SC Bernin talouden kivijalkana ovat 17 000 katsojaa vetävä kotihalli, 16 ravintolan ketju ja hyvät sponsorit

Kari Jalonen on monien mestaruuksien pelaaja ja valmentaja. Nyt tähtäimessä on päävalmentajana toinen peräkkäinen Sveitsin mestaruus. Se olisi SC Bernille jo kolmas peräkkäinen.

NHL:ssä ne ovat täysin julkisia. Suomessakin tiedetään varsin tarkkaan, mitä pelaajien palkkapussiin putoaa.

Alppien maa Sveitsi vaikenee koko aiheesta.

– Täällä ei puhuta rahasta, mutta sen tiedän, että täällä maksetaan enemmän kuin Suomessa. Onhan maa erilainen ja paljon kalliimpi asua, SC Bernin suomalaisvalmentaja Kari Jalonen tietää.

Mistä SC Bern rakentaa oman budjettinsa?

– Monilla seuroilla on miljonääriomistajat ja saavat rahansa sieltä. SC Bernillä on 17000 katsojaa vetävä kotihalli, hyvät sponsorit sekä 16 ravintolaa käsittävä Sport Castron-ketju.

Jalonen korostaa, että seura ei tuhlaa.

– Rakenne on viisas. Sitä mitä ei ole, sitä ei tuhlata.

"Tämä on laadukas sarja. Joka vuosi jää 1–2 hyvää joukkuetta jää pudotuspeleistä ulos."

Sveitsin 12 joukkueen pääsarjaa (NLA) hallinnoiva SC Bern purjehtii tänä(kin) vuonna vahvassa myötätuulessa. Se johtaa sarjaa 82 pisteellä 15 pisteen erolla ennen EV Zugia. SC Bern voitti viime kaudella mestaruuden ja on vankka kandidaatti kultamitalistiksi 2018, kun pudotuspelit alkavat maaliskuussa.

Nyt kierroksia on takana 37, ennen olympialaisia niitä on edessä kymmenen ja niiden jälkeen kolme. Runkosarjassa kierroksia on siis 50.

Pudotuspelien kuvio on tuttu. Ykkönen kohtaa kahdeksannen, kakkonen seiskan ja niin edelleen. Säälipleijareita ei ole.

– Tämä on laadukas sarja. Joka vuosi 1–2 hyvää joukkuetta jää pudotuspeleistä ulos.

Matkustaminen SC Bernille on helppoa, koska Sveitsi on maantieteellisesti pieni maa. Pisin pelimatka on Davosiin ja Luganoon. Bussi nuolee moottoritien asvaltteja noin kolme tuntia. Suurin osa menomatkoista kestää 1,5–2 tuntia, ääriesimerkkinä Fribourg, jonne linja-auton istuimilla notkutaan vain puoli tuntia.

– Kotiin pääseen nukkumaan jokaisen pelin jälkeen, Jalonen taustoittaa.

Pelipäivät Sveitsissä ovat tiistai, perjantai ja lauantai. Sunnuntait ovat aina vapaita.

"Kakkosvalmentajana Jalosella on leijonaikoni Ville Peltonen – vuoden 1995 MM-kultasankari."

Mikä on SC Bernin menestyksen salaisuus?

– Tänne värvätyt pelaajat ovat ehdottoman sitoutuneita ja erittäin kovia tekemään töitä. Meillä on paljon johtavia pelaajia. Hän, joka kestää arkea parhaiten, on vahvoilla. Itse lähdin puolitoista vuotta sitten hakemaan uutta maata, uutta sarjaa ja uudenlaista pelaajien mentaliteettia. Haaste saa tekemään töitä. Olen intohimolla tekemässä tätä ja elän valmentajana unelmaa, Jalonen kiteyttää.

Kakkosvalmentajana hänellä on leijonaikoni Ville Peltonen – vuoden 1995 MM-kultasankari.

SC Bern sai jo syksyllä hyvän startin. Sen jälkeen pakisto sai kovia kolhuja, ja heti perään loukkaantuneina oli pitkä litania hyökkääjiä. Jalonen sai tilkittyä aukot, ja sarjataulukkoa kertoo, missä mennään.

Sveitsissä kokoonpanossa saa olla yhtäaikaa neljä ulkomaalaista pelaajaa, mutta ns. lisenssipelaajina heitä saa olla kahdeksan. Yksi heistä on oululais-suomalainen Mika Pyörälä. Viime kaudella Pyörälä oli koko Liigan paras pelaaja Kärpissä, mutta Sveitsissä on ollut hiljaisempaa. Polvivammasta kärsinyt Pyörälä on tehnyt 22:ssa ottelussa vain 2+6=8 tehopistettä.

– Ei polvivamman piikkiin kaikkea voi panna. Hän on toki voittava pelaaja, seura on häneen tyytyväinen, mutta tehoja ei ole tullut. Hän ei ole pelannut ylivoimaa, mutta minulle hän oli helppo hankinta. Tiesin, mitä sain.

"Ainoa osa-alue, joka tuntui vieraalta, oli järjestötyö. En ollut siinä omimmillani, se oli hidasta työtä, enkä kokenut olevani siinä hyvä."

Jalonen on valmentanut kotimaisessa Liigassa kolmea eri seuraa (TPS, Kärpät. HIFK), KHL:ssä sekä Venäjän että Tshekin puolella (Novgorod, Lev Praha), kuten myös Suomen A-maajoukkuetta.

Nykyinen päävalmentaja Lauri Marjamäki on tuon tuostakin todennut, että A-maajoukkueen päävalmentajuuden keskiössä on erittäin haasteellista toimia, koska yhdessäolopäivät joukkueen kanssa ovat vähissä. Näin ollen arki on erilaista kuin sarjajoukkueen valmentamisessa.

– Siinä ajassa pitää repiä maksimaalinen tulos ulos, mikä kuitenkin inspiroi. Töitä riittää yhdelle, jopa toiselle olisi ollut tarvetta, koska seuravierailut, koulutukset ja pelaajatarkkailu vievät valtavasti aikaa, Marjamäki alleviivaa.

Jalonen säestää Marjamäkeä. 

– Oli makeata aikaa valmentaa parhaita pelaajia. Ainoa osa-alue, joka tuntui vieraalta, oli järjestötyö. En ollut siinä omimmillani, se oli hidasta työtä, enkä kokenut olevani siinä hyvä.

Jalonen lähti Sveitsiin kauden 2016–2017 alussa kaksivuotisella sopimuksella.

– Tein kahden vuoden jatkosopimuksen viime lokakuussa, mutta se julkistettiin marraskuussa. Näin ollen olen täällä Bernissä ainakin kevääseen 2020 saakka. Minua on kohdeltu täällä todella hyvin.

Vieläkö Kari Jalonen nähdään Suomen maan kamaralla valmentamassa? Kuinka pitkälle olet katsonut elämääsi ja uraasi?

– Tämä ammatti on niin nopeatempoista, että koskaan ei pidä sulkea mitään pois.

Sen verran sveitsiläinen Jalosesta on kuoriutumassa, että hän käy saksan kielen yksityistunneilla kerran viikossa.

Niinpä niin.

”Guten Morgen” alkaa Jalosen tekstiviesti, kun haastattelussa sovitaan.

Edit (toim). Lisätty Marjamäen kommentti kello 17.30.