Pekka Virta haluaa Lukon pääsevän eroon palkkasoturiajattelusta: "Ei tämä mitään Liigapörssiä ole"

Avauskausi Lukon peräsimessä oli Pekka Virran mielestä sekava. Kaikki oli uutta, joten eteen tuli paljon työtä ja paljon yllätyksiä. Hyvä maku valmentajan suuhun ei sesongista jäänyt. Kuva: Jukka Rautio

Pekka Virta oli helmikuun olympiatauon jälkeen rauhallinen päävalmentaja. Lukko päätti tauon ryhmäytymisleiriin, jonka aikana harjoiteltiin normaalisti, mutta joukkue asui Helmirannassa.

Päivät täyttyivät pelitavan hiomisesta, ylivoimakuvioista, tossupallosta ja tietokilpailuista.

Virta näki edessään mahdollisuuden pelata hyvä pudotuspelikevät.

Hän oli saanut rakennettua mielestään hyvät hyökkäysketjut. Ykkönen oli muodossa Chris VandeVelde–Teemu Ram­stedt–Lauri Tukonen, kakkonen Janne Keränen–Arttu Ilomäki–Ville Vahalahti.

Siirtomarkkinoilta oli naarattu Virran toivoma vahvistava liigapelaaja, joka pystyisi antamaan happea ja tuomaan rosoisuutta.

Pelaaja oli Juho Keränen, joka oli laskettu kolmosketjuun Heikki Liedeksen ja Peter Tiivolan rinnalle. Yhdistelmä kuulosti vastustajan kannalta ilkeältä kohdattavalta.

Lisäksi oli sovittu, että Lukko hankkii vielä puolustajan. Uusi pelaaja tarvittiin, koska kapteeni Janne Niskalan kausi oli päättynyt loukkaantumiseen.

Lukko palasi tauolta räväkästi. Raumalaiset kävivät kaatamassa HIFK:n vieraskaukalossa ilman yhtään takaiskumaalia.

Pelissä tuli kuitenkin kova takaisku. VandeVelden kausi päättyi loukkaantumiseen.

Seuraavat iskut tulivat jo seuraavassa ottelussa. Vahalahti ja Tukonen putosivat sivuun, kun Lukko hävisi HPK:lle.Menestysmahdollisuudet oli käytännössä taputeltu.

– Se joukkue räjähti, Virta kuvailee.

– Epävarmuus ja negaatio hiipivät esiin. Häviämisen pelko ja häpeän pelko voittivat voittamisen kiiman. Tuli aika kovaa silmille, että ei tästä tule taaskaan mitään.

Olympiatauon jälkeen runkosarjaa oli jäljellä vain viisi peliä, mutta Virta uskoi ajan riittävän turbulenssin tasaamiseen ja ryhmän rauhoittamiseen.

– Joukkueen uusi kapteeni Vahalahti oli isossa roolissa tauon aikana. Uskottiin vahvasti, että kaikki on mahdollista, Virta muistelee.

– Hetkeä myöhemmin niitä uskovaisia oli vähän vähemmän.

"Mä haluan tänne pelaajia, jotka tulevat ylpeinä ja kirkassilmäisinä Lukkoon. Ei sellaisia, jotka tulevat kolmeksi tai kuudeksi kuukaudeksi tyylillä 'tulin pelaamaan, anna raha'."

Pudotuspeleissä Lukko toki esiintyi paljon jämäkämmin kuin runkosarjan viimeisillä kierroksilla, mutta suoritus ei riittänyt kampeamaan puolivälieriin.

Sinne rynnisti paikallisvastustaja Ässät, joka oli parempi suoraan kahdessa pelissä.

Torstaisen kamppailun jälkeen Virta puhui negatiivisesta ilmapiiristä, johon hän toivoi muutosta. Hän koki, ettei menestyminen ole nykyisessä ilmapiirissä mahdollista.

– Puhun ilmapiiristä hallissa ja pelitapahtumassa. Ihmiset eivät halua innostua, ettei tarvitse pettyä. Koen, että pelaajamme aristavat pelata, Virta luonnehtii.

– Voin mä sen kertoa, että kukaan ei halua tehdä pahaa raumalaisille kiekkoseuraajille. Emme me vittuillaksemme häviä pelejä.

Virta painottaa, että ilmapiirin muuttamiseksi seuran pitää tehdä oikeita päätöksiä. Lukko-luotsin kaikki omatkaan päätökset eivät olleet kauden aikana oikeita.

– Myönnän itse, että koska menestys on tärkeää, lähdetään helposti hakemaan pikavoittoja ja hankitaan pelaajia. Usein ne nimet ovat isompia kuin panos, hän toteaa.

