Peltola määrää ylös ja alas – Parlett Tapparan pakkien ykkönen hyökkäyssuuntaan

Peltola on kantanut tarpeen tullen Tapparaa reppuselässään. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

Jukka Peltola saa yleensä suitsutusta uhrautuvasta työskentelystään puolustussuuntaan. Tämän vuoden pudotuspeleissä kehuja on jaettu vuolaasti myös hyökkäyssuunnan esityksistä.

Myös Tapparan tasakenttätilastot puoltavat kirveskapteenin hehkutusta. 5 vs. 5 -tunnusluvut kertovat pelaajien esityksistä hieman toisesta kulmasta kuin ylivoimasaldot. Ne kuvaavat terävämmin pelaajan kokonaisvaltaista hyökkäyspotentiaalia ja 5 vs. 5 -pelin ylävirtausta, varsinkin jos pelattujen otteluiden kokonaismäärä on pieni kuten pudotuspeleissä.

5 vs. 5 -laukaisutilasto nostaa Peltolan ohella erityisesti esiin puolustaja Blake Parlettin (ks. taulukko 1).

TAULUKKO 1. Laukaisupaikka on jaettu vaaralliseen ja vaarattomaan sektoriin (ks. kuvio 1 jutun lopussa). Tilastot kattavat Tapparan kaikki pelit viides KalPa-peli mukaan lukien. Huonot laukaukset = blokattu tai ohi, hyvät = torjuttu tai maali. Blokkitilasto kattaa sekä erikois- että tasakenttätilanteet. Kolme korkeinta arvoa keltaisella. Tilastolähde: Liiga.fi.

Parlett pakkien ykkönen hyökkäyssuuntaan

Parlettin tasakenttämaalisaldo (3) on puolustajalle 17 peliin hyvä työnäyte. Kolme ei ehkä kuulosta erityisen paljolta, mutta vertailu osoittaa lukeman arvon: Tapparan muut puolustajat ovat tehneet tasakentällisin yhteensä kaksi maalia. 

Parlettin suurin vahvuus on silti monipuolisuus. Pienenä kauneusvirheenä mainittakoon hetkelliset  jäätymiset tai nukahtamiset purkutilanteissa. 

Parlett on myös ampunut tasakentällisin eniten (54). Hyökkääjien laukaisuherkin on ollut Sebastin Repo (50).

Parlett on vetänyt eniten vaarattomalta maalintekosektorilta (45), parhaalta tontilta kuteja on kertynyt eniten Peltolalle (28). Puolustajista Parlett on päässyt useimmin (6) laukomaan ykkössektorista – muut puolustajat ovat laukoneet parhaasta sektorista yhteensä kahdeksan kertaa.

Myös Parlettin kaukolaukausten laatu (hyvien laukausten %-osuus kaikista laukauksista) on puolustajista Aleksi Elorinteen jälkeen Tapparan toiseksi paras tilastolukema. Aleksi Salosen ja Otso Rantakarin laukauksista kolmasosa on mennyt ohi tai osunut blokkiin. Elorinne ja Parlett ovat paljon laukoneista pakeista ainoita, jotka ovat ampuneet enemmän maalia kohti kuin sen ohi.

Savinaisella pientä laskua suhteessa runkosarjaan

Veli-Matti Savinainen on pudotuspelien pistepörssissä sijalla neljä. Siinä mielessä tahti on siis lähes runkosarjan veroista (runkosarjassa toinen). Suhteessa muihin Savinainen on kuitenkin hieman jäljessä runkosarjan tasostaan.

Savinainen teki runkosarjassa 37 prosenttia enemmän maaleja kuin Tapparan listakakkonen Teemu Nurmi. Pleijareissa Savinainen on häkkimäärässä vasta kakkonen Revon jälkeen. Tapparan sisäisen maalipörssin ja myös koko Liigan pudotuspelikevään jaettu kärkisija on nuorelle Revolle nappisuoritus vasta 17. suurimmalla peliajalla.

Yksi tai jopa keskeisin syy Savinaisen suhteellisen maalimäärän laskemiseen on ylivoima. Runkosarjassa Savinainen teki 11 ylivoimaosumaa, pudotuspeleissä se sarake näyttää toistaiseksi nollaa. Itse asiassa ylivoimalla on pienempi vaikutus pudotuspelien maalimäärään kuin yleisesti ajatellaan. Tappara teki runkosarjan maaleistaan 29 % ylivoimalla, pudotuspeleissä osuus on tähän mennessä 23 %. Toki Tapparan runkosarjan tehokkuus oli varsin poikkeuksellista.

Savinainen laukoi runkosarjassa 25 prosenttia enemmän kuin tilaston seuraava (Nurmi). Pudotuspeleissä Savinainen on kaikki pelitilanteet huomioiden laukonut yhä eniten, mutta ero seuraavaan, Repoon, on vain 9 prosenttia.

Tasakentällisin Savinainen ei puolustuspeleissä edes ole ollut joukkueensa ahkerin laukoja. On luonnollisesti muistettava, että laukausten määrä ei ole yhtä kuin suorituksen taso. Mutta yksilöiden otteiden muutosten tulkintaan laukaisutilastot sopivat: jotain Savinaisen kohdalla on tapahtunut.

