Puumailoja ja kebab-lihaa

Kun tiedote Lukon uudesta koepelaajasta tuli ilmoille, oli pakko tarkistaa, ettei aprillipäivää ole vaihdettu huhtikuun ensimmäisestä päivästä syyskuun kahdeksanteen.
Laitahyökkääjä Petri Koskinen sai nuorempana Tampereella lempinimen ”Kebab-Koskinen”, koska turkkilainen perinneruoka maistui hänelle liian hyvin. No, vanhempana ruokavalio on varmasti muuttunut terveellisemmäksi, mutta jääkiekkoilulliset ansiot ovat jääneet laihaksi kuin laihialaisten kalakeitto.
Viime kaudella Koskinen teki 12 maalia, mikä on perusjyrälle kova lukema. Koskinen on kuitenkin tunnettu parhaiten siitä, että hän sinnitteli pitkään puumailalla, kun muut olivat jo siirtyneet aikoja sitten komposiittimailaan.

Mikä ajaa Lukon siihen tilaan, että viikkoa ennen sarjan alkua joukkueeseen on saatava pelaaja, joka pullahti ulos viime kauden SaiPasta.
Ulospäin näyttää, että Lukko tarvitsee joukkueeseen puhdasta maalintekijää. Risto Dufva katsoo asiaa toisesta vinkkelistä. Hänelle pelastettu maali on yhtä arvokas kuin tehty maali.
Kovakuntoisia työntekijälaitureita Lukolla näyttäisi riittävän ennestäänkin, mutta Koskisen hankinnasta päätellen nykylukkolaisten taso ei riitä Dufvalle.
Dufva haluaa joukkueeseensa pelaajia, jotka ovat hänelle ennestään tuttuja. Koskisella ja Dufvalla on yhteistä historiaa Mikkelin Jukureista.
Vaaravyöhykkeessä ovat nyt esimerkiksi omat lukkokasvatit Jere Laaksonen, Aki Kangasmäki ja Eero Elo.
Ammattilaisjoukkueessa kotikaupungin miesten ei tarvitsekaan saada kiintiöpaikkoja, mutta raumalainen kiekkoyleisö reagoi herkästi, jos omia pelaajia suistetaan raiteilta. Tätä taustaa vasten Koskisen luistimen on syytä liikkua aika vilkkaasti perjantaina Ässiä vastaan, jos hän kokoonpanoon murtautuu.

Risto Dufvan alkuaika Lukon valmentajana on ollut yhtä kuherruskuukautta. Pelaajat ovat hehkuttaneet kilpaa, miten loistava henki joukkueessa on ja miten hienon hengen uusi päävalmentaja on pystynyt luomaan.
Onko kaikki sittenkään niin ruusuisesti?
Harjoituspeleissä peli on näyttänyt vielä erittäin keskeneräiseltä. Tappiot HPK:ta ja Bluesia vastaan kirpaisevat: kumpikaan ei ole SM-liigan kärkiryhmä.
Kun uusi päävalmentaja astuu kehiin, kaikilla on hetken hauskaa kuin Särkänniemessä. ”Hanimuunit” ja Kuuskajaskarin hengenkohotusleirit ovat nyt takana. Arki on koittanut.
Se joukkuehenki punnitaan toden teolla vasta marraskuussa, kun takana on kolme tappiota ja edessä kuivakka vieraspelimatka Lappeenrantaan.