Olympiahaave vei yli Atlantin

Olympialaiset. Tarunhohtoiset viisi rengasta ja olympiahenki. Tapahtuma, jossa jokainen urheilija haluaisi olla mukana. Niin myös Susanna Tapani.


Siksi hän on valmis ottamaan elämässään isoja askelia.


Paikka tutun valmentajan Timo Himbergin ringeten MM-ryhmässä olisi ollut kiveenhakattu. Paikasta leijonaluotsi Mika Pieniniemen jääkiekon olympiajoukkueessa Tapani joutuu vielä taistelemaan.


Ringeten MM-kisat järjestetään lisäksi vain joka kolmas vuosi. Tapani kuitenkin uhrasi ne olympiahaaveen toteuttamikseksi.


– Jos tänä vuonna olisi ollut vain jääkiekon MM-kisat, ratkaisu olisi voinut olla toinen, laitilaishyökkääjä sanoo.

Tapani otti sunnuntaiaamulla ison askeleen elämässään Helsinki-Vantaan lentokentällä, kun hän nousi Pohjois-Dakotan osavaltion Grand Forksiin vievään lentokoneeseen.


Tapanin opinahjo vaihtuu Aurajoen urheilulukiosta Pohjois-Dakotan yliopistoksi. Hän tarttui jääkiekon ja olympialaisten takia mahdollisuuteen, joka on ollut pöydällä jo pari vuotta: opiskeluun ja pelaamiseen Pohjois-Amerikassa.


Tapanista kilpailivat Pohjois-Dakotan lisäksi ainakin Bostonin, Minnesotan ja Ohion yliopistot. Tapani valitsi stipendin Pohjois-Dakotan yliopistoon, joka tarjoaa hänelle käytännössä ammattilaisjoukkueen olosuhteet. Hän ehtii tehdä töitä kehittymisen eteen puoli vuotta ennen helmikuussa pidettäviä Sotshin olympialaisia.


Lähtöpäätöstä helpotti se, että lätkämaajoukkuetoveri Michelle Karvinen opiskelee samassa yliopistossa. Tapani asuu ainakin alkuun Yhdysvalloissa soluasunnossa, jossa asustelee myös Karvinen.


– Se helpottaa, että siellä on joku tuttu opastamassa alkuun oikeaan paikkaan. Michelle ei tosin puhu lainkaan suomea, mutta sekin on toisaalta hyvä. Jos englanti tarttuisi vähän nopeammin.

Onko Tapanin ringetteura nyt paketissa? Lue lisää keskiviikon Länsi-Suomesta.