Radikaali ehdotus: 10 joukkueen A-liiga ja 10-joukkueen B-liiga

Juha Juujärvi on nähnyt monta eri ikäluokkaa ja sarjaa. Winnipegin Patrik Laine pelasi hänen valmennuksessaan Mestista LeKissä kaudella 2014–15 ja treenasi tutussa komennossa Tapparan A-nuorten mukana syyskuun alussa. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto



Keskustelu Suomi-kiekon sarjajärjestelmistä ja eri sarjojen tasosta on ikuisuuskysymys.



Kiekkoareena kysyi Tapparan A-nuoria valmentavalta Juha Juujärveltä, millaisilla keinoilla vanhimman juniorisarjan ja Mestiksen tasoa pystyttäisiin nostamaan. Seurasi tunnin mittainen keskustelu, jonka pääkohdat on tiivistettynä tähän juttuun.



– Nykyisen sarjasysteemin paras – ja ainoa – hyvä puoli on se, että nuoret pelaajat saavat vastuuta ja kehittyvät, Juujärvi täräyttää.

– Tietysti hyvää on myös se, että Sport, KooKoo ja Jukurit ovat kasvattaneet ammattimaisesti toimivien joukkueiden määrää, hän lisää.

Nuorten esiinmarssin taustalla on kuitenkin ongelmia, jotka eivät hymistelemällä muuksi muutu: yleisömäärät ovat pudonneet ja pelin taso on laskenut. Koska joukkueita ja pelipaikkoja on enemmän kuin ennen, SM-liigaan on nykyään helpompi päästä pelaajana kuin takavuosina.

Liigajäille on nyt helpompi päästä



Juujärven vaihtoehto on karkeasti sanottuna se, että nykymuotoinen SM-liiga jaettaisiin ammattilaispohjalta pyöritettäviin A- ja B-liigoihin ja sen alla pelattaviin yhteen tai kahteen muuhun valtakunnalliseen miesten sarjaan.



– Olisi kymmenen joukkueen A-liiga, kymmenen joukkueen B-liiga ja sen alla noin kymmenen joukkueen farmisarja – nimeltään vaikkapa Mestis ja sen alapuolella vielä Suomi-sarja, jotta saadaan joukkue joka niemeen ja notkoon, Juujärvi tiivistää.

Sarjojen nimet eivät ole oleellisia. Yhtä hyvin voitaisiin pelata 20 puoliammattilaisjoukkueen Mestistä tai Suomi-sarjaa, vaikkapa kahdessa lohkossa. Niistä seulottaisiin kevääksi puolet ylempään ja toinen puoli alempaan jatkosarjaan.



Mitä radikaalilta kuulostava ehdotus tarkoittaisi nuorten pelaajien vinkkelistä?



– Joku valitsee ammattilaisorganisaatioista mieluummin ykkösketjun paikan B-ligasta kuin nelosketjun paikan A-liigasta, Kiekkoareenan asiantuntijanakin toimiva Juujärvi uskoo.

Joka tapauksessa tavoitteena tulisi olla ammattilaisjoukkueiden määrän kasvattaminen nykyisestä 1+15:stä (Jokerit ja liigajoukkueet) isommaksi. Yllä oleva jako A- ja B-liigoihin nostaisi lukeman 21:een.

Jotta keskustelu ei tyrehdy top 10 -listan laatimiseen, tässä vaiheessa voi olla fiksumpaa jättää listaamatta ne joukkueet, jotka "mahtuisivat" A-liigaan tai "jäisivät" B-liigaan. Kriteerit voisivat olla urheilullisia, taloudellisia tai areenan kokoon liittyviä.

– Kuka toisaalta estää ottamasta käyttöön palkkalattiaa? Joukkuemäärä voisi muotoutua myös sitä kautta, että sovittaisiin minimipalkkasumma, joka A-liigaan edellytettäisiin.

Örebro treenaa tiistaisin kahdeksan tuntia

Juujärvi on kiertänyt koko 2000-luvun Suomea niin C-, B-, A-juniorien kuin Mestis- ja liigajoukkueenkin matkassa. Selväksi on käynyt, että avain löytyy sarjajärjestelmistä. Hän toki myöntää, että laatua täytyy ja pitää yrittää nostaa pelillisiä asioita kehittämällä.



– On turha pestä omia käsiään ja paeta sitä vastuuta. Omaa toimintaa ja tekemisen tasoa pitää pystyä aina kehittämään. 



Juujärvi antaa esimerkin terveisistä, jotka Jussi Tapola toi Ruotsista tutustuttuaan SHL-seurojen tapoihin tehdä pelaajien kehittämistä.



– Örebrossa edustusjoukkue harjoittelee yhtenä tavallisena tiistaina kahdeksan tuntia: aamupäivällä oli kaksi tuntia jäätä ja kaksi tuntia oheisia. Iltapäivällä sama juttu: kaksi tuntia jäätä, kaksi tuntia oheisia.



Örebro ei ole mikään poikkeus, päinvastoin.



Ruotsista löytyy useita seuroja, jotka ovat jo pitkään kilpailleet kovalla työnteon kulttuurilla ja isoilla treenimäärillä. Göteborgin ylpeys Frölunda Indians on kulkenut tässä kilvoittelussa yhtenä edelläkävijänä.



Voisiko mallin siirtää sellaisenaan Suomeen? Voisi tietysti. Ainakaan liigajoukkueissa harjoitusmäärät eivät ole kasvaneet 1990-luvun jursinovilaisista vuosista.



– En silti näe oikeana, että aina lisätään määriä. Emme me A:ssa pysty enää hirveästi enempää harjoittelemaan.



Osalle nykyinen tilanne on optimi

Yhtenä lääkkeenä on esitetty A-nuorten sarjan ja Mestiksen yhdistämistä. Molemmissa sarjoissa useita kausia valmentanut Juujärvi ei lämpene ajatukselle.



– Okei, A:n taso nousisi, mutta miten kävisi Mestiksen tasolle. Se putoaisi.



Samalla tietysti A:n sarjan ikärakenne muuttuisi nykyisestä siloposkisarjasta pari pykälää parrakkaammaksi.

Juujärvi mietii oman joukkueensa nuorimpia ja huomauttaa:



– Osa nykyään A:ssa pelaavista on nyt kehityksensä kannalta optimaalisen kovassa sarjassa.

A-nuorten sarjaturnaus Raumalla perjantaista sunnuntaihin (13.–15. lokakuuta).

Rauman turnauksen otteluohjelma:

  • Perjantai: kello 12 Lukko–HPK, kello 13 Ässät–Blues, kello 15.15 JYP–Salzburg, kello 16.15 Ilves–Pelicans, kello 18.30 Tappara–SaiPa.
  • Lauantai: kello 12 Pelicans–Salzburg, kello 13 HPK–Ässät, kello 15.15 Lukko–Tappara, kello 16.15 Blues–JYP, kello 18.30 Ilves–SaiPa.
  • Sunnuntai: kello 11 Lukko–Salzburg, kello 12 Blues–SaiPa, kello 14.15 HPK–Ilves, kello 15.15 Pelicans–Ässät, kello 17.30 JYP–Tappara.