Pudotuspelihuuma alkuun - kiekkokansa kohtasi tähdet Jääpuistossa

Jää kutsui luistelijoita Jääpuiston tapahtumassa. Kuva: Marko Leppänen

JYPin paitaan sonnustautunut mies ojentaa Liigan logolla varustetun esitteen heti Helsingin Rautatieaseman kulmalla. Lappu oikeuttaa ilmaiseen juotavaan Jääpuiston tapahtumassa.

Ai, JYPin vankkureihinko tässä pitäisi hypätä?

No ei sentään. Mutta ilmaisen juoman aion napata, eihän Lokki-Leppäseksi haukuttu toimittaja jätä yhtään tuotetta hyödyntämättä.

Kun saavun Jääpuistoon, alkaa jäällä ja sen liepeillä vilahdella eri liigajoukkueiden pelipaitoja. Itse asiassa esillä ovat kaikki kahdeksan pudotuspeleihin osallistuvaa joukkuetta.

Lapset hyppäävät maltamattomana jäälle jo vähän ennen kuin jääkone on poistunut pesäänsä. Ei kulu monta minuuttia, kun Jääpuiston jää on täynnä pieniä ja vähän isompiakin luistelijoita.

Tapahtuman juontaja Jani Alkio räväyttää tervetulotoivotuksen televisiolähetyksistä tutulla äänellään. Se karhea, ajokilometrien marinoima basso viimeistään niittaa mielen pudotuspelikevääseen.

Kohta alkavat parhaiden kekkerit.

Ilmakin suosii. Aurinko pilkahtelee sopivan usein ja panee yleisön vähän siristelemään silmiään. Nimikirjoituksen metsästäjät valitsevat omat suosikkinsa, kun itse tähdet, liigapelaajat, saapuvat jäälle.

– Huh, kauhea hiki, tuli laitettua vähän liikaa vaatteita pelipaidan alla, Daniel-poikansa kanssa touhuava TPS:n Ilari Filppula heittää.

Suljen silmät ja haistan kevään. Kun siihen tuulahdukseen lisää annoksen pukukopin hikeä, coctailista tulee täydellinen.

***

Juuso Nieminen pääsi kuvauttamaan itsensä Kanada-maljan kanssa. Kuva: Marko Leppänen

Himoittu Kanada-malja vetää ihmisiä puoleensa. HIFK:n kannattaja Juuso Nieminen on pukenut päälleen Roope Hintzin nimellä varustetun pelipaidan. Roope ei enää HIFK:ssa pelaa, mutta Niemisellä on muitakin suosikkeja.

– Kevin Lankinen ja Joonas Rask. Lankinen tekee hyviä torjuntoja ja Rask maaleja, Juuso heittää.

Nieminen aikoo mennä isänsä kanssa katsomaan JYP-sarjaa. Veikkaus on, että HIFK menee jatkoon voitoin 4-2.

– Noin kymmenen peliä kaudessa tulee nähtyä paikan päällä. Tunnelma on välillä parempi ja välillä huonompi. Toivotaan, että pojan suosikki pärjää, isä Juha Nieminen sanoo.

Onko HIFK isän suosikki myös?

– Nooh, kyllä.

***

Jäällä ja sen laidalla on ahdasta kuin kenen tahansa pudotuspelijoukkueen maalilla. Kyynärpäitä ei sentään tarvitse käyttää, mutta oman tilan joutuu ottamaan.

– Tosi hyvä sää, eikä edes tuulekaan niin kuin yleensä, jostain kuuluu.

Jäällä vedettään taitokisoja. Tekisi mieli mukaan, mutta työt kutsuvat.

Muistot palaavat 1980-lukuun ja Rauman Uotilan kaukaloon, jossa järjestettiin kerran iso talvirieha. Vetonauloina olivat Lukon hyökkääjä Jari Torkki ja maalivahti Klaus Savolainen.

Lähes tärisin, kun pääsin vetämään rankkarin Savolaiselle. Paljon ei jään ja kiekon alle jäänyt happea, mutta maaliin asti se liukui.

Ja voi kuinka tulisesti Torkki laukoikaan. Voiko kiekko mennä noin kovaa? Maistan vieläkin sen grillimakkaran, jonka talviriehassa sai.

Sen tapahtuman jälkeen oli päästävä yhä useammin Äijänsuolle Lukon peliin. Oli tähtihetki, kun pystyi luikertelemaan ihmismassassa järjestysmiesten ohi halliin – ilman lippua tietenkin.

