Proteesikiekossa pelaajat pisteytetään vamman mukaan

MM-ottelu Latviaa vastaan.

Proteesikiekko on yksi vammaiskiekkoilun tyypeistä. Suomi on yksi harrastuksen perusmaista ja on nykyään Kanadan jälkeen maailman kakkonen. Tärkeistä rooleista ei ole puuttunut todellisia huippunimiä. Pentti Matikainen on ollut joukkueen päävalmentaja ja SaiPan apulaisvalmentaja Sami Hirvonen on pelannut joukkueessa.

Kuten nimestäkin voi päätellä, niin laji on sairauden, onnettomuuden tms. syyn takia raajansa menettäneille. Kyse on sitten selkeästi luistelujääkiekosta, jossa luistin tai maila saatetaan kiinnittää proteesiin.

Mukaan pääsevät myös erilaisten surkastumien tai hermo-ongelmien takia vammaiset. Tällaisesta on esimerkki ykköskeskushyökkääjä Jore Makkonen. Hänellä on trampoliinionnettomuuden jälkeen vasen jalka tunnoton polvesta alaspäin. Hän ei voi hypätä tai juosta, mutta voi hyvin pelata proteesikiekkoilua.

Makkonen on kolmen pisteen pelaaja. Kaikilla pelaajilla on oltava lääkärien määrittely vammasta sekä pisteluokitus.

Pisteytys:

3 pistettä: käden amputaatio kyynärnivelen alapuolelta

2 pistettä: käden amputaatio kyynärnivelen yläpuolelta tai jalan amputaatio polven alapuolelta

1 piste: jalan amputaatio polven yläpuolelta, koko käden amputaatio tai kaksi amputaatiota

Amputaatioiden kohdalla pelaajien pisteytys on helppo tehdä, mutta muiden vammojen kohdalla tilanne on hieman hankalampi. Ratkaisevaksi asiaksi tulee silloin toimintakyky.

Tämä luokitus tekee pelaamisesta tasaisen ja mielekkään kaikille, sillä lajin säännöissä on määritelty, kuinka monta pistettä voi kerrallaan olla kentällä.

Pisteet ovat:

15 kuusi kenttäpelaajaa

12 viisi kenttäpelaajaa

9 neljä kenttäpelaajaa

7 kolme kenttäpelaajaa

Myös maalivahti luokitellaan, mutta häntä ei lasketa mukaan tuohon pistekiintiöön. Perustilanteessa on siis viisi kenttäpelaaja, joiden pistemaksimi on 12.

Jos kentällisen pistemäärä ylittää sallitun, niin seurauksena on kahden minuutin jäähy. ”Väärän vaihdon” voi proteesikiekossa saada siten kahdella eri tavalla. Pistemäärän pitää olla selvästi näkyvissä kypärässä, jotta erotuomarit voivat helposti seurata pisterajoitusten noudattamista.

Proteesikiekossa on taklaamisen kohdalla käytössä naisten säännöt, joten sallittua on vain samaan suuntaan liikkuvien taklaaminen eli kiilaaminen. Miesten kiekossahan on sallittua myös vastakkaisesta suunnasta tulevien taklaaminen.

Lyöntilaukaus on sallittu vastoin kuin veteraanisäännöissä. Proteesikiekossa peliaika on kolme kertaa 15 minuuttia.

Kanada ykkönen ennen Suomea

Proteesikiekko on aika uusi asia, kun ensimmäiset MM-kisat pidettiin vuonna 2003 Lohjalla. Kun pelaajamäärät ovat pieniä, niin käytännössä pelaaminen on hyvin maajoukkuekeskeistä. Siinä haittana on ollut pieni osallistujamäärä. Keskimäärin kisoissa on ollut vain neljä maata.

MM-kisat on pelattu kuusi kertaa. Kanada on selkeästi ykkösmaa, kun se on voittanut mestaruuden joka kerta. USA otti hopeaa neljissä ensimmäisissä kisoissa, mutta sen Suomi on ottanut kahdella viime kerralla hopeaa. Latvia on neljäs perusmaa. Viimeksi se oli Tampereen MM-kisoissa vuonna 2012 kolmas jättäen USA:n neljänneksi.

Kun mailla on ollut ongelmia niin joukkueiden kokoamisissa kuin MM-kisojen järjestämisessä, niin MM-kisoja ei ole pidetty sitten vuoden 2012.

Ensimmäisten MM-kisojen jälkeen on ollut myös kolmet EM-kisat. Niistä Suomi on ottanut kaksi mestaruutta. Venäjä voitti ensimmäiset EM-kisat, mutta ei ole enää osallistunut viimeisiin MM-kisoihin.

Tavoitteena on ollut pääsy vammaisten olympialaisiin, mutta osallistumisehto ei ole täyttynyt. Mukana olisi oltava vähintään kahdeksan maata kolmesta maanosasta. Hyvistä yrityksistä huolimatta laji ei ole levinnyt esim. Ruotsiin tai Keski-Eurooppaan. Istumajääkiekko eli kelkkakiekkoilu on paraolympialaisten laji.