuraatko itse sitä?

– En seuraa. On täällä tilastoja kaikesta mahdollisesta. Aina niistä löytyy jotain hyvää ja huonoa. Pelin jälkeen tulee usein katsottua, miten paljon itselle on tullut peliaikaa.

Saat peliaikaa paljon jatkoajallakin, kun pelataan kolmella kolmea vastaan. Ne ovat ratkaisevia tilanteita varsinkin nyt, kun jokainen piste merkitsee paljon. Pystytkö suhtautumaan niihin tilanteisin riittävän rennosti?

– En kyllä jännitä jatkoaikojakaan. Tykkään itse asiassa pelata kolmella kolmea vastaan. Aika hurlumheitä vedetään välillä päädystä päätyyn. Katsojatkin tykkäävät. Niissä taito ratkaisee.

Miten paljon sovitte etukäteen, että milloin kiekosta voi luopua jatkoajalla ja milloin se tarvittaessa kuljetetaan vaikka takaisin omaan päätyyn?

– Yleensä tarkoituksena on pysy kiekossa kiinni mahdollisimman pitkään. Tarvittaessa voi syöttää vaikka omalle veskarille, että saadaan pidettyä kiekko oman joukkueen hallussa.

Stars voittaa enemmän kuin häviää ja itse saat pelata luottoroolissa ykkösparissa. Elätkö jääkiekkoilijan unelmaa?

– Periaatteessa joo. Saan pelata maailman parhaassa liigassa, eikä peli ole mitään selviytymistaistelua. Tästä unelmoin pienenä. Pitää nauttia tilanteesta.