Porilainen tehdasseura lopetti huipulla

1930-luvulla monet teollisuusyritykset ottivat urheilun osaksi yhtiön sosiaalista palveluverkkoa. Muutaman vuoden välein syntyivät muun muassa Valkeakosken Haka, Rauma Woodin Lukko ja Rosenlewin Urheilijat -38.

Lukon tarina tunnetaan Raumalla. Seuran nimi lyheni Rauman Lukoksi, mutta Rauma-Repola oli vahvasti mukana Lukossa aina 1980-luvulle saakka.

Porissa RU-38 toimi melkein 50 vuotta. RU-38 lopetti huipulla. Yhtiön johto katsoi, ettei urheiluseuran managerointi ja ylläpito kuulu modernin teollisuusyrityksen tehtäviin. Niinpä suurimman urheilumenestyksensä – jääkiekon SM-kulta 1967 – jälkeen seura yhdistyi Porin Karhujen kanssa Porin Ässiksi.

RU-38 värväsi eri lajien huippuja jo 1950-luvulla. Poriin työpaikan ja muiden etujen perässä muutti esimerkiksi seiväshyppääjä

Eeles Landström

.

Jalkapallon pelaaja-valmentajiksi tehtaanjohtaja houkutteli ensin Stig-Göran Myntin ja sitten

Aimo Sommarbergin

. Kumpikin maajoukkuemies siirtyi SM-sarjasta Suomi-sarjaan. Satsaukset tuottivat RU:lle parhaimmillaan SM-hopeaa. Seuran toiminnan päättyessä RU-38 oli jalkapallossakin pääsarjajoukkue.

Jääkiekosta tehdasseura innostui vasta 1960-luvulla. Joukkueen kokoamisesta vastannut pakkausteollisuuden johtaja pestasi vahvistuksia erityisesti Tampereelta. Mestarijoukkueen 1967 tähtiä olivat maajoukkuemiehet Raimo Kilpiö (Ilves), Matti Keinonen (Lukko), Pekka Kuusisto (TPV), Matti Harju (Ilves) ja Raimo Määttänen (Ilves).

Tämän kirjoituksen lähteenä oli Jussi Koivuniemen artikkeli Satakunnan Museon porilaista urheiluhistoriaa käsittelevässä kirjassa Siäl o peli!

Niin Raumalla kuin Porissakin pelattiin tehdasseurojen aikakaudella teollisuusmaisemissa: Lukko Tehtaankentällä (Lonsi), RU-38 Juhannuslehdossa (Herralahti).

Viikon nostalgiavideona tarjoillaan tehdasseurataustaisten Lukon ja Ässien paikallispeli 1990-luvun alusta.

www.kiekkoareena.fi/nostalgia