Laukomismäärän pudotus, kiekon luovuttamattomuus vastustajalle, saattaa olla Savinaiselta osittain jopa tietoinen ratkaisu kauden tärkeimmissä ja tarkimmissa peleissä. Tai sitten taustalla on jotain vaivaa. Joka tapauksessa Savinainen on itse asiassa parantanut osumatarkkuuttaan: pudotuspeleissä Savinaisen tasakenttälaukauksista 65 prosenttia on mennyt maalia kohti, kun runkosarjan 30 ensimmäisen pelin osalta vastaava osumatarkkuus oli vain 40 %.

Laukomisen strategista vaikutusta pelin lopputulokseen voidaan ajatella ainakin kolmen tekijän kautta: määrä, tarkkuus ja varsinainen tehokkuus. Määrä tuottaa pitkässä juoksussa väkisinkin tehoja, mutta räiskimisellä voidaan myös menettää kiekkokontrollia. Tarkkuus (osuminen maalia kohti) voi tuottaa pelikatkoja ja aloituksia hyökkäyspäähän. 

Savinaisen laukaisutarkkuuden parantuminen ei ole lisännyt tehoja, mutta on voinut parantaa joukkueen kiekkokontrollia.

Kuuselan hankinnalle katetta

Vallitsee jonkinlainen konsensus, että Kristian Kuusela ei ole ollut viime vuoden tasollaan.

Niinkin toki voidaan sanoa: viime vuonna Kuusela teki 16 prosenttia Tappara kaikista tehopisteistä, tänä vuonna vastaava luku on 8. Iso syy Kuuselan kauden 2015-16 lentokeliin oli Patrik Laine, joka teki 26 prosenttia Tapparan kaikista playoff-maaleista – tänä vuonna Savinainen ja Repo yltävät yhdessä samaan prosenttiosuuteen. Siten Tapparan tehojen jakautuminen on viime vuotta huomattavasti laajempaa.

Tasakentällisin Kuusela on kuitenkin maalannut kirvesrinnoista Savinaisen kanssa eniten, mikä jo yksinään on viesti kesken kauden tapahtuneen hankinnan kannattavuudesta. Kuusela on myös Tapparan plus/miinus-tilaston ykkönen. Puolustussuuntaan Kuusela on ollut hyvin huolellinen ja antanut paljon taklauksia, ikään kuin olisi jollain tavalla yrittänyt kompensoida puutteita hyökkäyksen terävyydessä.

Kiekonsyöjä Elorinne

Vaikka Elorinne tviittaa, vapaa-ajalla hän ei taida varsinaisesti blogata tai edes snäpätä, mutta kiekon syöminen kuuluu raamikkaan puolustajan erityisrepertuaariin. Elorinne on 12 merkinnällä Tapparan blokkaustilaston ylivoimainen ykkönen (blokit sisältävät sekä erikois- että tasakenttätilanteet).

Elorinteen blokkausero muihin kirvesrintoihin on hämmentävän suuri. Toiseksi useimmiten itsensä kiekon eteen on uhrannut Peltola (6).

Jukka Peltola – MVP

Jos pudotuspelien arvokkain pelaaja valitaan Tappara riveistä, on valintalautakunnalla Dominik Hrachovinan hyvistä otteista huolimatta vain yksi vaihtoehto: Jukka Peltola. Peltola on tehnyt Tapparasta kolmanneksi eniten tehopisteitä, laukonut eniten parhaasta maalintekosektorista, pelannut hyökkääjistä selvästi eniten alivoimaa ja blokannut toiseksi eniten laukauksia.

Ja vaikka tilastoilla voisikin heittää vesilintua, Peltola on ollut myös aistihavainnolla tarkasteltuna Tapparan selvästi näkyvin pelaaja. Hän on esittänyt käänteentekeviä suorituksia jokaisessa ottelusarjassa molempiin suuntiin, ja otteet ovat säilyneet tasaisina koko playoff-kauden kuten seuraava taulukko 2 osoittaa.

Kun Peltola on laukonut parhaasta maalintekosektorista eniten Ilves- ja KalPa-sarjoissa ja toiseksi eniten HIFK:ta vastaan, pelikavereiden suorituksissa on ollut huomattavasti enemmän heittoja. Sekin kertoo omaa kieltään Peltolan monipuolisuudesta, kyvystä suorittaa korkealla tasolla erilaisia pelitapoja vastaan.

TAULUKKO 2. Pelaajien %-osuudet Tapparan kaikista ykkössektorin laukauksista Ilves-, HIFK- ja KalPa-sarjoissa. Tilastolähde: Liiga.fi

Taulukko 2 antaa myös tukea silmämääräisille arvioille Tapparan hyökkääjien pelillisestä suunnasta: Järvinen on parantanut otteitaan pudotuspelien kuluessa, sen sijaan Nurmen, Haapalan ja Savinaisen suoritukset ovat menneet toiseen suuntaan vaikka kahden viimeksi mainitun poissaolot otettaisiinkin huomioon. Jere Karjalainen on pikku hiljaa noussut loukkaantumisensa jälkeen omalle tasolleen. 

KUVIO 1. Vaaralliset ja vaarattomat maalintekosektorit.

 

Lisää aiheesta