Palautumisessa kaikki keinot käyttöön – Kärppien konkarikin löysi apua teknologiasta

Joukkueen bussi kaartaa hallin pihalle kahdelta aamuyöllä. Huoltajat alkavat purkaa pelikasseja tavaratiloista, kun uniset pelaajat raahautuvat ulos ja suuntaavat kotia kohti.

Pitäisi saada unta, koska seuraava peli on jo huomenna. Tai, no itse asiassa tänään.

Kaukalossa erilaisissa pelipaidoissa luisteleva vastustaja on pieni vihollinen verrattuna ammattikiekkoilijan suurimpaan demoniin – huonoon palautumiseen.

Huippukiekkoilijat ovat alkaneet viime vuosina ymmärtää yhä paremmin palautumisen merkityksen. Valveutuneimmat joukkueet ja pelaajat ovat ottaneet kaikki apuvälineet käyttöön.

Yksi työkaluista on Suomessa kehitetty Firstbeat, jonka avulla pelaaja voi arvioida liikunnan, unen, levon, stressin ja palautumisen välistä suhdetta. Firstbeat auttaa urheilijaa ymmärtämään paremmin kehonsa toimintaa, mikä auttaa taas kehittymään pelaajana.

Kärppien kapteeni Lasse Kukkonen haluaa olla kaukalossa aina mahdollisimman virkeänä. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

Firsbeat-mittaus toteutetaan kehoon kiinnitettävillä antureilla, jotka keräävät dataa kehon toiminnasta. Sydämen sykevälivaihtelu kertoo muun muassa sen, miten paljon päivän ja yön aikana kertyy palauttavia hetkiä.

Oulun Kärppien kapteeni Lasse Kukkonen, 36, on käyttänyt seuran tarjoaman mahdollisuuden hyväkseen. Kokenut puolustaja on tunnettu siitä, että hän luo kaukalossa aina kropan peliin. Kaikki keinot otetaan käyttöön kaukalon ulkopuolellakin.

– Olen löytänyt apua levon rytmittämiseen. Vaikka välillä tuntuu, että olen levännyt hyvin, se ei pidäkään paikkaansa, Kukkonen kertoo.

Palautumishetket päivän aikana ovat ammattilaisurheilijallekin kullan arvoisia, ettei kaikki palautuminen jää yöunen varaan.

Voin vaikka istahtaa alas juomaan kupposen tai seurata lasten leikkimistä.

– Olen pyrkinyt saamaan päivään hetkiä, jolloin pysähdyn kunnolla. Nukkumaan ei välttämättä tarvitse mennä. Voin vaikka istahtaa alas juomaan kupposen tai seurata lasten leikkimistä. Niin mittarit hakkaavat vähemmän punaista.

Pelit loppuvat usein myöhään, eikä unen saaminen ole helppoa kiivastahtisen pelin jälkeen. Kukkonen sanoo nukahtavansa nopeasti, mutta mittaukset osoittivat, että syvään ja palauttavaan uneen pääseminen vie aikaa.

– En tiedostanut asiaa ennen. Ajattelin vaan, että väsynyt olo aamulla johtuu pelistä, Kukkonen sanoo.

– Olen muuttanut vähän ruokarytmiä pelin jälkeen. En välttämättä syö heti hallilla isoa annosta, vaan jaan ruuan pienempiin osiin. Näin rasitus ruuansulatuselimistölle on pienempi ja keho pysyy hyvällä tavalla aktiivisena.

JYP on yksi Firstbeat-mittauksien edelläkävijöitä Suomessa. Valmentajat saavat monitoriin kootusti pelaajien sykkeet harjoituksen aikana. Kuva: Firstbeat

Firstbeat lähti leviämään huippu-urheilussa aluksi formuloiden parissa. Jyväskyläläinen yritys alkoi tehdä kiekkopuolella ensin yhteistyötä JYPin kanssa. Valmentajat Matti Alatalo ja Jyrki Aho toivat Firstbeatin osaksi liigajoukkueen arkea.

Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Jaakko Kotisaari kertoo, että analyysi antaa tärkeää tietoa esimerkiksi nuorille pelaajille, jotka pelaavat monissa eri joukkueissa: A-nuoret, liigajoukkue, Mestis, nuorten maajoukkueet…

– Monilla vasta edustukseen murtautumassa olevalla pelaajalla ei ole vielä pitkää harjoitushistoriaa, Kotisaari sanoo.

Erkka Westerlund on ollut yksi jääkiekkoilijoiden palautumiseen perehtynyt valmentaja. Hän on muun muassa kyseenalaistanut seuraavan päivän aamuharjoitukset myöhäisillan pelien jälkeen – usein on parempi nukkua pidempään ja palautua kuin lähteä treenaamaan väsyneenä.

– Kun jääkiekkoilija treenaa keskimäärin neljä tuntia päivässä, ratkaisevaa on se, miten hyvin hänen palautumisensa kehittää häntä urheilijana vuorokauden lopun 20 tunnin aikana, Westerlund sanoi Firstbeatin Stressiseminaarissa.

Firstbeat pystyy antamaan tietoa reaaliajassakin. Esimerkiksi Buffalon Rasmus Ristolainen kertoi Kiekkoareenalle, että Sabres on monitoroinut pelaajien sykkeitä harjoituksien aikana. Treenin jälkeen pelaajat saavat yhteenvetoraportin harjoituksen vaikutuksesta elimistöön.

Tarvittaessa pelaajat voidaan testata viiden minuutin lepotestillä lattialla maaten. Jos tuloksissa ilmenee epäilyttäviä piirteitä, on syytä siirtyä tarkempiin mittauksiin.

Termistä ylikunto heitetään usein huulta harrastekiekkopiireissä, mutta ammattilaiselle ylikunto on vakavasti otettava tila, johon pitää tarttua saman tien. Ylikuntotila tulee, kun elimistöä rasitetaan niin paljon, ettei se enää palaudu. Stressihermosto käy ylikierroksilla.

Jos pelaaja ei enää saa yksinkertaisesti mitään irti, on tehtävä jotain. Harjoittelun koventaminen ei enää kannata.

– Jos pelaaja ei enää saa yksinkertaisesti mitään irti, on tehtävä jotain. Harjoittelun koventaminen ei enää kannata.

Valveutuneet seurapomot satsaavat kunnolla pelaajiensa hyvinvointiin. Ylikunnossa oleva pelaaja ei kerrytä seuran kassaan eikä pistepussia.

Kotisaari muistuttaa, että hyvä valmentaja tietää pelaajan harjoitushistorian ja osaa puuttua pelaajien mittaustuloksiin oikeassa vaiheessa.

– Oman kehon kuunteleminen on kuitenkin myös tärkeää, Kotisaari muistuttaa.

Urheilun teknologia kehittyy niin paljon, että ehkä Kukkonenkin pelaa niiden avulla vielä Jaromir Jagrin ikäiseksi.

– Palautuminen hidastuu, kun ikää tulee lisää. Kaikki keinot otetaan käyttöön, Kukkonen heittää.

Firstbeatin käyttö on yksinkertaista. Boduguard 2- laitteen anturit mittaavat pelaajan palautumista. Kuva: Firstbeat

Firstbeatin käyttäjät:

Liiga: JYP, HPK, Sport, Kärpät

NHL: Minnesota, San Jose, New York Rangers, Boston, Las Vegas, Buffalo, Vancouver, Florida, Columbus, Detroit, Pittsburgh, New Jersey, Colorado, Arizona, St.Louis

KHL: SKA Pietari, Dinamo, Vitjaz, SKA Neva, Torpedo, Admiral, Salvat Julaev, Lokomotiv, Serebryanye