Ehkä joku lapsi saa täältä tapahtumasta samanlaisen roihahduksen jääkiekkoon, kun saa vaihtaa pari sanaa suosikkinsa kanssa – ja nimmarin.

***

TPS:n kokenut kapteeni Tomi Kallio jakaa nimikirjoituksia hymy huulilla iltapäivän auringossa. Hänellä olisi varmasti ollut muutakin tekemistä, mutta ei pelimiestä silti harmita matkustaa Turusta Helsinkiin hyvän asian takia.

– Kivoja tällaiset yleisöjutut ulkona. Lapset pääsevät luistelemaan ja näkemään muidenkin joukkueiden pelaajia kuin HIFK:n, Kallio tuumii.

Kyllä se antaa itsellekin virtaa, kun näkee paljon faneja ja huomaa, miten paljon he välittävät jääkiekosta.

– Kyllä se antaa itsellekin virtaa, kun näkee paljon faneja ja huomaa, miten paljon he välittävät jääkiekosta.

Kallio sanoo, ettei hänen uransa alkuaikoina 1990-luvulla järjestetty vastaavia yleisötapahtumia läheskään yhtä paljon. Ruotsissa pelatessaan hän näki läheltä, miten seurat ottavat yleisön haltuun.

– Tosi paljon on toiminta kehittynyt, ja toivottavasti kehittyy vielä lisää.

***

Riku Kallioniemi pääsi Eveliina Suonpään ja Meeri Räisäsen syleilyyn. Kuva: Marko Leppänen

Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemessä on sen verran pelimiestä, että häntäkin kutkuttelisi päästä jäälle ottamaan muutama potku. Kallioniemi tyytyy kuitenkin seuraamaan tyytyväisenä iloisia ilmeitä sivusta.

Liiga järjesti tapahtuman kolmatta kertaa saman kaltaisessa muodossa. Mitä sitä toimivaa systeemiä muuttamaan.

Jos kaikki tapahtumat summattaisiin kauden aikana, erilaisia vierailuja esimerkiksi kouluissa ja sairaaloissa tulisi satoja.

– Meille ja seuroille on tärkeää, että pääsemme järjestämään asioita kimpassa. Jos kaikki tapahtumat summattaisiin kauden aikana, erilaisia vierailuja esimerkiksi kouluissa ja sairaaloissa tulisi satoja, Kallioniemi toteaa.

Kallioniemi nostaa esille Liigan uuden yleisötutkimuksen, jonka mukaan Suomen pääsarjan kiinnostavuus on kasvanut.

– Toiminta (yleisön joukkoon jalkautuminen) on kehittynyt älyttömästi sen kuuden vuoden aikana, kun olen ollut kilpailupuolella. Joskus parikymmentä vuotta sitten ne olivat todella satunnaisia.

***

Keitä ovat nuo näyttävät naiset, jotka ovat Alkion haastattelussa? Tutuilta he vaikuttavat.

Suomen naisten maajoukkueen Eveliina Suonpää ja Meeri Räisänen ovat mukana juhlistamassa pudotuspelien avausta, vaikka he eivät kaukalossa olekaan. Hyvä idea ottaa naispelaajia mukaan varsinkin näinä aikoina, kun miesten ja naisten jääkiekkoa on vertailtu paljonkin.

Suonpää ja Räisänen patsastelevat onnellisena olympiamitalit kaulassa.

– Tuli siinä olympialaisten jälkeen aikamoinen ulospuhallus. Olin vähän kipeänä sen jälkeen. Neljä vuotta tuli kuitenkin tehtyä täysillä hommia, oli se aika rankkaa, Suonpää sanoo.

Miltä tällainen naiskiekon arvostus tuntuu?

– On hienoa, että luodaan yhteisperhettä. Hölmöä, että naisten ja miesten jääkiekko on eroteltu. Pitäisi olla enemmän yhteistä tekemistä. Molemmilla on kuitenkin omat hyvät puolensa.

Suonpää mainitsi Alkion haastattelussa, että hänen kaverinsa lähettivät Lukossa pelaavalle elämänkumppanille Atte Mäkiselle kakkureseptejä. Tekikö Atte ikinä kakkua?

– Kyllä, raakakakun. Se on hänen bravuurinsa, Suonpää naurahtaa.

Atte lähti Lukon joukkueen matkassa päätösreissulle Malagaan. Isoin kakku jäi leipomatta.

Näillä jäällä hymyileville liigapelaajille kaikki on vielä edessä.

Kun pelataan vielä muutamia viikkoja, sitten selviää, kuka hymyilee leveimmin.