Lukko teki kauden aikana kaksi kovaa hankintaa. Seura palkkasi kotimaisella tähtistatuksella liikkuvan Ramstedtin ja vahvan NHL-uran tehneen VandeVelden marraskuussa.

Virta siivosi joukkuesta ensin Damien Fleuryn, sitten Joakim Hilldingin ja viimeiseksi kakkosvahti Sebastian Ylösen. Siirtotakarajalla ryhmään tulivat vielä Keränen ja puolustaja William Wrenn.

– Meni överiksi. Pyrkimys oli hyvä, mutta nälkä kasvaa syödessä, Virta tunnustaa.

– Olen ollut tietoisesti valintoja tekemässä. Samalla olen ollut täysin tietoinen, etteivät nämä ramstedtit ja vandeveldet tule Raumalla olemaan tulevaisuudessa.

Virta taas jatkaa kanaalikaupungissa. Lukko jatkoi kauden aikana hänen sopimustaan vielä vuodella, eli projekti on tällä tietoa mitoitettu kevääseen 2020 saakka.

– Odostusarvo oli siinä kohtaa käsin kosketeltava. Siinä kohtaa tekee kaikkensa, että voittaisi.

Chris VandeVelde ja Teemu Ramstedt olivat Lukon nimekkäimmät hankinnat kesken kauden. Kuva: Juha Sinisalo

Voittamisen tavoittelusta kukaan tuskin lähtee Virtaa tuomitsemaan. Siihen kuitenkin liittyy yksi asia, jonka hän toivoisi raumalaisessa jääkiekossa muuttuvan.

– Jatkuva hokeminen isosta pelaajabudjetista saisi loppua. Se ei anna hirveän isoa mahdollisuutta onnistua, Virta jyrähtää.

– Ei ole hirveästi voitettavaa, mutta on paljon hävittävää. Toivoisin, että saataisiin se tuli ja sympatia jostain muusta kuin mestaruudesta. Pelaajabudjetti ei takaa mitään.

Se on kieltämättä Raumalla huomattu. Lukon pelaajabudjetti on jo monta vuotta ollut liigan kärkipäätä, mutta seuran ainut mestaruus on vuodelta 1963.

– Haluan eroon palkkasoturiajattelusta. En syytä pelaajia, mutta ajatukseni on se, että jos Lukkoon halutaan identiteettiä, ei voi olla palkkasotureita, jotka pelaavat yhden kauden ja jatkavat eteenpäin, Virta lataa.

– Jos puhutaan hyvässä iässä olevista pelaajista, emme me ole se ensimmäinen vaihtoehto. Me jäämme jälkeen, kun joku herra soittaa IFK:sta, Kärpistä tai Tapparasta.

Kaikki eivät toki pääse niihin seuroihin, joihin haluaisivat. Eikä Lukkokaan sentään mikään pahnanpohjimmainen ole, kun pelaajat etsivät työpaikkoja.

– Mutta me joudumme maksamaan ekstrahintaa. Siksi meidän pitää nyt malttaa sen menestyksen hokemisen kanssa, Virta vaatii.

– Meidän pitää nuorentua. Haluan urheilullisen, luisteluvoimaisen ja nuoren joukkueen, mikä ei tarkoita sitä, etteivätkö siihen mahtuisi vahalahdet ja nämä.

Virran haluja rajoittaa se, että hän valmentaa muiden rakentamaa joukkuetta. Lukon piti tällä ja vielä tulevallakin kaudella pelata Juha Vuoren komennossa, ja moni sopimus on mitoitettu sen projektin mukaan.

– Haluan eroon myös siitä, että käydään katselemassa, miltä pelaajan tilastot näyttävät Eliteprospectsissa. Ei tämä mitään Liigapörssiä ole. Pitää selvittää sen pelaajan luonne, Virta painottaa.

Loppukaudella yleinen kriitikin kulma liittyy pelaajien luonteeseen. Sen mukaan Lukon pelaajien taistelu ja yrittäminen eivät riittäneet. Virta ei allekirjoita näkemystä.

– Vaikea nähdä, että se ei olisi riittänyt. Ihminen on aika monimutkainen kokonaisuus. Se olotila näkyi voimattomuutena, Virta arvioi.

– Lähtökohta on kuitenkin se, että jos tänne tulee joku sillä mielellä että ei kiinnosta, ei nappaa, niin on se aika pöyristyttävä ajatus.

Paras tilanne olisi, jos Lukon junioriputki alkaisi työntää liigaryhmään pelaajia.

– Mä haluan tänne pelaajia, jotka tulevat ylpeinä ja kirkassilmäisinä Lukkoon. Ei sellaisia, jotka tulevat kolmeksi tai kuudeksi kuukaudeksi tyylillä ”tulin pelaamaan, anna raha”.