”Onneksi silmä säästyi”

Kymmeneen liigaotteluunkin Lukon pelipaidan päälleen pukenut maalivahtilupaus Patrik Heikkilä, 21, koki viime perjantain ja sunnuntain välisenä yönä kauhunhetkiä Raumalla. Heikkilä istui kahden ystävänsä kanssa kebab-ravintolan ulkoterassilla olevan pöydän ääressä, kun ennestään täysin tuntematon nuori mies huitaisi häntä puukolla kasvoihin.

– Onneksi sentään silmä säilyi, mutta ei se kaukana ollut. Jos puukon terä olisi osunut vajaan sentin alemmaksi, niin en olisi nyt tässä, sanoo Heikkilä.

Patrik Heikkilän nenän yli kulkee laastari, joka peittää alleen seitsemän tikkiä. Satakunnan keskussairaalan silmäosastolla Porissa varmistettiin heti tapahtuneen jälkeen, ettei mitään silmään liittyvää ollut vahingoittunut.

– Huitaisu oli yllättävänkin kova, sairaalan mukaan se nirhaisi palan nenäluustakin.

”Refleksit pelasivat”

Palataan ajassa muutama päivä taaksepäin, viime lauantaiaamuun. Kello lähestyi neljää.

– Meille kaikille tuntematon kaveri tuli siihen aukomaan suutaan ja joku seurueestamme taisi lähteä siihen sanailuun mukaankin. Itse pysyin ihan hiljaa, Heikkilä kertaa.

– Hetken päästä sama tyyppi otti tuolin käteensä, ja yritti lyödä sillä meitä kohti. Ystäväni kaatoivat hänet maahan, mutta ylös noustessaan hän kaivoikin puukon esiin. Olin istunut koko ajan rauhassa omalla paikallani puuttumatta tilanteeseen, kun huomasin yht´äkkiä olevanikin kohteena. Onneksi refleksit pelasivat ja sain väistettyä puukkoa taaksepäin, en kuitenkaan tarpeeksi, hän jatkaa.

Puukottaja lähti saman tien karkuun, mutta paikalle hälytetyt poliisit tavoittivat hänet tapahtumapaikan lähistöltä. Patrik Heikkilän matka jatkui ensin Rauman aluesairaalaan ja sieltä edelleen Poriin jatkotutkimuksiin. Kotiin hän pääsi seuraavana aamuna.

– En olisi ikinä voinut uskoa, että jotain tuollaista voisi tapahtua ja minulle itselleni. Jälkeenpäin olen miettinyt, olisinko voinut tehdä jotain toisin. Ehkä olisin voinut lähteä pois, mutta kun en osannut edes aavistaa, että kaverilla olisi voinut olla puukko mukana. Sitä paitsi en ollut missään vaiheessa myöskään sanailun osapuolena.

– Näköjään mitä tahansa voi sattua ihan missä tahansa, huokaa Heikkilä.

”Totta kai uskallan”

Tällä kaudella HC Satakunnan riveissä pelaavalle Patrik Heikkilälle puukoniskusta toipuminen merkitsee näillä näkymin parin viikon pakollista harjoittelu- ja pelitaukoa.

– Pakko tässä on varmaan jotain tehdä, ettei kunto rapistu. Olen lähtenyt siitä, että pelasin tällä kaudella vielä jossain Mestiksen joukkueessa, eikä sinne tasolle ole keskenkuntoisena asiaa. Nyt olisi helppo lähteä, kun ammattikoulu ja armeijakin on jo käyty, hän miettii.

Puukotuksen uhriksi joutuneelta nuorukaiselta ei voi olla kysymättä, uskaltaako hän lähteä vastakin aamuöiseen aikaan ulos turkkilaisruokaa nauttimaan. Vastausta ei tarvitse kauaa odottaa.

– Totta ihmeessä uskallan. Ei tuollainen käytös onneksi sentään mikään jokapäiväinen ilmiö ole, Heikkilä sanoo.