Sport teki timanttisen löydön Pohjois-Amerikasta – "Hänen täytyy olla hieman viisaampi kuin muiden"

Niklas Nevalainen esiintyi ensimmäisen kerran Sport-paidassa elokuun alussa Pitsiturnauksessa. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

Vaasan Sport on hakenut puolustukseensa täksi kaudeksi nuoria ja taitavia puolustajia, joista etenkin Joni Tuulola ja Oskari Manninen ovat isossa roolissa. Sportin oma kasvatti Robin Salo menee niin ikään samaan kategoriaan kuin Tuulola ja Manninenkin.

Lisäksi taustalta löytyy kovia kirittäjiä, jotka ovat veistetty samasta puusta kuin edellä mainittu kolmikko. Yksi heistä on Ässät-kasvatti Niklas Nevalainen, joka on aloittamassa ammattilaisuransa ensimmäistä kautta. Jo Pitsiturnauksen ja yhden täysimittaisen harjoitusottelun perusteella voidaan todeta, että Sportilla on käsissään timanttinen puolustajalahjakkuus.

– Kiekollinen peli on vahvuuteni, ja sitä yritän käyttää myös tällä tasolla. Oletan, että minut on myös sen takia tänne hankittu, Nevalainen kertoi suurimmasta vahvuudestaan.

Puolustajalla on mittaa vain 175 senttiä, joten oman pään pelaaminen saattaa vielä olla miesten tasolla hakusessa.

– Aina puhutaan, että pienillä pelaajilla on puolustuspeli huonoa, mutta ei se ihan niin mene. En jaksa sanoa, että se olisi heikkouteni, mutta totta kai parannettavaa löytyy.

Porilaislähtöinen mies on puheissaan oikeassa, sillä Nevalainen on vakuuttanut myös jo puolustuspään potentiaalillaan. Hän lukee peliä hyvin, sijoittuu oikein ja puolustaa mailallaan viisaasti. Pelityylistä tulee pakostakin mieleen eräs kuopiolaiskiekkoilija, joka tottelee nimeä Kimmo Timonen.

– Se on aika kova vertaus, mutta totta kai Timonen on aina ollut itselleni sellainen esikuva. Hän on pienehkö, mutta osaa puolustaa viisaasti, liikkua mallikkaasti ja hyökätä tehokkaasti.

Nevalainen ei ole vielä yltänyt parissa harjoitusväännössä urotekoihin, mutta tärkeintä on ollut nähdä se potentiaali, joka miehessä piilee. Ei kannata yllättyä, vaikka hän ei vielä johtaisi ensi kaudella Sportin takalinjoja, mutta kevääseen 2019 asti ulottuva sopimus takaa sen, että vaasalaiset saavat rauhassa kehittää Nevalaisen avainpuolustajakseen.

– Hän on kuitenkin jo erittäin valmis paketti. Hänen luistelunsa, sijoittuminen ja hyökkäyksien tukeminen ovat loistavalla tasolla, eikä Nevalainen anna pienen koon haitata. Hän on oivaltanut, että hänen täytyy olla hieman viisaampi kuin muiden, kehui Sportin päävalmentaja Tomek Valtonen.

Miehen perässä oli keväällä muutama seura, mutta hieman yllättäen hänen kasvattajaseuransa, Porin Ässät, ei ollut yksi näistä.

– Kun tein tänne sopimuksen, niin Ässät ei ollut silloin mukana kuvioissa. Siinä oli muutama muu seura, mutta koin, että Vaasa olisi itselleni paras vaihtoehto. Olin kuullut organisaatiosta niin paljon hyvää, että tänne oli mukava tulla. Ja täytyy sanoa, etten ole joutunut harmittelemaan valintaani.

Timonen on aina ollut itselleni sellainen esikuva. Hän on pienehkö, mutta osaa puolustaa viisaasti, liikkua mallikkaasti ja hyökätä tehokkaasti.

Nevalaisen urapolku on hyvin erilainen kuin muiden suomalaiskiekkoilijoiden: Hän lähti 19-vuotiaana Porista Yhdysvaltoihin pelaamaan maan parhaaseen lukiosarjaan, USHL:ään. Kausi USHL:ssä oli menestys, ja Nevalainen pääsi stipendillä St. Cloudin maineikkaaseen yliopistoon, jossa hän sai pelata ja valmistua ammattiin ilmaiseksi.

Yliopistokiekkoilun kova taso alkaa pikkuhiljaa valjeta myös Suomessa, kun yhä useampi suomalaisnuori hakeutuu pelaamaan college-kiekkoa. Yliopistourheilu on tunnetusti iso asia rapakon takana, ja NCAA:n kovimmasta kiekkosarjasta pomppaa vuosittain lukuisi pelaajia NHL-joukkueiden riveihin. Yliopistokiekkoilun vahvuus on siinä, että kauden aikana pelataan vain vähän otteluja, mikä antaa pelaajille aikaa kunnolliseen harjoitteluun.

– Otteluita on vähän, mutta siinä saa neljän vuoden ajan rakentaa fysiikkaansa rauhassa. Koulussa on myös hyvää se, että kiekkoilun saa välillä unohtaa, kun joka aamu pitää olla taas tunnilla istumassa.

Stipendi ei suoraan tarkoita sitä, että pelaaja saa automaattisesti oleskella ilmaiseksi neljä vuotta koulussa. Jokaiselta pelaajalta vaaditaan kelvollista keskiarvoa koulutodistukseen, jotta edut pysyvät. Jos keskiarvo matelee lähellä nollaa, joutuvat pelaajat maksamaan opinnoistaan, eivätkä he saa pelata joukkueensa mukana ennen kuin keskiarvo on taas noussut paremmaksi.

– Koulunkäynti on kuitenkin siellä helppoa, joten minulle se ei tuottanut ongelmia ja valmistuin ajallaan. Siellä on todella paljon kotitehtäviä ja kokeita, mutta pelkällä maalaisjärjellä pääsee koulun läpi, kansainvälisen liiketoiminnan rahoitusta pääaineenaan opiskellut Nevalainen avasi.

Yliopistossa pelaaminen takaa myös sen, että pelaaja on koko ajan näyteikkunassa. Pelaajatarkkailijoita on jokaisessa ottelussa 10-15 kappaletta. Tämän takia myös lukuisat NHL:ään varaamattomat yliopistopelaajat pääsevät kesäisin NHL-seurojen tulokasleireille. Muun muassa Kalle Kossila – joka oli Nevalaisen joukkuekaveri St. Cloudissa – sai kesken opintojensa kutsun Winnipeg Jetsin tulokasleirille. Nykyään Kossila vaikuttaa Anaheim Ducksin organisaatiossa. Nevalainen ei itse koskaan saanut kutsua minkään NHL-joukkueen leirille.

– No... Aina sieltä taustalta joitain huhuja kuulee, mutta en sano sen enempää, kun mitään varmaa tietoa ei ole, Nevalainen päätti.